Miten muuttaa tilannetta..?
Minulla on kaveri, joka alkaa käydä hermoilleni. Hänellä ei taida hirveästi ystäviä olla, koska on jatkuvasti kutsumassa itseään meille kylään. Jos sanon, että nyt ei oikein kävisi, esim. "siivoan tässä keittiön kaappeja" tai "olen tosi väsynyt, pääsin kotiin vasta aamuyöstä ja vauva herätti kahdeksalta", vastaus on aina "ei mua haittaa".
Minulla on tällä hetkellä pienet tulot, hän taas käy töissä. Kuitenkin tarjoilua pitää aina olla. Lisäksi, jos vaikka tarjoan teetä ja keksejä, hän saattaa tutkia keittiötäni ja löytää jonkin kalliimmankin "erikoisherkun" (näillä tuloilla mansikatkin ovat kalliita) ja estoitta pyytää saada syödä sitä, mitä löytää. Vielä ärsyttävämpää on, jos hän tuo lapsensa mukanaan, sillä lapsi on samanlainen, mutta vielä pahempi (esim. syö vain eikä edes kysy lupaa). Ja kaveri tosiaan tietää rahatilanteeni, olen joskus valitellutkin, kun ei rahat tahdo riittää.. Ja muuten, jos lapsi (koululainen) on mukana, minun oletetaan tietenkin tarjoavan hänelle ruokaa, jos on nälkäinen jne.
Pidin tästä kaverista ihmisenä aiemmin, mutta nyt tietyt asiat alkavat ärsyttää siinä määrin, että voisin luopua koko kaveruudesta. Tosin hänellä on juuri nyt vähän vaikeata enkä itse ole sellainen, että tykkäisin laittaa välejä poikki ihmisten kanssa.
Kommentit (5)
Jos sulle ei sovi, niin sanot. Tänään ei sovi, nähdään joku toinen päivä.
Tai tulkaa vaan, nyt ei kyllä ole mitään tarjottavaa. Jos jotain haluatte, niin käykää kaupan kautta.
Jos kaapeille mennään, niin voit sanoa, ettet oikein pidä siitä, kun mennään itse kaapeille. Sano vaikka lapselle niin että aikuinen kuulee.
Tai sitten kerrot tarinan hirvoötädistä, joka tutkii kaappeja ja se on sun mielestä tosi törkeää.
Ihan suoraan puhumista kannatan, hyvässä hengessä. Kyllä kunnon ystävyys sen kestää.
Sano, että saat tulla, jos tuot kahvileivät, kun ei ole mitään tarjottavaa.
Musta on vain jotenkin noloa se, että kun esim. olin saanut konvehteja, kaveri halusi syödä niitä enkä viitsinyt sanoa, että oikeastaan ne olivat iltani iloksi.. Ja lapselle joskus sanoin vajaasta keksipaketista, että voit ottaa yhden, mutta et kaikkia, niin mukula veti lähes koko paketin, kaksi keksiä jäi. En halua sitä lasta enää kylään enkä halua kasvattaa kaverin kouluikäistä tavoille.
Anteeksi pahuuteni ja kiitos hyvistä neuvoista.
Sano, että saat tulla, jos tuot kahvileivät, kun ei ole mitään tarjottavaa.
että tämän kaverin kanssa menisi niin, että sanoisi, ettei häntä haittaa ettei ole mitään ja myöhemmin kyselisi voileipää tms.
ettei sulla ole varaa ruokkiä hänen lastaan ja häntä "mansikoilla". Mä sanoisin suoraan, että sua häiritsee hänen omatoimisuutensa ja seuraavan kerran kun kysyy saako jotain sun kaapeista, niin sanot, että ei nyt, kun olet tarkoittanut ne mansikat vaikka jälkiruokaan eikä sulla ole varaa ostaa toista rasiaa.