En ymmärrä ylipainoisten itsetuhoisuutta

Aloitetaan nyt sanomalla että olen itse ollut lihava, joskaan en kauaa koska lihominen oli nopeaa sekä sen jälkeinen laihtuminen (raskauskiloista puhun). Olin kuitenkin tosi ylipainoinen viimisessä vaiheessa :(



Tänäänkin on K-kaupassa ja näin ainakin 150kiloisen tädin hamuilemassa keksiosastolla nolon näköisenä. Tuli jotenkin niin kauhee sääli, että mikä se on ku laittaa ihmisen tohon tilanteeseen, 150kiloakin on jo aivan hurjasti! Vähän pyöreyttä saa mielestäni olla ja lievä ylipainokin on ok, nykyajan kauneussihanteet ja BMI:t on mielestäni vähän liioteltua. Jos oma olo on hyvä hiukan yli 70-kiloisenakin niin mikäs siinä sitten.



MUTTA semmoinen ylipainoisuus mitä nyt aika useesti näkee, niin ihmetyttää kovasti. Jos on käyty läpi sadat ihmedieetit eikä mikään toimi niin kääntyyköhän kovin moni ravintoterapeutin tai vastaavan ammattiauttajan pakeille? Tai käyvätkö he edes testaamassa onko jotain sairautta tai fyysistä asiaa jonka takia lihavuudesta ei pääse eroon.



Ammattiauttaja tulee loppupelistä olemaan halvempi ratkaisu kuin syödä jättimääriä koska vatsalaukku on jo venynyt niin suureksi ettei tavalliset määrät tyydytä nälkää.



Omasta neuvolasta tai terveyskeskuksesta saa jo apua, tai internetin kautta voi aloitella. Yrittäkää hyvät ylipainoiset ihmiset terveellisempään elämään!



T. ex-lard