Avioero vireillä ja taidan olla raskaana. Voi ei.. :(
Olen siis eroamassa miehestäni ja nyt tuntuu, että saattaisin olla hänelle raskaana. Lapsia meillä ennestään kaksi alle kouluikäistä. Menkat tosin vasta neljä päivää myöhässä, mutta vatsaa nipistelee aiemmista raskauksista tutulla tavalla. Esikoisen kohdalla tein raskaustestin, toisen kohdalla ei ollut tarvetta, tiesin jo ennen kuin kuukautisten olisi pitänyt alkaaa olevani raskaana juuri vatsan nipistyksistä johtuen. Pitänee tänään käydä ostamassa raskaustesti. Voi kunpa tulisi neg. tulos..!
Oon ihan hukassa. Aiemmin olen ollut aborttia vastaan, mutta kun tällainen tilanne sattuu omalle kohdalle, täytyy sekin vaihtoehto ottaa huomioon.
Oletko itse ollut vastaavassa tilanteessa, eroamassa ja raskaana? Miten itse toimisit? Pitäisitkö lapsen?
Kommentit (45)
ei harrastaisi seksiä keskenään.....
onko eropäätös hetken mielijohde
Kun erosin niin asuttiin samankaton alla lähes puoli vuotta seksittä.
Mutta olen työstänyt itse ajatusta erosta mieheni kanssa nyt ja jos sattuisi niin, että olisi lapsi tulossa niin tekisin abortin.
Itselläni tosin ei olisi edes mahdollista tuo. En haluaisi edes olla sukupuoliyhdynnässä miehen kanssa, josta olen eroamassa. Joten raskausmahdollisuutta ei edes ole. Miten kukaan voi naiskennella miehen kanssa, josta haluaa erota? Ihan yleisesti kysyn. Ja vielä niin, että voi tulla jopa raskaaksi.
Voimia tilanteeseesi joka tapauksessa. Ei kivalle kuulosta.
Ja mulla jotenkin huono ja halpa olo jos tosiaan raskaana olen.
Meillä on ollu satunnaisesti seksiä, kondomi ehkäisynä.
Ap
saisitte kuitenkin suhteenne kuntoon. Ette voi ihan totaalisesti inhta toisianne jos noin läheiseen kanssakäymiseen kykenette.
Sehän olisi kaikille parasta, vai?
kun teillä seksiä kuitenkin on. Hoitakaa mieluummin asianne kuntoon, erosta ette hyödy mitään. Korjatkaa parisuhteenne ongelmat, siihen selvästi on mahdollisuus vielä.
Olen miettinyt eroa jo parin vuoden ajan nyt vasta aloin asian eteen toimimaan. En halua elää rakkaudettomassa liitossa - en edes lasten takia. Perheneuvolassakin kävimme jossain vaiheessa juttelemassa. Ero on väistämätön. Jotenkin olen kallistumassa abortin puolelle, niin surullista kuin se onkin.
oli melkein sama tilanne.
Huomasin yllättäen olevani raskaana kun mies oli jo muuttanut pois kotoa.
Meillä oli jo kolme lasta ennestään. 2 alle kouluikästä ja ekaluokkalainen. Mies ei ollut milläänlailla kiinnostunut tulevasta lapsesta. Päädyin aborttiin.En jaksanut toista vaihtoehtoa.
Meillä oli ollut jo jonkin aikaa vaikeaa. Liikaa töitä, liian väsyneitä ja vakavasti sairas lapsi(kuoli 6kk avioeron jälkeen) Olin kuitenkin siinä uskossa, että selviämme, mutta mies päätti toisin.
Oli yksin hänen vapaaehtoinen päätöksensä käydä vieraissa.
En ole päätöstäni katunut yhtään. Elän tyytyväisenä kahden lapseni kanssa ja meillä menee nyt hyvin. Jaksan nyt hyvin ja olen täysin äiti lapsilleni. Taloudellisestikin tulemme toimeen hyvin.
Ex mies teki oman lopullisen ratkaisunsa pian lapsemme kuoleman jälkeen. En ole kuitenkaan katkera enää
Miksi abortoisit lapsesi, koska olet eroamassa hänen isästään? Eroa ei ole pakko perua, harkita sitäkin voi. Ja teepä nyt ensin se testi.
Tein abortin, vaikken koskaan ois sitä aiemmin hyväksyny. Mut en voinu myöskään ajatella elämää yksin 4 lapsen kanssa, se ois ollu mulle jo taloudellinen mahdottomuus. Ei se helppoa ollut, mutta en silti nähnyt muuta vaihtoehtoa.
Mutta pakkohan se on selvitä ja pärjätä ja tekonsa hyväksyä.
Mutta jos tosiaan sen testin tekisin, niin loppuu jossittelu. On melko stressaantunut olo, päätä särkee ja korvissa kohisee.
Ap
Mulla oli hieman sama tilanne. Säälipiparia kait ennen eroa, tai vanhojen hyvien aikojen muistelua?
Olin kans aiemmin ehdottomasti aborttia vastaan. Kummasti sitä tossa tilanteessa osasi ajatella järkevästi, eikä tunteillaan. En olisi jaksanut.
On tosi epätoivoinen ja epätodellinen olo. Itkettää koko ajan. Aika rikki oon, ehkä huomenna ajatukset on kirkkaampia.
Meillä seksi pelkkää seksiä. Ajattelin että oma tuleva ex parempi vaihtoehto kuin jokin vieras yhden illan tuttavuus.
Sinut/teidät valinnut sielu tietää jo, ettei tule syntymään. Hän on valinnut jostain syystä tälläisen "pikareitin". Hän ei tuomitse sinua, vaan ymmärtää.
(esim. Lorna Byrnen kirjoissa puhutaan syntymättömistä sieluista)
Omaa jaksamista minäkin epäilen kolmen pienen lapsen kanssa.
Milloin sinulle tehtiin abortti? Millä viikolla olit? Oliko henkisesti raskasta?
Ap
Ajatus syntymättömästä sielusta lohduttaa.
Onneksi kaikki eivät ole tuomitsemassa, mikäli aborttiin päädyn. Ja siltä ainakin nyt vaikuttaa.
Ap
Miten joku voi olla toista tärkeämpi lapsi?
Ap
Miten joku voi olla toista tärkeämpi lapsi?
Ap
Tahallaan tekevät täällä sitä.
Oletkos miehellesi jo kertonut asiasta? Onko samoilla linjoilla sinun kanssasi, että abortti viisainta?
Joka tapauksessa valinta on nyt sinun, ei av-mammojen. Abortista selviää ihan varmasti. Kolmen lapsen yh:na ei ole helppoa tietä olemassakaan. Jos jo nyt olet rikki ja väsynyt, mitä se on sitten vuoden päästä eroprosessissa?
Hirveästi voimahalauksia. :)
aika syvällä täytyy olla, että näkee jotakin ylevää ja henkistä lapsensa tappamisessa. Long live Lorna Byrne...
Mies on aborttia ja eroa vastaan. Kai se nyt kuvittelee, että syntymätön lapsi pelastaa liittomme. Hänen mielestään pitäisi koko paketti nyt miettiä uusiksi. Mutta raskausuutinen ei saa minua miestäni rakastamaan.
Saatko apua äidiltäsi tms?