Tekisitkö lapsen tässä tilanteessa?
Vakaa ja tasapainoinen suhde, ei kuitenkaan kihloja vielä. Mies töissä, minä työttömänä. Minulla ei ole koulutusta, mutta mahdollinen osa-aikainen työpaikka selviää ensiviikolla. Myös aikuiskoulutukseen olen hakemassa. Mies tienaa käteen n. 2000e/kk, riippuen kuukaudesta. Itse en saa minkäänlaisia tukia eli elän omilla säästöilläni tällä hetkellä. Raha riittää tällä hetkellä elämiseen ja asumiseen (tosin isompaa asuntoa on etsitty).
Miltä kuulostaa?
Kommentit (13)
Itse tein lapset vasta kun oli koulutus ja vakityöpaikka molemmilla, sekä olimme naimisissa ja oli jo se talokin. Yhdessä oli ehditty olla 7v ennen lapsen tekemisen aloittamista.
Halusin vain että minulla ja miehelläni on kaikki vakaalla pohjalla lasta varten. Omat vanhempani opiskelivat vielä minut saatuani ja muutenkin taloudelliset puitteet ja liiton pituuskin ennen lasta oli eri. Minusta tuntui jo lapsena että he eivät olisi olleet valmiita vanhemmiksi. Elämä pyöri pitkälti heidän tarpeidensa mukaan ja me lapset olimme välillä kuin "heittopusseja".
En todellakaan oisi jaksanut opiskella pienten lasten äitinä. Taidat olla vielä kovin nuori?
Itse tein lapsen tilanteessa, jossa
- minä olin opiskelija
- mies oli työtön/aikuisopiskelija
- minulla ei muuta koulutusta kuin yo-tutkinto, silloisia opintoja oli takana vain vuosi
- mies olisi saanut töitä jos olisi halunnut, hänellä siis ammattitutkinto
Ei todellakaan mikään ideaali tilanne, mutta tässähän tämä menee. Saatiin tosin myöhemmin hommattua eräs todella edullinen vuokra-asuntoratkaisu, mikä on helpottanut paljon.
ja sitten vasta lapsia. Kuulostaa siltä, ettet tiedä mitä haluat, joten lapsi tarjoaa sopivan ratkaisun.
Ap, suosittelisin sinulle tällaista ihan tulevan lapsen parasta ajatellet.
1. Koulutus
2. Työ
3. Avioliitto
4. Lapset
Eli 3-4v päästä lapsia.
Ap, suosittelisin sinulle tällaista ihan tulevan lapsen parasta ajatellet.
1. Koulutus
2. Työ
3. Avioliitto
4. LapsetEli 3-4v päästä lapsia.
Miksi avioliitto? Se tuskin muuttaa lasten elämänlaatua mihinkään suuntaan jos vanhemmilla on sormukset sormissa ja nimet paperissa.
Vanha viisaus, joka piti ainakin meidän kohdalla paikkaansa,
koulutus ja työ ensin.
Miten aiot osallistua yhteiseen toimeentuloonne sitten, kun säästösi ovat loppu (jos nyt ihan vain rahasta puhutaan)?
loppusuoralle ennen lapsen syntymää. Valmistumaan ei tarvitse ehtiä, mutta suurin osa opinnoista on hyvä olla suoritettuna. Osa-aikatyö on hyvä tulonlähde siinä sivussa ja se korottaa äitiys- ja vanhempainvapaan tukia. Lisäksi se parantaa mahdollisuuksia työllistyä myöhemmin.
Eli sinun tapauksessa odottaisin vuoden-pari ennen kuin ryhdytte hankkimaan lasta.
Naimisiin ei ole kiire jos ei sitten muista syistä halua.
laittaminen sormeen ja nimien paperiin tuntuu liian monimutkaiselta ja liian isolta sitoutumiselta, niin ei ole lasten aika. Ei kysymys ole siitä, että ne taikaiskulla muuttaisivat kaiken paremmaksi, vaan enemmänkin siitä, että miksi lapsi olisi jotenkin pienempi juttu?
Minkä ikäinen ap olet?
Ajattelin aikaisemmin, että oli virhe tehdä lapset nuorena ja ilman ammatillista koulutusta. Hyvin olemme pärjänneet aina kuitenkin ja se koulutuskin tuli hankittua. Nykyään olen onnellinen, että tein lapset nuorena, enää en sairauteni takia voi lapsia saada. Elämästä ei koskaan tiedä.
laittaminen sormeen ja nimien paperiin tuntuu liian monimutkaiselta ja liian isolta sitoutumiselta, niin ei ole lasten aika. Ei kysymys ole siitä, että ne taikaiskulla muuttaisivat kaiken paremmaksi, vaan enemmänkin siitä, että miksi lapsi olisi jotenkin pienempi juttu?
Sittenk pitäisi vähistä rahoista pistää tuhansia johonkin hääjuhlaan?? Älytöntä.
Muutenkin olen sitä mieltä, että monet avoliitossa elävät ovat paljon onnellisempia, kuin avioliittolaiset.
Joten, suosittelen lämpimästä vauvan yrittämistä. Tyrha odotella mitään vakitöitä tms. Töitä ehtii tehdä :)
vaan joitakin kymppejä ehkä tulee kuluja. On sitten ihan oma valinta, haluaako siihen sitten jotain ylimääräistä juhlintaa. En tiedä maksaako kirkkohäät yhtää mitään.
Avoliitosta tilastollisesti erotaan useammin kuin avioliitosta, joten ei se onnellisuus ainakaan siinä näy. Ehkä jollakin on joku ihan oikea perustelu sille, että ei mene naimisiin, mutta jos se on vain sitä, että ei vielä ole valmis, ja ehkä joskus, niin minusta lasta ei sellaiseen tilanteeseen saa tarkoituksella tehdä.