Ovatko nämä yökyläilyt oikein vai väärin?
Meillä on 2. ja 4.-luokkalaiset tytöt, jotka leikkivät lähes päivittäin samassa taloyhtiössä asuvan kolmasluokkalaisen tytön kanssa. Kaikki tytöt ovat samantyylisiä, joten leikit sujuvat hyvin. Jos meidän tytöistä on jompikumpi jossain muualla, sitten leikitään kahdestaan. Naapurin tyttö kutsuu aina välillä meidän neljäsluokkalaisen tytön yökylään, ei koskaan tätä nuorempaa. Onko tämä oikein vai väärin? Välillä kallistun sille kannalle, että jokainen saa kutsua luokseen kenet haluaa, mutta välillä sapettaa, kun ei oikein keksi, miten lohduttaisi toista tyttöä, joka kokee itsensä loukatuksi. Ja ennenkuin joku älähtää niin emme yritä tuupata molempia tyttöjä yökylään lastenvahdin toivossa, meillä on useampia lapsia, ja lastenvahteja aina tarvittaessa.
Kommentit (19)
jos haluaa katsoa elokuvaa, saunoa tms. naapurin lasten kanssa, niin sen ymmärrän, mutta miksi siellä pitää nukkuakin? Jos oma sänky on ihan vieressä? Meidänkin lapset ovat alkaneet tuota yökyläilyä ehdottaa, mutta juuri tuon tasapuolisuuden takia minä vastustan. Lapsia on 2 ja molemmilla on paljon kavereita, joita eivät itsekään halua laittaa paremmuusjärjestykseen. Siinähän menisi joka viikonloppu joltain yöunet, jos ne alkaisivat yökyläillä puolin ja toisin.
että kyllä minä vanhemman ominaisuudessa kiinnittäisin asiaan huomiota esim. juttelemalla asiasta reilusti lapsien kanssa. Samalla tavoin kuin opetan, että kaikkien kanssa pitää leikkiä, kokisin että myös nuorempaa sisarusta pitää vuorollaan ottaa huomioon. Ei voi ssa yhtä aina toisen kustannuksella. Ja minä 'pakotan' isommat sisarukset kavereineen välillä huomioimaan myös pienempiä lapsia, enkä koe että siinä olisi suurtakaan ongelmaa.
Mitä jos kutsuisit naapurin tytön teille yökylään joskus silloin, kun vanhempi sisaruksista on jollain toisella kaverillasi yökylässä? Näin syntyisi tilanne, jossa olisi luontevaa naapurin tytön kutsua vastavuoroisesti nuorempaa sisarta hänen luokseen.
Minusta on sitä paitsi mukavaa, että meillä yökyläillään, ei se kenenkään yöunta vie! Ja yhtä mukavaa on se, että omat lapseni ovat niin reippaita ja omatoimisia että haluavat myös yökyläillä.
Tälläkin hetkellä serkkutyttö yökylässä, ja huomenna tulee vielä kummipoikakin yökylään. Kivaahan se vaan on!
kolmasluokkalaisella meikki-tai poikasupinoita?
Terveisin 2. ja 4. -luokkalaisten tyttöjen äiti..
Ihan normaalia... Onko oma 4-luokkalaisesi jotenkin outo ?
olisko joku muu kaveri, joka haluaisi nuoremman yötsyyn? Vai haluaisiko nuorempi mukaan juuri tämän kaverin luokse.
Voihan se olla, että talossa on sääntö vain yksi lapsi vieras kerrallaan (niin kuin meillä on). Tosin tarvittaessa tästä luistetaan
olla sitä mieltä, että nuorempanne on liian pieni yökyläilyyn tai eivät pysty tai halua ottaa kahta yökyläilijää. Ei välttämättä ole tytön oma päätös alun perin.
Tai sitten naapurin tyttö kuitenkin pitää enemmän siitä teidän vanhemmasta tytöstänne, leikkii kyllä nätisti toisenkin kanssa muttei halua yökylään luokseen. Jospa siellä on jo jotain poikasupinoita, meikkausta tms., joita nuorempanne ei ymmärrä.
kolmasluokkalaisella meikki-tai poikasupinoita?
joko yhtäaikaa tai joskus yksin, kun vain toista tyttöämme kutsutaan. Naapurin tyttö pitää varmasti enemmän vanhemmasta tytöstämme, sillä matkii tätä joka asiassa, mutta mietinkin sitä, että onko tämä kylään kutsuminen ihan oikein, jos ovat kaikki päivät aina kolmen kimpassa. Asia olisi aivana toisenlainen, jos kyseessä olisi joku selvästi isomman tytön oma kaveri. ap
kolmasluokkalaisella meikki-tai poikasupinoita?
Terveisin 2. ja 4. -luokkalaisten tyttöjen äiti..
pienempi ei siis ymmärrä, miksi hän ei koskaan pääse kutsuttuna naapuriin yökylään
Naapurin tyttö pitää varmasti enemmän vanhemmasta tytöstämme, sillä matkii tätä joka asiassa, mutta mietinkin sitä, että onko tämä kylään kutsuminen ihan oikein, jos ovat kaikki päivät aina kolmen kimpassa.
Edellähän joku jo ehdottikin, että isompi tytär on se, jonka ystävä naapurin tyttö haluaisi olla. Pikkusisko tulee vain siinä mukana ja kelvannee myös seuraksi, jos suosikkiseura ei ole käytettävissä, muttei ole ensimmäinen valinta.
Jos pienempi ei tätä ymmärrä (kuten yllä kirjoitat), on sinun tehtäväsi selittää se hänelle ja ottaa vastaan mahd. turhautuminen. Älä kuitenkaan ala epäreiluksi ja syytä naapurintyttöä tästä, hänellä on toki oikeus etsiä kaverinsa.
Meillä on samantapainen tilanne, jossa tutun nuorempi lapsi kiukuttelee, kun häntä ei kutsuta meille yökylään, vaikka isompi pääsee. Äitinsä vielä ruokkii tätä, ja kyselee nuorempaansa koko ajan yökylään meille, eikä ymmärrä, että 9-vuotias on kiva oman 9-vuotiaan yökyläkaverina, 4-vuotias taas on pelkästään rasittava.
Taitaa olla useammilla vanhemmilla oma vastuunsa vähän hukassa...
tässä tapauksessahan tytöllä on sama ikäero molempiin kavereihin.
tässä tapauksessahan tytöllä on sama ikäero molempiin kavereihin.
Vaan siitä, että kaveri haluaa vanhemman yökylään, ei nuorempaa.
Ap:n tehtävä on selittää tämä nuoremmalle tyttärelleen, mikä tuntuu olevan ongelman ydin (eli siis että sekä nuoremman tyttären että äidin mielestä tämä nuorempikin pitäisi kutsua).
Mainitsin tuon 9v/4v vain esimerkkinä omasta vastaavasta kokemuksestani, jossa äiti puuttuu asiaan, joka ei hänelle mielestäni kuulu ja toisaalta ei hoida omaa vastuutaan selittämällä asiaa lapselleen.
t. 8
eikä minun tarvitse sitä selitellä mitenkään nuoremmalle,tottakai hän ymmärtää, mistä on kyse. Olisiko teillä konkreettia ehdotusta, miten selittää asia nuoremmalle? Eilenkin leikkivät ensin kolmestaan viisi tuntia. Sitten vanhempi tyttö oli pois kolme tuntia, jonka ajan leikkivat kahdestaan, ja kun tyttö tuli takaisin, hänet kutsuttiinkin yökylään. Kahdeksan tunnin seuralainen jäi kuin nalli kalliolle. ap
että voisit kysyä häneltä joku kerta kaksin, että voisiko tämä pienempikin päästä joskus yökylään? Meillä on neljä tytärtä ja naapurin tyttö leikkii kaikkien kanssa, mutta yksi on "suosikki". Joskus kun on ollut vastaavia juttuja, olen hältä kysynyt ja sanonut, että toisilla on paha mieli, että olisiko mahdollista vuorotella. Ja ihan hyvin on sitten sopinut vuorottelu. Lapset ovat joskus tahtomattaan vähän ajattelemattomia (samoin kuin me aikuisetkin...)
kielii juuri tästä yksilöyhteiskunnasta ja oikein malliesimerkki siitä miten yhteisöllisyys on todellakin katoava luonnonvara kulttuurissamme. Entisaikaan (joo, käytän tätä typerää sanaa nyt) oli tapana, että koko sisaruskatras sai mielihyvin kyläillä kaverin luona, eikä ketään sorsittu. Olisiko kuitenkin ongelmana kasillakin se lapsen asennekasvatus. Kannattaisiko kasvattaa oma lapsensakin jo lähtökohtaisesti asennoitumaan hieman toisin. "Jokaisella on oikeus valita ystävänsä." Totta, joo, mutta periaatteessa tuo lausehan kalskahtaa pelkkää negatiivisuutta, eikä tuollaista pitäisi viljellä, ainakaan lapselle. Ja mistäs se lapsi muualta mallin ottaa kuin vanhemmalta.
että toisen lapsen vanhempi on asettanut rajan, että lapsi saa kutsua vain yhden lapsen kerrallaan? Ja sitten tuo lapsi valitsee vain sen, jonka kanssa mieluummin on.
Mulla on samansuuntainen ongelma, minun lapset ovat vaan pienempiä, 4- ja 6-vuotiaat.
6-vuotiaan kummit ottavat joka kesä kummilapsensa luokseen kolmeksi päiväksi (asuvat kaukana) Minusta tämä on kummeilta tosi ihana juttu.
Mutta miten tosiaan selittää sille pienemmälle, että hän ei voi mennä????
Pienemmän kummit eivät ole koskaan vieneet lasta minnekään tai ottaneet luokseen, eivät ole koskaan hoitaneet edes puolta tuntia, vaikka hänelläkin on 3 kummia.
Nämä ovat vähän hankalia asioita.
Isomman lapsen kummit ovat kyllä aivan ihania ihmisiä!!!! Vaikka en minä siksi heitä kummeiksi valinnut, että lastani hoidattaisin muilla, mutta kiva juttu tuo on, että haluavat viettää aikaansa lapseni kanssa. Nyt lapseni menee sinne jo kolmatta kertaa ja hän odottaa sitä jo kovasti. Ja kummit itse ovat joka kerta sitä ehdottaneet, en minä.
Nukkuvat toinen patjalla lattialla, oma sitten sängyssä. Ei lapsen huoneeseen mahdu kahta patjaa lattialle.
Lienet ymmärtänyt sanomani ainakin jossain määrin väärin.
Se, että minun lapseni haluaa jotakin, esim. toisen lapsen luo yökylään, ei riitä. Sen toisenkin pitää haluta sitä, eikä pitkin hampain suostua siihen sen jälkeen, kun on tähän painostettu.
Ei tulisi mieleenikään kysellä perään, miksi lapseni ei pääse jonnekin yökylään tai ihmetellä lapseni kanssa, miksi hän ei pääse.
Huomauttaisin myös, ettei kyse oli nimenomaan yökyläilystä. Uskonpa, ettei nykyään tämä tilanne tyyliin
"koko sisaruskatras sai mielihyvin kyläillä kaverin luona, eikä ketään sorsittu"
kovin monessa kodissa onnistu, ihan jo tilankaan takia.
t. 8
Siis ihan kaikella ystävyydellä. Tyttö varmasti vähän ihailee ja pitää parempana kaverina isompaa sisarusta. Minusta voisit jutella asiasta tytön äidin kanssa, että olisiko mahdollista joskus kutsua nuorempi yökylään isomman sijaan tai sitten vaan selität nuoremmalle, että isompi ja tyttö ovat keskenään parempia kavereita.