Kaverin mies on illanvietoissa aina niin ällöttävä!

että sinun mielestäsi mies kohtelee häntä törkeästi ilman syytä. Sen jälkeen voit kertoa ettet aio enää tulla yhteisiin illanviettoihin koska et halua todistaa miehen käytöstä enää.

Ehkä kaverisi herää tähän?

Ap

Jos puoliso on noin kuvittova, eikä hänessä ole mitään hyvää kohtaa eikä hyvää sanottavaa - miksi se täydellinen mies on sen naisen kanssa? Olisiko äijän omassa habituksessa, älyssä, kropassa ja ennenkaikkea itsetunnossa jotain tosi pahasti pielessä, että pitää alistaa puolisoa noin?



Jos on niin kuvottava muija, kannattaa erota. Jos itse on niin helvetin upea, sen kun vaan sinne sinunlaisiasi täydellisiä lassottamaan.

Mista tuollaisia löytyy...

Niin paha olo kaverin puolesta, mutta jos hän ei itse tajua lähteä, niin en sille mitään voi.



Ap

että jätät illanvietot väliin, kertoisit tälle miehelle mitä olet mieltä hänen käytöksestään?



Eksäni haukkui minua vainoharhaiseksi psykopaatiksi kun väitin hänelle että hän kohtelee minua rumasti, myös ystävieni läsnäollessa. Kun viimein uskaltauduin kysymään yhteisen ystävämme mielipidettä, hän kertoi ihmetelleensä jo pitkään miksi siedän miestä.



Ehkä ystäväsikin on ylipuhuttu uskomaan että kaikki vika on hänessä?

kun kerrankin kaikki ovat ap:n kanssa samaa mieltä, niin ei tarvitse alkaa mollaamaan ap:ta ja kinastelemaan aiheesta

että jätät illanvietot väliin, kertoisit tälle miehelle mitä olet mieltä hänen käytöksestään?

Eksäni haukkui minua vainoharhaiseksi psykopaatiksi kun väitin hänelle että hän kohtelee minua rumasti, myös ystävieni läsnäollessa. Kun viimein uskaltauduin kysymään yhteisen ystävämme mielipidettä, hän kertoi ihmetelleensä jo pitkään miksi siedän miestä.

Ehkä ystäväsikin on ylipuhuttu uskomaan että kaikki vika on hänessä?

Lukee jo aloituksessa. Mies vain nauraa paskaisesti.

Ap

Minä olin itse tuollaisessa suhteesa. Olimme hyvin nuoria, teini-ikäisiä.

Se alkoi pikkuhiljaa. Se paisui tuon tyyppiseen: mies haukkui, mollasi, arvosteli, mitätöi minua kaikkien kuullen, aina, joka asiasta.



Olin ollut jo lapsuudessa samanlaisen nimittelyn kohteena ja kun heti teini-iässä se jatkui sen miehen taholta, joka väitti rakastavansa ja jota minä kuvittelin rakastavani, en tajunnut, ettei se ole normaalia. Että rakkauteen ei kuulu jatkuva arvostelu ja mitätöinti.



Luulin, että minä oikeasti olen niin mitätön ja surkea tyyppi kuin mitä se kaveri minun väitti olevan. Olin ruma, lihava, tyhmä. Ja niin edelleen. Olin pilkan ja ivan aihe, ihan selvinkin päin tuttaville, sukulaisille, kavereille ja minun suvustani hän sai vahvistuksen siihen, miten vääränlainen olen. Ja minä uskoin, että olenm sitä-



Olisi ollut kiva, jos joku olisi sanonut etten ole kaikkea sitä mitä se mies sanoo minun olevan. ukaan ei koskaan sanonut minua esim. kauniiksi. Tai että kurvikas kroppani on seksikäs enkä ole lihava, vaikka lantio ja vyötärö onkin,.



Kukaan ei sanonut,e ttei normaaliin parisuhteeseen kuulu tuollainen käytös, ettei vika ole minussa vaan siinä öykkäri-äijässä. Kukaan ei sanonut, että rakkaus ei ole vähättelyä ja päin naamaa nauramista, vaan hyväksytnää ja arvostusta.

Ja ettei vika ole minun, vaan sen toisen. Jätä se.

Kukaan ei puolustanut minua eikä sanonut minusta mitään kaunista.



Ehkä ystävälläsi on sama tilanne.

Miksi sinä et korjaa sitä? Yhdellä keskustelulla asia ei muutu miksikään, koska takana on usean vuoden alistaminen. se vaatii monta keskustelukertaa, todella monta.

Minä olin itse tuollaisessa suhteesa. Olimme hyvin nuoria, teini-ikäisiä.

Se alkoi pikkuhiljaa. Se paisui tuon tyyppiseen: mies haukkui, mollasi, arvosteli, mitätöi minua kaikkien kuullen, aina, joka asiasta.

Olin ollut jo lapsuudessa samanlaisen nimittelyn kohteena ja kun heti teini-iässä se jatkui sen miehen taholta, joka väitti rakastavansa ja jota minä kuvittelin rakastavani, en tajunnut, ettei se ole normaalia. Että rakkauteen ei kuulu jatkuva arvostelu ja mitätöinti.

Luulin, että minä oikeasti olen niin mitätön ja surkea tyyppi kuin mitä se kaveri minun väitti olevan. Olin ruma, lihava, tyhmä. Ja niin edelleen. Olin pilkan ja ivan aihe, ihan selvinkin päin tuttaville, sukulaisille, kavereille ja minun suvustani hän sai vahvistuksen siihen, miten vääränlainen olen. Ja minä uskoin, että olenm sitä-

Olisi ollut kiva, jos joku olisi sanonut etten ole kaikkea sitä mitä se mies sanoo minun olevan. ukaan ei koskaan sanonut minua esim. kauniiksi. Tai että kurvikas kroppani on seksikäs enkä ole lihava, vaikka lantio ja vyötärö onkin,.

Kukaan ei sanonut,e ttei normaaliin parisuhteeseen kuulu tuollainen käytös, ettei vika ole minussa vaan siinä öykkäri-äijässä. Kukaan ei sanonut, että rakkaus ei ole vähättelyä ja päin naamaa nauramista, vaan hyväksytnää ja arvostusta.

Ja ettei vika ole minun, vaan sen toisen. Jätä se.

Kukaan ei puolustanut minua eikä sanonut minusta mitään kaunista.

Ehkä ystävälläsi on sama tilanne.

Miksi sinä et korjaa sitä? Yhdellä keskustelulla asia ei muutu miksikään, koska takana on usean vuoden alistaminen. se vaatii monta keskustelukertaa, todella monta.

törkeä on, ja kaverini kanssa olen puhunut asiasta 100000 kertaa. Hän on tyytynyt tilanteeseen. Olen kehunut, kannustanut jne. mutta ei. Mitä minä enää voin??

Ap

Mulla oli ystävä, jonka mies kohteli ystävääni törkeästi: haastoi kännissä riitaa julkisesti, vikitteli muita naisia ja haukkui minutkin muutaman kerran.



Ystäväni kertoi miehen tekemisistä ja olin tietenkin ystävän puolella ja mies oli mielestäni epämiellyttävä.



Ystävä pyysi minut ja mieheni heille kylään ja sanoin suoraan, että en halua tulla, koska en pidä miehen käytöksestä minua tai ystävääni kohtaan. Myös mieheni sanoi, ettei ymmärrä mitä sen miehen seurassa tekisimme.



Lopputulos: ystäväni suuttui mulle ja pisti välit poikki. Sovitteluyrityksistä ei ole ollut hyötyä.

Arvostelee kaveriani, mm. : Olet lauta, ruma, lättäperse jne. Ja nauraa päälle. Huomaan usein, kuinka kaveriani sattuu ja olen hänen miehelleen usein asiasta sanonut ja kaverillekin. En ymmärrä, miksi hän on naimisissa tuollaisen paskan kanssa. Usein vielä illanvietoissa ko. mies arvostelee kuola valuen television kurvikkaita naisia. Kaverini istuu vain nurkassa hiljaa. Nyt on tullut mitta täyteen ja en aio enää mennä näihin illanviettoihin.

hän sai kyllä itsetuntoni todella alhaiseksi :(



Inhoan häntä yli kaiken!!!!!!!!!! Onneksi ei tarvitse enää olla hänen kanssaan tekemisissä.



Ja kaikista huvittavinta hänessä oli se, että mollasi minua, mutta itse oli ylipainoinen, alkoholisoitunut, myöhemmin myös mt-ongelmainen...

että sinun mielestäsi mies kohtelee häntä törkeästi ilman syytä. Sen jälkeen voit kertoa ettet aio enää tulla yhteisiin illanviettoihin koska et halua todistaa miehen käytöstä enää.



Ehkä kaverisi herää tähän?

sano, ettet tule, koska en jaksa kuunnella kuinka sinun ystävää mitätöidään niin.



Minäkin luulin, ettei minua kukaan muu huoli, kun olen niin kamalan ruma ja inhottava olento.



Olimme yhdessä liki 10 v, 2 lasta. Ennenkuin tajusin, että ok, jos minua ei kukaan huoli, olen sitten yksin, mutta en tuon äijän kanssa. se loppui nyt.



24 vuotiaana yksinhuoltajana en ollut mikään tavoiteltu, mutta niin kauan kun kukaan ei tiennyt, että minulla on lapsia, menekkiä oli. Oli todella hämmentävää, miten moni mies härräsi ympärillä. Olinkin nätti, hoikka, hyväkroppainen, jännittävä, erilainen, kiva, älykäs. Mutta koska minulla oli jo 2 lasta.. no, valinta oli tehty, sen puitteissa mentiin. Se vaan oli niin yllättävää tajuta, että minä VOIN muuttaa toiselle paikkakunnalle, aloittaa sellaisen elämän joka on MINUn elämäni, voin opiskella ja opin, en olekaan tyhmä, ja JOS en olisi tehnyt niitä lapsia sen ensimmäisen vastaan tulleen ja huolineen kanssa - - - minulla olisi voinut olla niitä ottajia ihan pitkässä rivissä, valittavaksi asti. Jos olisin tajunnut lähteä enkä olisi takertunut häneen.