Lue keskustelun säännöt.
Miten päästä yli epäoikeudenmukaisuudesta??
31.07.2012 |
Kun toinen 15 vuoden liiton jälkeen vain katoaa, ei edes ilmoita haluavansa erota. Mutta ilmeisesti haluaa, kun on nyt yli kuukauden ollut poissa, eikä vastaa puheluihin tai viesteihin.
On niin lyöty olo, haluaisin ihan minkä tahansa kontaktin. Vaikka haukkuisi lyttyyn ja sanoisi, että kaikki oli paskaa ja kärsimystä, tai että on löytänyt toisen. Kunhan edes jotakin. Mutta ei mitään.
Tuntuu, että joudun kohta itse keksimään jonkun selityksen tai tulen hulluksi. Erosta pääsen kyllä yli, sen tiedän. Mutta tämä tällainen juttu vie järjen :/ Miten pääsen yli?
Kommentit (51)
Aviossa ollaan, mutta omaisuutta ei onneksi ole. Tavaransa ja vaatteensa lähes kaikki jätti, en tiedä mitä niille tekisin. Jos heitän ne pois, tuntuu niin lopulliselta.
En minäkään tajua, kuinka näin voi tehdä :( Meillä ei ollut riitaa tai mitään dramaattisen huonoa kautta. Lapsensakin hylkäsi, tuosta vaan. Mulla repeää sydän oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedätkö edes hänestä mitään, onko nähty jossain, käykö töissä tms?
Olen kokenut aika vastaavaa ja yllätyksekseni tuo ei olekaan mitään superharvinaista. Yllättäen kuulin samantapaisia kokemuksia muiltakin.
Suosittelen sinulle esim. perheterapiaa ja sen jälkeen jotain vertaistukea.
Sinä selviät kyllä. Mutta nyt olet kaaosvaiheessa ja se on ymmärrettävästi todella rankkaa. Hae apua ja puhu luottoystävillesi
Tiedän, että on hengissä ja ilmeisesti käy töissäkin. Jos olet kokenut vastaavaa, miten pääsit eteenpäin? Millaisten ajatusten avulla?
Olen vahva ihminen, mutta nyt tarvitsisin jonkun ajatuksen siitä, mikä tähän on syynä. Olkoon vaikka keksitty, kaikki käy...
Aviossa ollaan, mutta omaisuutta ei onneksi ole. Tavaransa ja vaatteensa lähes kaikki jätti, en tiedä mitä niille tekisin. Jos heitän ne pois, tuntuu niin lopulliselta.
En minäkään tajua, kuinka näin voi tehdä :( Meillä ei ollut riitaa tai mitään dramaattisen huonoa kautta. Lapsensakin hylkäsi, tuosta vaan. Mulla repeää sydän oikeasti.
saanko kysyä onko mies suunnilleen viisissäkymmenissä? Puhe 50-villityksestä ei valitetttavasti ole legendaa. Ykskaks mies voikin haikailla "itsenäisyyden ja vapauden" perään vaikka suhteessa ei dramaattista vikaa olisikaan. Ei hän onnellinen ole, ei itsenäinen eikä vapaa, mutta jotkut vaan ei kykene käsittelemään prosessejhaan aikuisella tavalla vaan tekevät noin. Ei ihme että sydän repeää. Todellakin, hae apua, esim. lääkäriltäkin.
hänen sukulaisiinsa, saavat kuulla milllainen sekopää mies on ja sä toisaalta saat ehkä kuulla missä se luuraa.
Ei noin voi erota!
Niin kauan se on ollut poissa, että älä toivo enää mitään. Mutta mitä jos se on kuollut? Puhu sen omaisille, eihän tuollaisessa epätietoisuudessa voi elää. Ja puhu omillekin omaisillesi, tarvitset tukea. Täältä sitä onneksi myös saa, ihan hyvä kun kirjoitit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänen sukulaisiinsa, saavat kuulla milllainen sekopää mies on ja sä toisaalta saat ehkä kuulla missä se luuraa.
Ei noin voi erota!
Niin kauan se on ollut poissa, että älä toivo enää mitään. Mutta mitä jos se on kuollut? Puhu sen omaisille, eihän tuollaisessa epätietoisuudessa voi elää. Ja puhu omillekin omaisillesi, tarvitset tukea. Täältä sitä onneksi myös saa, ihan hyvä kun kirjoitit
jossa sanoit, että on hengissä. Uskaltaisitko mennä sinne työpaikalle sopimaan teille jonkun tapaamisen? Vai vetääkö sua kuonoon, jos teet jotain sellaista?
Kun toinen 15 vuoden liiton jälkeen vain katoaa, ei edes ilmoita haluavansa erota. Mutta ilmeisesti haluaa, kun on nyt yli kuukauden ollut poissa, eikä vastaa puheluihin tai viesteihin.
On niin lyöty olo, haluaisin ihan minkä tahansa kontaktin. Vaikka haukkuisi lyttyyn ja sanoisi, että kaikki oli paskaa ja kärsimystä, tai että on löytänyt toisen. Kunhan edes jotakin. Mutta ei mitään.
Tuntuu, että joudun kohta itse keksimään jonkun selityksen tai tulen hulluksi. Erosta pääsen kyllä yli, sen tiedän. Mutta tämä tällainen juttu vie järjen :/ Miten pääsen yli?
Mitä ajattelet nyt siitä, että nuorempana itse teit samanlaisia temppuja miehille? (joskin toki lyhyemmän tuttavuuden jälkeen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedätkö edes hänestä mitään, onko nähty jossain, käykö töissä tms?
Olen kokenut aika vastaavaa ja yllätyksekseni tuo ei olekaan mitään superharvinaista. Yllättäen kuulin samantapaisia kokemuksia muiltakin.
Suosittelen sinulle esim. perheterapiaa ja sen jälkeen jotain vertaistukea.
Sinä selviät kyllä. Mutta nyt olet kaaosvaiheessa ja se on ymmärrettävästi todella rankkaa. Hae apua ja puhu luottoystävillesi
Tiedän, että on hengissä ja ilmeisesti käy töissäkin. Jos olet kokenut vastaavaa, miten pääsit eteenpäin? Millaisten ajatusten avulla?
Olen vahva ihminen, mutta nyt tarvitsisin jonkun ajatuksen siitä, mikä tähän on syynä. Olkoon vaikka keksitty, kaikki käy...
terapiaa siihen tarvittiin ja ehkä sitten juuri se ajatus, että kyse on miehen itsensä tavasta käsitellä vaikeuksiaan, en voi elää hänen puolestaan, olemme erilliset, hän ratkaisi näin. Ei asian kokemisen tuska koskaan unohdu, mutta haavoittuneenakin voi elää silti täyspainoista elämää. Kuten vaikka jos rintasyövässä poistetaan rinta, minultakin mies jotain vei lopullisesti. Minä kuitenkin jäin, ja samoin kuin rinnaton nainen on kokonainen, minäkin olen kokonainen, mutta haava sen miehen nimen polttomerkki jäi.
mutta kaippa asia tuli selväksi
t. 11 ja se aikaisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies on nelikymppinen...kai niilläkin voi päässä heittää sitten. Onhan hän voinut tietysti tulla ihan oikeasti hulluksikin, koska on ollut kyllä todella kiltti mies muutoin. Toisinaan on ollut eripuraa liiasta kaljoittelusta kavereiden kanssa, mutta ei siitäkään enää vuosiin. Se oli lähinnä siksi, että koin olevani liikaa yksin ja vastuussa kaikesta, ja toinen sai mennä miten huvittaa. Eikä kyllä koskaan ole mitään katoamistemppuja tehnyt ennen.
Mutta en viitsi tehdä katoamisilmoitusta, koska on kääntänyt postinsa pois, ja tiedän muuta kautta että on elossa. En vaan voi tälle mitään, kauheaa kun olen niin kyvytön vaikuttamaan omaan elämääni tällä hetkellä!!!
ap, joka ei muista laittaa tätä ikinä
terapiaa siihen tarvittiin ja ehkä sitten juuri se ajatus, että kyse on miehen itsensä tavasta käsitellä vaikeuksiaan, en voi elää hänen puolestaan, olemme erilliset, hän ratkaisi näin. Ei asian kokemisen tuska koskaan unohdu, mutta haavoittuneenakin voi elää silti täyspainoista elämää. Kuten vaikka jos rintasyövässä poistetaan rinta, minultakin mies jotain vei lopullisesti. Minä kuitenkin jäin, ja samoin kuin rinnaton nainen on kokonainen, minäkin olen kokonainen, mutta haava sen miehen nimen polttomerkki jäi.
Kun jaksat auttaa! Kaipaatko vielä selitystä, vai oletko saanut sen kaiherruksen pois?
Itsestä tuntuu, että olisi kauhea pakko saada tietää syy...toinen nainen tai jotakin, että itse pääsisin eteenpäin. Vaikka järjellä ajatellen, eihän se syy muuta enää mitään mutta jokin minussa huutaa selitystä tälle.
Ihanaa, että koet toipuneesi, olen puolestasi hyvin iloinen :) Ja järkyttävää, että tällaista näköjään oikeasti tapahtuu eläville ihmisille. Eivätkä he nähneetkään unta.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ajattelet nyt siitä, että nuorempana itse teit samanlaisia temppuja miehille? (joskin toki lyhyemmän tuttavuuden jälkeen)
Mitä ajattelet nyt siitä, että nuorempana itse teit samanlaisia temppuja miehille? (joskin toki lyhyemmän tuttavuuden jälkeen)
En ikinä, koska se on idioottimaista paskaa. Mukavaa kesää sinulle :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ajattelet nyt siitä, että nuorempana itse teit samanlaisia temppuja miehille? (joskin toki lyhyemmän tuttavuuden jälkeen)
En ikinä, koska se on idioottimaista paskaa. Mukavaa kesää sinulle :)
Ap
Jos olet itse lopettanut suhteita/ tapailuja miesten kanssa samalla logiikalla, niin nyt olisi hyvä aika vähän miettiä mitä on tullut tehtyä.
Mitä ajattelet nyt siitä, että nuorempana itse teit samanlaisia temppuja miehille? (joskin toki lyhyemmän tuttavuuden jälkeen)
En ikinä, koska se on idioottimaista paskaa. Mukavaa kesää sinulle :)
Ap
Jos olet itse lopettanut suhteita/ tapailuja miesten kanssa samalla logiikalla, niin nyt olisi hyvä aika vähän miettiä mitä on tullut tehtyä.
Mitä ajattelet nyt siitä, että nuorempana itse teit samanlaisia temppuja miehille? (joskin toki lyhyemmän tuttavuuden jälkeen)
En ikinä, koska se on idioottimaista paskaa. Mukavaa kesää sinulle :)
Ap
Jos olet itse lopettanut suhteita/ tapailuja miesten kanssa samalla logiikalla, niin nyt olisi hyvä aika vähän miettiä mitä on tullut tehtyä.
Mikä tää juttu on ja kuka on tämä sekopää?
En oo ap
Mitä ajattelet nyt siitä, että nuorempana itse teit samanlaisia temppuja miehille? (joskin toki lyhyemmän tuttavuuden jälkeen)
En ikinä, koska se on idioottimaista paskaa. Mukavaa kesää sinulle :)
Ap
Jos olet itse lopettanut suhteita/ tapailuja miesten kanssa samalla logiikalla, niin nyt olisi hyvä aika vähän miettiä mitä on tullut tehtyä.
Mitä ajattelet nyt siitä, että nuorempana itse teit samanlaisia temppuja miehille? (joskin toki lyhyemmän tuttavuuden jälkeen)
En ikinä, koska se on idioottimaista paskaa. Mukavaa kesää sinulle :)
Ap
Jos olet itse lopettanut suhteita/ tapailuja miesten kanssa samalla logiikalla, niin nyt olisi hyvä aika vähän miettiä mitä on tullut tehtyä.
Mikä tää juttu on ja kuka on tämä sekopää?
En oo ap
Oletettavasti se sama sekopää, joka käy kaikissa ketjuissa provoilemassa. Varsinkin sellaisissa, joissa aloittajalla on paha olla.
AP
Mikä tää juttu on ja kuka on tämä sekopää?
En oo ap
Oletettavasti se sama sekopää, joka käy kaikissa ketjuissa provoilemassa. Varsinkin sellaisissa, joissa aloittajalla on paha olla.
AP
Minä kysyn sinulta, että mitä luulet että miltä niistä miehistä on tuntunut, joille olet tapailun tai suhteen päätteeksi tehnyt saman tempun kuin miehesi teki sinulle avioliiton päätteeksi.
,jossa oltu 15 v ja yhteinen lapsi kuin jostain hetken seurustelusuhteesta.
Oletettavasti se sama sekopää, joka käy kaikissa ketjuissa provoilemassa. Varsinkin sellaisissa, joissa aloittajalla on paha olla.
AP
[/quote]
Minä kysyn sinulta, että mitä luulet että miltä niistä miehistä on tuntunut, joille olet tapailun tai suhteen päätteeksi tehnyt saman tempun kuin miehesi teki sinulle avioliiton päätteeksi.
[/quote]
Tiedätkö edes hänestä mitään, onko nähty jossain, käykö töissä tms?
Olen kokenut aika vastaavaa ja yllätyksekseni tuo ei olekaan mitään superharvinaista. Yllättäen kuulin samantapaisia kokemuksia muiltakin.
Suosittelen sinulle esim. perheterapiaa ja sen jälkeen jotain vertaistukea.
Sinä selviät kyllä. Mutta nyt olet kaaosvaiheessa ja se on ymmärrettävästi todella rankkaa. Hae apua ja puhu luottoystävillesi