Mitä mieltä lahjojen kierrättämisestä? ahdistaa!
Tilanne tämä: saimme aivan upean lahjan, jolle meillä ei kuitenkaan kertakaikkiaan ole käyttöä ja jäisi ns. pölyttymään nurkkaan. Nyt meillä olisi edessä juhlat, jonne voisimme lahjan viedä ja varmasti ilahduttaisi lahjan saajaa, ja uskon että käyttöäkin tulisi.
Ahdistaa vaan ihan kauheasti! Saimme lahjan vanhalta kummitädiltä, joka on varmasti nähnyt sen eteen paljon vaivaa ja ajatellut kaikkea hyvää sen ostaessaan meille. Nyt kun ajattelen antavani sen eteenpäin (mikä olisi järkevää, ekologista, taloudellista ja mistä ei ole kenellekään haittaa), on ajatus siitä, että luovumme lahjasta alkanut ahdistaa minua. MUTTA, se ahdistaa myös että ylimääräistä käyttämätöntä tavaraa lojuu nurkissamme. Ja yhtäkkiä olenkin alknanut miettiä josko sittenkin alan kaipaamaan lahjaamme?
Voi kökkö! miten tämä voi olla muka näin hankalaa?
Kommentit (17)
Kuva on muistona, että sinulla on ollut se esine. Näin minä teen monien turhien tavaroiden kanssa. Kaikkea ei voi säilöä. Toiselle turha on toisen onni.
Otan lasten piirustuksistakin kuvia, niin ei tarvitse kaikkea säilöä.
Voiko kummitätisi tulla teille vierailulle ja nähdä, ettei teillä ole hänen antamaansa lahjaa? Silloin et voi antaa sitä eteenpäin,
minä ainakin laitan eteenpäin, en halua lisää krääsää nurkkiin
periaatteessa voisi nähdäkin ettei ole esillä... mutta ainahan voisi sanoa että meni rikki, jos kyselisi jotain. Pari vuotta on jo ollut kaapissa ja hän on meillä käynytkin, ei ole koskaan kysellyt perään. Ja kaappien täytteestä haluaisinkin eroon, mutta silti, näen hänet kulkemassa korukauppaan ja valitsemassa lahjaa rakkaudella, on niin nätisti paketissakin :(
Kuva on muistona, että sinulla on ollut se esine. Näin minä teen monien turhien tavaroiden kanssa. Kaikkea ei voi säilöä. Toiselle turha on toisen onni.
Onhan näitä ollut, kuvapalvelimilta katoavia kansioita.
Minä jouduin kerran luopumaan arvokkaasta maljakosta, koska näin heti, etten pysty sitä käyttämään. Palautin sen liikeeseen, jonka tiesin huolivan sen ilman kuittia takaisin. Ostin tilalle jotain mitä oikeasti tarvitsimme, kun oli vauva tulossa. Aina joskus asia tulee mieleeni ja mietin hetkeä kun lahjanantaja kyselee siitä... olen ajatellut kertoa, että maljakko rikkoutui muutossa. Vähän kurjaltahan se tuntuu, mutta se ei oikeasti koskaa olisi tullut kaapista ulos :( Se oli sen mallinenkin, ettei siihen voinut laittaa edes kukkia kunnolla..
Jos et itse tykkää, niin on aika suuri mahdollisuus ettei kiertopalkinnon saajakaan tykkää...
Itse kierrätät vain sellaiset lahjat, jotka eivät kerry nurkkiin: kynttilät, irtoteepussit, jne joille ei meillä ole käyttöä, mutta ovat normia kulutustavaraa jollakin muulla.
ekä vie tilaa, niin etkö voisi säilyttää sen lapsillesi muistona kummitädistä? Ihan eri asia jotkut taulut tai muut isot jotka pitäisi pitää näytillä. Koru ei vie tilaa, varmaan nurkistasi löytyy sen tilavuuden verran muuta krääsää josta luopua. Kuten vaikka silmäpakoiset sukkikset :) joita itse vein just muovikassillisen roskiin vuosien kyllä-vielä-virkkaan-jotain -pähkäilyn jälkeen
Kuva on muistona, että sinulla on ollut se esine. Näin minä teen monien turhien tavaroiden kanssa. Kaikkea ei voi säilöä. Toiselle turha on toisen onni.
Onhan näitä ollut, kuvapalvelimilta katoavia kansioita.
Esine on turha, joten kuvakin on luultavasti turha. Se vaan helpottaa luopumista. Kuvat on tapana myös tallentaa ulkoiselle kovalevylle ja jopa tulostaakin joskus. Minäkin teen samalla tavalla, kun käyn vanhoja tavaroita läpi.
kyseessä korukaupasta ostetut upeat kuohuviinilasit, joita on kaksi kappaletta. Ajatus varmaan olisi, että ne olisi esillä jossain vitriinikaapissa, josta otettaisiin "hienoja ja erityisiä" hetkiä varten. En kuitenkaan pidä siitä, että joitakin laseja on kaksi ja joitakin taas erilaisia, haluan että lasit on kaapissa paikallaan ja niitä on useampi ottaa tarvittaessa esille, samanlaisia. Kuohuviinilasit meillä on iittalalta, joten swarowski- tai muu-koristeisia en nurkkiini halua pyörimään. ja nyt ne on jo pari vuotta seisseet paketissa kaapissa, joten ...
kyseessä korukaupasta ostetut upeat kuohuviinilasit, joita on kaksi kappaletta. Ajatus varmaan olisi, että ne olisi esillä jossain vitriinikaapissa, josta otettaisiin "hienoja ja erityisiä" hetkiä varten. En kuitenkaan pidä siitä, että joitakin laseja on kaksi ja joitakin taas erilaisia, haluan että lasit on kaapissa paikallaan ja niitä on useampi ottaa tarvittaessa esille, samanlaisia. Kuohuviinilasit meillä on iittalalta, joten swarowski- tai muu-koristeisia en nurkkiini halua pyörimään. ja nyt ne on jo pari vuotta seisseet paketissa kaapissa, joten ...
mutta aika kylmältä tuo nyt kuitenkin minusta tuntuu, jos syynä vain on, että et halua samaa sarjaa eikä esim. että olette vakaumuksellisia absolutisteja. Suoraan sanoen aika pinnalliselta. Etkö voisi edes kerran niistä juoda, ja vaikka sitten myydä käytettynä. Juhlistaisitte kummin tarkoittamalla tavalla jotain hyvää hetkeä-
kyseessä korukaupasta ostetut upeat kuohuviinilasit, joita on kaksi kappaletta. Ajatus varmaan olisi, että ne olisi esillä jossain vitriinikaapissa, josta otettaisiin "hienoja ja erityisiä" hetkiä varten. En kuitenkaan pidä siitä, että joitakin laseja on kaksi ja joitakin taas erilaisia, haluan että lasit on kaapissa paikallaan ja niitä on useampi ottaa tarvittaessa esille, samanlaisia. Kuohuviinilasit meillä on iittalalta, joten swarowski- tai muu-koristeisia en nurkkiini halua pyörimään. ja nyt ne on jo pari vuotta seisseet paketissa kaapissa, joten ...
Me olemme saaneet tuollaiset lasit häälahjaksi. Molemmilla on oma kuvio, ja niistä juodaan miehen kanssa kaksin merkkipäivä- ym. spesiaalitilanteiden shampanjat. Ovat aina viinikaapissa kylmässä. Mutta vain siis kaksinkeskisiin tilaisuuksiin :)
Ymmärrän kyllä, että vievät tilaa, ja voivat tuntua tarpeettomiltakin, mutta meillä niistä on ollut iloa.
kyseessä korukaupasta ostetut upeat kuohuviinilasit, joita on kaksi kappaletta. Ajatus varmaan olisi, että ne olisi esillä jossain vitriinikaapissa, josta otettaisiin "hienoja ja erityisiä" hetkiä varten. En kuitenkaan pidä siitä, että joitakin laseja on kaksi ja joitakin taas erilaisia, haluan että lasit on kaapissa paikallaan ja niitä on useampi ottaa tarvittaessa esille, samanlaisia. Kuohuviinilasit meillä on iittalalta, joten swarowski- tai muu-koristeisia en nurkkiini halua pyörimään. ja nyt ne on jo pari vuotta seisseet paketissa kaapissa, joten ...
mutta aika kylmältä tuo nyt kuitenkin minusta tuntuu, jos syynä vain on, että et halua samaa sarjaa eikä esim. että olette vakaumuksellisia absolutisteja. Suoraan sanoen aika pinnalliselta. Etkö voisi edes kerran niistä juoda, ja vaikka sitten myydä käytettynä. Juhlistaisitte kummin tarkoittamalla tavalla jotain hyvää hetkeä-
Samaa mieltä. Plus että Iittalan lasien paksuus ei sovi shampanjalle, siihen tarvitaan paremmat lasit.
Siis ihan aikuisten oikeasti kyllä sitä tavaraa kannattaa laittaa kiertoon eteenpäin.
Kyllä sinä muistat tuon tädin ilman sitä lahajaakin ? Vai etkö muista ? Jos muistat niin anna lasit eteenpäin.
Minusta tyhmin ehdotus oli tuo että juoda "väkisin nauttien" kerran laseista ja myydä sitten käytettynä. Kyllähän ap on jo saanut nauttia lasien kauneudeseta jne ja voi hyvin lahjoittaa ne eteenpäin.
Lahjaa ei ole pakko säästää loppuelämäänsä. Minä muuten olen hieman hamsteri luonteeltani mutta olen koettanut ajatella myös sitä että kun lapset aikanaan tyhjentävät jäljiltäni taloa ei heillä olisi rekkakuormaa "vanhoja lahjaksi saatuja laseja" ym. roinaa siivottavana pois.
Jos lahja on kaunis ja laadukas, eikä kierrättämisen syy siis ole se että haluaa eroon halvasta rihkamasta, niin ilman muuta antaisin eteenpäin.
Me saimme häälahjaksi myrna-astioita. Ne ovat kyllä kauniita, mutta eivät tippaakaan meidän tyyliä. Joten säilöttyäni niitä kymmene vuotta kaapissa laitoin ne julmasti myyntiin.