Muutto englantiin

Englanti, isolla alkukirjaimella

Englanti, isolla alkukirjaimella

onhan siellä nimittäin aika lailla niitäkin, ja hengissä ovat. Eri asia on saako suomalainen duunari siellä oman alansa töitä - työttömyysluvut kun on aika kovia niin kilpailua voi olla. Mutta tavallisen duunarin on turha kuvitella asuvansa Lontoon liepeillä. Pohjois-Englannissa pärjää paremmin, siellä kun on halvempaa. Mitäs meinaat tehdä? Miksi haluat sinne? Minne olisit menossa?



Englanti on kiva paikka asua, jos on sinkku tai jos on suuret tulot. Muuten ei niin kovin hehkeää.

Lapsi oli tänne muutettaessa 6v.



Suurin rahanmeno on ehdottomasti lastenhoito- alakouluikäisiä ei ole tapana jättää yksin, monissa paikoissa koulu ei edes päästä lasta kävelemään yksin kotiin vaikka olisi vanhemman kirjallinen suostumus.



Meillä (molemmat vanhemmat töissä) asia on ratkennut paikallisella out-of-school clubilla, joka aukeaa aamuseitsemältä. Klubi vie lapset kouluihinsa ja hakee koulun jälkeen. Tarjoavat myös lomaklubia, noin £100/ viikko.



Normaali tuntihinta hoidolle on noin viitisen puntaa.



Pikkulasten (alle 3v) hoito on kallista. Jos teillä on pieniä lapsia ja aiotte töihin tai opiskelemaan, kannattaa ehdottomasti harkita aupairia.



Minnepäin olette tulossa?



(Ja tervetuloa! :) )

Vanhempi lapsi olisi silloin 16v ja nuorempi 11 v. Tätä nuorempaa siis lähinnä mietin, jos itsekin menisin/saisin töitä.

Meillä on myös 11v.

Tänä vuonna ei pääse lomaklubiin, koska menisi sinne itse aamulla- klubin sääntöjen mukaan lapset pitää kuitata sisään aamulla ja hakiessa. Palkkasimme siis nannyn.

11v on aika lailla se ikäraja, silloin lapset menevät high schooliin eli yläasteelle. Olettamus on, että lapset saavat tulla kouluun ja lähteä koulusta ilman saattajaa.

Silti esim. työkaverini vie 13v poikansa aina kouluun autolla ja poika ei ole koskaan ollut puolta tuntia pitempään yksin kotona.

Tämä on jonkinlainen luokkatietoisuusjuttukin, ns. huonojen perheiden lapset viilettävät valvomatta ja ovat yksin kotona, keskiluokka järjestää lapselle hoitajan.

Suomalaisena tämä on minusta aika erikoista.

Laista en osaa sanoa, mutta käytäntö on täälläpäin (pohjoinen) tämä.

Ulkomaalaiselle asia on erityisen tärkeä koska ei ole mummoja ja kummeja iltapäivähoitamassa.

sitä tavallainen duunari Englannissa pärjää oikein hyvin. Lontoon liepeillä asuminen nyt on niin törkeän kallista, että siitä ei välttämättä kannata haaveilla, muualla on paljon halvempaa. Meillä on 1 lapsi, täällä on koko ikänsä asunut. Alle kouluikäisten (n 4v) päivähoito on kallista, mutta jos tulot on tarpeeksi pienet niin sitten on muistaakseni working tax credit joka maksaa osan lapsen päivähoitokuluista. Tosin tulot saa olla aika pienet että jotain tukia saa. Itsellä asia ei ole vielä ajankohtainen niin paha sanoa, mutta olen kuullut että 3-vuotiaasta eteenpäin lapselle tarjotaan ilmaista päivähoitoa 15 tuntia viikossa, ei väliä onko vanhemmat töissä vai kotona. Asian todenperäisyydestä en mene takuuseen ja käytäntö saattaa olla vain jossain päin maata. Lapsilisät on aika pienet. Muitakin tukia voi saada, mutta tulojen on oltava oikeasti tosi pienet (housing benefit jos asuu vuokralla ja council tax benefit, myös income support on olemassa). Monet koulut tosiaan ei kato hyvällä sitä että lapsi kulkisi yksin lyhyttäkään matkaa edes vanhempien suostumuksella. Mutta kai siihen joku ratkaisu löytyy. Kouluvuosi on vähän erilainen kuin Suomessa, kesäloma on lyhyempi, mutta vuodessa on useampi viikon loma. Että lapsiperheessä se saattaa tuottaa vähän lapsenhoito-ongelmia kun niitä lomia on joka välissä. Muuten elämä on ainakin mun mielestä tavallista. Mä saan äitiyslomalaisena income supportia, joka summana on huikeat £200 kuussa (en ole erinäisistä syistä oikeutettu varsinaiseen äitiyspäivärahaan tms). Mies käy kokopäiväisesti töissä (on kokki), asutaan vuokralla, auto löytyy, moottoripyörä myös. Rahaa ei ole koskaan liikaa, mutta ei me silti ihan aina kädestä suuhun eletä. Joskus voidaan käydä jossain, ulkona syömässä, leffassa tms. Toki pärjättiin paremmin kun oltiin molemmat töissä, mutta mutta...

onhan siellä nimittäin aika lailla niitäkin, ja hengissä ovat. Eri asia on saako suomalainen duunari siellä oman alansa töitä - työttömyysluvut kun on aika kovia niin kilpailua voi olla. Mutta tavallisen duunarin on turha kuvitella asuvansa Lontoon liepeillä. Pohjois-Englannissa pärjää paremmin, siellä kun on halvempaa. Mitäs meinaat tehdä? Miksi haluat sinne? Minne olisit menossa?

Englanti on kiva paikka asua, jos on sinkku tai jos on suuret tulot. Muuten ei niin kovin hehkeää.

Ole hyvä

OLI TOSI IHAN TULLA TAKAISIN SUOMEEN!

meillä olisi ehkä parin vuoden päästä myös mahdollisuus muuttaa Enkkuihin ( olen jo vuosia haaveillut etelä-rannikolla asumisesta ).



Vanhempi lapsi olisi silloin 16v ja nuorempi 11 v. Tätä nuorempaa siis lähinnä mietin, jos itsekin menisin/saisin töitä.