Miten painotan imetyksen tärkeyttä kälylleni vaikuttamatta kiihkoilijalta?!

Mulla ei ole mitään korviketta vastaan, ja mun mielestäni on loistavaa, että mies osallistuu täysillä lapsen hoitoon ja yövalvomisiin heti alusta lähtien. Mutta mielestäni on ihan älytöntä ihan ehdoin tahdoin vähentää maitomäärää, vaikeuttaa imetystä ja ihan vääjäämättä aika pian lopettaakin koko imetys, jos suku on allerginen, äiti reagoin maitotuotteisiin pahasti itsekin ja lapsi näyttää reagoivan voimakkaasti korvikkeeseen, kuten mieheni siskon lapsi.



Vauva on nyt siis muutaman viikon ikäinen, saanut korviketta vähän ihan alusta lähtien ja nyt mies hoitaa yöheräilyt ja syötöt joka toinen yö. Tottakai maidon määrä vähenee, jos joka toinen yö ei imetä lainkaan ja päivälläkin antaa usein korviketta. Ja nyt kun korvikkeen määrä on noussut viime päivinä tosi paljon, niin vauva on alkanut reagoimaan siihen, saa vatsanväänteitä, pulauttelee, huutaa, vatsa on kovalla siihen malliin, että kakkaa väännetään naama punaisena.



Neuvolasta hänelle oltiin sanottu, että heidän pitää vähentää korvikkeen määrää ja pyrkiä täysimetykseen, koska on ilmiselvää, että nuo oireet tulevat korvikkeesta, ja äidin omat allergiat huomioonottaen olisi hyvä ainakin muutama kuukausi saada täysimetettyä. Kälyni tottakai tajuaa tämän, mutta toisaalta ei ole valmis tinkimään joka toisen yön unistaan eikä ole järin kiinnostunut pumppaamaankaan eikä näytä tajuavan, että tuossa vaiheessa lapsen ollessa kolmeviikkoinen maidontuotantoa vasta " kehitellään" , ja että elämä nyt vain on ikuista imettämistä tuossa vaiheessa. Ja se on normaalia!



Kertokaas millä tsemppaisin häntä, hän soittelee mulle ja kysyy neuvoja ja en oikein tiedä mitä sanoisin ja kuinka vahvasti jankuttaisin hänelle imetyksestä, kun itse olen sitä mieltä, että neuvola on ehdottomasti oikeassa, mutta en halua vaikuttaa kiihkoilijaltakaan.