Lastenhoitoalalla työskentelevät!! Millaista oli työ omien lasten tulon jälkeen?

ja lasten saanti meni kuta kuinkin samoin kuin ap:lla. Tein päätöksen, kun olin hoitovapaan jälkeen ollut töissä n.1kk ja vaihdoin alaa. En ole päivääkään katunut, vaikka pidin työstäni ja hoitolapsistani todella paljon, mutta mielestäni se kaikki oli pois omilta lapsiltani.

Mulla on myös 2 omaa lasta (6v. ja 3v.). Esikoinen joutui menemään päiväkotiin jo 1,5v. iässä ja silloin se tuntui kamalalta. Mutta kun hän viihtyi päiväkodissa aloin minäkin nauttimaan töistä. TYöskentelin esikoulun puolella joten "työ" kotona ja töissä oli aika erilaista.



Kun kuopus syntyi otin esikoisen (tällöin 3v.) takaisin kotiin ja sain "takaisin" sitä aikaa mitä kadotin hänen ollessa pienempi.



Kun kuopus täytti 2v. minulla oli tarkoitus palata töihin kesän jälkeen mutta jo keväällä ajatus paluusta alkoi todella ahdistaa. Päätin jäädä vielä vuodeksi kotiin ja otin yhden hoitolapsen, josta sain hieman lisä-ansioita. Näin pystyin olemaan maksimi ajan kotona molempien lasten kanssa.



Nyt he aloittavat päiväkodin ja eskarin eikä minua ahdista paluu töihin enää yhtään. On tosi kiva mennä. Töissä lasten kanssa oleminen on kuitenkin aika erillaista kun omien lasten kanssa.



Mietin siis olisiko sulla mahdollisuus olla vielä pidempään kotona? Jos suakin ahdistaa sen takia, että omat tarvitsevat sua vielä paljon. Tuleeko sulle tunne että annat sen ajan jonkun toisen lapsille.



Tsemppiä!

Kotonaoloa olisi periaatteessa mahdollista jatkaa, mutta mies on sitä mieltä, että nyt on aika mennä töihin. Ja käytännössäkin minun kannattaisi mennä töihin, koska tulot kasvavat huomattavasti, mutta lasten ei kuitenkaan tarvise aloittaa hoitoa vielä puoleen vuoteen.

Kuopus olisi siis vähän vajaa 2-vuotias aloittaessaan hoidon. Mutta... mutta.. silti...

Hei sinä, joka vaihdoit alaa! (vai oliko se vain työpaikkaa?) Miten käytännössä onnistui?

Kun sehän tässä myöskin on ongelma, että kuinka lähteä opiskelemaan uutta ammattia, esim. amk kolmeksi vuodeksi? Kun on lapset ja asuntolainat? Kyllä nyt sanon, että hankkikaa nuoret KUNNON koulutukset ennen lapsia ja asuntolainoja! :)



ap

Irtisaouduin kun muutimme toiselle paikkakunnalle. Siellä sain vakipaikan vanhainkodista, niin ei tarvinnut kouluttautua uudelleen.Lähihoitajana voit tehdä niin monissa paikoissa töitä, että ei sinun tarvitse kouluttautua uudelleen. Selvitä ihmeessä mitä itse haluaisit ja ota yhteys eri paikkoihin ja tarjoudu lyhyisiin keikkatöihin, niin saat näkökulmaa eri työpaikoista- ja töistä. Ja ainahan päivähoidossa on jatkossakin töitä, jos jostain syystä haluaisit palata takaisin. Kaikkea hyvää sinulle. ps.Itse en tekisi mitään toisin, sen verran hyvä päätös oli ja tästä on aikaa jo lähes 10v.

Kirjoitin ensimmäiseen viestiini siksi "vaihdoin alaa", että ennen tuota vanhainkotiin hakeutumista uudella paikkakunnalla, tein lyhyitä pätkätöitä muutamalla ihan eri alalla, joihin ei erillistä koulutusta tarvittu ja ihan vaan uteliaisuuttani. Kivoja olivat nekin :)

Mieti mitä se on sitten jos vaihtaisit kolmivuorotyöhön vaikka vanhainkotiin; illat, viikonloput ja joulut töissä?

Itse palasin hoitovapaalta takaisin päiväkotiin ja olen oikein tyytyväinen.

Kannattaisiko sinunkin ottaa vaikka hoitolapsi ja olla kotona, kunnes kuopuksesi täyttää 3v. Ihanne sekä lapsille että sinulle. Jos nyt kuitenkin taloudellinen tilanteenne vaatii töihinmenoa, voisitko tehdä 6 tunnin päiviä?

halusin lapsia hoitamaan. Yritin eka sosionomiksi, mutta siinä elämänvaiheessa ei keskittyminen opintoihin riittänyt. Opiskelin sitten lähihoitajaksi, alussa lapsipuolelle oli ajatus, mutta paremman työllisyyden vuoksi ajauduin vanhuspuolelle. Mietin just että voihan sit omia lapsia hoitaa, kivempi työksi tehdä muuta.



Pian sainkin lapsen. Hän meni 1v7kk päiväkotiin ja ihan ok kaikki meni. Sain sit toisen lapsen kun esikoinen oli 3v. Kahden lapsen kanssa kotona-olo oli niin erilaista kuin yhden. Siinä oli jo puuhaa ja jotain ideaakin, tekemistä. Ajatus töihinpaluusta alkoi kammottaa, nuorempi kun ei ollut varsinkaan niin helppo sopeutuja kuin esikoinen. Ja itse ei enää halunnut sopetua 3-vuoroon.

Päädyin sitten hakemaan pph:ksi, ihanat 2 hoitolasta sain. En tiedä vielä kuinka kauan teen tätä, ehkä pari vuotta, ehkä yöurani.. Ei kai sitä vielä tartte tietää..



Ja nimenomaan isoin plussa on että työaikani ei ole omilta muruiltani pois. Enkä minä heiltä. Suosittelen siis kokeilemaan, ken vaan uskaltaa. Palkka ei toki ole huippu, mutta on se ISO henkinen korvaus olla päivätyössä, viettää aikaa omien lastenkin kanssa siinä samalla.

Camalaa