Toisten lasten käytös-mikä sinua on kummastuttanut ?

Tuli tuosta aloituksesta mieleen missä kummasteltiin jonottamisen taidon puuttumista.

Mikä toisten lasten käyttäytymisessä on saanut sinut kummastumaan äitinä?





Itse 5 lapsen äitinä olen nähnyt monenlaisia lapsia, suuri osa tosi mukavia ja kivoja, pitänyt vanhemmistakin.

Silti silmään on pistänyt muutaman röyhkeys, millaista en olisi koskaan itse lapsena kehdannut tehdä/sanoa.

Omaa luokkaansa oli pieni poika, joka kävi ihmisten pihoilta varastamassa sytkät ja tupakan tumpit, varasti kotoaan rahaa ja joi kaljaa kaverinsa kanssa (tuolloin 5v.).

Tämän pojan kanssa olikin omalla lapsellani kielto leikkiä ja monien vanhempien puuttumisesta huolimatta ei tilanteet kotona rauhoittuneet, lapsi jatkoi touhujaan kunnes otettiin huostaan. Nämä toki erikseen, mutta kerran kummastelin kun poikani kysyi kaverinsa kanssa (oli uusi kaveri enkä ollut ennen tavannut) saavatko tulla meille.

Tuolloin oli jo ilta ja sanoin, että enään ei sovi kun meillä menee pienemmätkin nukkumaan pian ja pojan tulee kanssa tulla jo sisälle iltapuuhiin, että katsotaan huomenna sitten.

Tämä kaveri vaan tuli sisälle ja istuutui sohvalle. Sanoin moneen kertaan kauniisti, että nyt meille ei voi jäädä, että nyt pitää kaverinkin mennä jo kotiin. Sanoin eri tavoin vaan ei poika liikahtanutkaan tehdäkseen lähtöä. Kuuli kyllä ja otin ihan katsekontaktinkin sanoessani, mutta jumpitti vaan paikallaan. Oli omakin poikani hiukan kummissaan ja hämillään.

Vaikutti muuten ihan huolehditulta lapselta ei siinä mitään, mutta missä käytöstavat?

Kyllä paapotin omalleni kun kaverinsa vihdoin lähti, että noin ei sitten pidä toimia koskaan itse, ei kenellekään mennä väkisin.