Miksi liikunnan opettajia inhottaisiin? :)

Mä olen nimittäin liikunnanopettaja ja mulla on myös personal trainerin koulutus.

Rakastan liikuntaa!

koska se saa kropan näyttämään hyvältä ja edistää/ylläpitää muutenkin terveyttä.

en ymmärrä ihmisiä jotka ei piittaa omasta terveydestään pätkääkään??

liikunnan tuntejen tulisi muutenkin olla niitä mukavimpia tunteja, sillä se on enemmän semmoista vapaampaa toimintaa, mitä taas lukuaineiden opiskelu. yleensä liikunta, kotitalous, musiikki, kuvis on niitä suosittuja !

... ja ne jotka mätkättää niin: valmiiksi ylipainoiset kun se tuntuu epämielyttävältä laittaa oma kroppa ja terveys kuntoon, mutta kuten olemme esim. nähneet biggest loser ohjelmista että se uuden elämän aloittaminen vaatii työtä ja ei käy ilman hampaiden kiristelyä... sitten nämä ns. kovikset jotka ei jaksa opiskella muutenkaan, käyvät vaan tupakalla ja ryyppäävät asenne " ei vittu kiinosta " ja kun 1500m pitäs juosta nii sehän löntystellään tai pummataan tai pummataan ylipäätään muutenkin liikunnantunnit.

että näin. !

sitten löytyy varmasti oikeasti vaan itsestään piittaamattomia ihmisiä että ei oma terveys kiinnosta, niin hävetkää!

niin en haluais olla sun oppilas.

Liikunta oppiaineena on siis sulle (ja sitä kautta siis oppilaillekin) ulkonäön muovaamista (kärjistäen).

Liikunnalla oppiaineena on paljon tärkeämpiäkin tavoitteita kuin ulkonäkö ja terveyden edistäminen. Näitä em. tavoitteita ei liikuntatuntien puitteissa voida saavuttaa, mutta toki kipinä liikkumiseen ja terveelliseen elämään voi syttyä.

että olen vasta lukioikäisenä huomannut, että osaan ja kykenen ja, että olen vieläpä aika hyvä oppimaan eri lajeja? Johtuisiko siitä, että koska olin kasvuikäisenä erittäin kömpelö, naispuolinen liikunnanopettaja pyöritteli silmiään, vähätteli, huokaili ja oli kerrassaan sitä mieltä, ettei minusta ole mihinkään. Siis ainakaan niissä hänen lajeissaan, joita olivat telinevoimistelu ja yleisurheilun eri hifistelylajit.



Lukiossa sain miesopettajan opettamaan liikuntaa ja johan alkoi numero nousta, kun pääsin tekemään niitä juttuja, joista nautin. Pelasin sulkapalloa ja uin. Kerroin liikunnanopettajalle milloin olen menossa uimaan ja hän piipahti silloin tällöin katsomassa miten sujuu. Olen aina ollut vedessä taitava ja opettaja kannusti tekemään sitä, missä olin hyvä.



Mitä luulette liikunnanopettajat, kumman opettajan myötävaikutusta se on, että olen nyt yli kolmekymppisenä aktiiviliikkuja?

ja usein iikunnanopettajat ovat juuri sellasia paskiaisia, että huhhuh.

joka herättä minussa inhon tunteita ja syy on ihan sun omissa asenteissasi

minunkin kouluaikaiset kokemukset liikuntatunnteista ovat samanlaisia.



Simputtamista, kiusaamista, joukkueiden kokoaminen huutoäänestyksellä, eli ankkuriksi valitaan opettajan lempioppilaat, jotka muodostaa joukkueen huutamalla rivistä kavereitaan ja ne surkimukset jäävät viimeiseksi. Kiitollinen olen sille opettajalle, joka laittoi meidät laskemaan 1-2-3 tms. ja sitten vielä sekoitti koko pakan niin, että kaverit eivät päässeetkään samaan joukkueeseen. Samainen opettaja huomasi, että vaikka pelasin koripallopelissä ahkerasti, en koskaan saanut palloa, joten hän puhalsi pilliin ja huusi: antakaa xxxx.llekin pallo välillä. '



Olin siis joukkuekaverin edessä, ainoana ottamaan pallon, ja ympärillä vastajoukkue. Luokkakaveri ei antanut palloa minulle, menetti sen vastajoukkueelle. Tottakai minä olen sitten se surkea lenkki joukkueessa !!



tamburiinit, salin ympäri hölkkäämiset, sekunttikello, vauhtiin ja osaamiseen piiskaava kuivakka liikunnanopettaja.

Pallopelit. Jalkapallo, koripallo, lentopallo. Opettaja kysyy lempilajeja, ja ne lempioppilaat huutaa ja niitä pelataan. Miksi ope ei tee lappuäänestystä, näin niiden hiljaistenkin ääni tulisi kuuluviin.



Opettajat voisivat muutenkin kaivaa sieltä seinän vierestä ja äänekkäiden suosikkioppilaiden selän takaa ne hiljaiset, arat oppilaat. heissä on valtavasti potentiaalia, voimaa ja vahvuutta. Yksinäisinä ja tarkkailijoina he näkevät sellaisia asioita mitä nämä suosikit tai opettajat eivät näe. Mutta ymmärrän, ettei opettajilla ole kyvykyyttä nypätä esille, nähdä vaivaa ja saada aikaan luottamussuhdetta tällaisten huonosti puettujen, ujojen ja vaatimattomien duunariperheiden kakaroiden kanssa.

Paitsi siitä yhdestä. Sukulaistyttö oli ryhmän lellikki ja sai tehdä mitä huvitti. Jos oli jossain huonompi, haukuttiin suoraan luokan edessa laiskaksi läskiksi. Itselläni juoksu oli se hankala polvivamman takia, mutta aika pitkälle kaikkea muuta pystyin tekemään. No, tämä ämmä saikin kolmen varoituksen jälkeen potkut:) Mutta tosiaan ne muut ovat olleet todella kivoja eivätkä liian kilpailuhenkisiä.

mitenkän vapaata toimintaa, eivätkä varsinkaan edesauttaneet kunnon kohottamista.



Kun laitetaan samaan ryhmään joukko täysin eri tasolla olevia ihmisiä, eivät kaikki voi mitenkään hyötyä liikunnan opetuksesta, joko taso on liian kova huonoimmille tai liian matala parhaimmille. Ja yleensähän niillä tunneilla mentiin parhaimpien mukaan.



Parhaitenhan kunto kohoaa ja ilo liikkumiseen löytyy kun tekee oman tasonsa mukaisia harjoitteita. Mutta liikuntatunneilla siihen ei ole mahdollisuuksia.

Miten sä voit olla opettaja vaikka kirjoitat kuin ekaluokkalainen.