Mikä koirarotu olisi todella lapsiystävällinen,

Meillä Parsoni ja ei hauku ja on aina tullut lapseni kanssa toimeen. Varoo ja nuolemalla yritti aina saada lapsen sormia irti turkista kun otti pienenä turkista liian lujaa kiinni. Menee paikalta pois jos ei halua leikkiä. Leikkiessä riehakas mutta vain jos aikuinen leikittää, pojan kanssa varovainen.

Kultaisennoutajan kannalla olisin minäkin :) oma kultsi narttu pysyy pihassa (maalla) ja on todella nopea opettaa eri temppuja mut tietysti kaikki koirat on erilaisia

Bostoninterrieri. Se on erittäin lapsirakas rotu. Bostoni on hiljainen koira, se ei hauku juuri ollenkaan. Bostoninterrierillä ei ole metsästysviettiä, joten se ei karkaa vaan pysyy omistajansa lähellä ja omassa pihassa. Karva on sileää ja lyhyttä. Väriltään se on joko tiikerijuovainen tai musta valkoisin merkein. Turkki on helppohoitoinen. Se pyyhitään silloin tällöin kostealla liinalla.

Bostoninterrieri ei välttämättä vaadi pitkiä lenkkejä, mutta ei niistä myöskään kieltäydy. Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa esim. agilityä, tokoa, pelastusetsintää ja näyttelyitä. Kätevän koon ja sopeutuvaisen luonteen ansiosta bostoni on myös hyvä matkakumppani.

Bostoninterrieri on melko terve ja pitkäikäinen rotu. Rodulla esiintyy allergioita, epilepsiaa ja polvilumpioluksaatiota. Suomeen ensimmäinen bostoninterrieri saapui vuonna 1955. Rotu pysyi kuitenkin pitkään melko harvinaisena, ja on yleistynyt vasta viime aikoina.

Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira. Rodun harvinaisuudesta Suomessa ja pienestä pentuekoosta johtuen pentua voi joutua odottamaan pitkään. Bostoninterrierin pentu maksaa noin 1500-2500 euroa.

Staffit ovat tosi lapsiystävällisiä ja muutenkin ihmisrakkaita.

Samojedi. Se rakastaa ihan kaikkia, mutta ei varmaan ikinä pysy pihassa. Lähtee nimittäin vaikka mustalaisten mukaan :D

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 20:05"]Staffit ovat tosi lapsiystävällisiä ja muutenkin ihmisrakkaita.
[/quote]
Moni taitaa vaan pitää "hurjan" ulkonäkönsä takia tappajina. :/ ihania ja kilttejä kylläkin ovat.

Kultainen noutaja tai cavalier.

Landseer

hyvin koulutettu collie. Koiran kuin koiran onnistuu pilaamaan, jos ei kouluta sitä.

Kaikki riippuu siitä, osaako aloittaja kouluttaa koiran. Kannattaa varmaan ensin vastata itselle kysymykseen, miksi haluaa koiran. Siksikö, että nauttii niiden seurasta ja haluaa, että niilläkin on hyvä olo? Turvaksi? Muu syy?

Itselläni on lähipiirissä tapaus, joka pitäisi kirjoittaa eläinlääkärin vastaanoton seinälle varoittavaksi tapaukseksi. Kummallakaan puolisolla ei koskaan ollut ollut minkäänlaista kotieläintä, joten kummallakaan ei ollut mitään käsitystä koiran hoidosta tai kasvatuksesta. Koira piti kuitenkin väkisin saada, koska se tuntui olevan jonkinlainen statussymboli. Aikaa koiran hoitamiseen ei oikein ollut kummallakaan. Rotukysymyskin oli vain kysymys jostain erikoisesta, jota muilla ei ollut, eikä siitä millainen rotu olisi luonteeltaan ja tavoiltaan sopiva. He päätyivät erikoiseen rotuun, joka olisi vaatinut kokeneen ja osaavan kouluttajan. Sen puuttuessa vahvaluonteista koiraa alistettiin ja makuutettiin selällään väkivaltaisesti pidellen vauvaiästä lähtien aina, kun se teki omistajiensa mielestä  jotakin sopimatonta. Se ei oppinut sisäsiistiksi normaaliajassa ja rikkoi tavaroita ikävissään ja tekemisen puutteessaan yksinään kotona. Luita ei saanut antaa yksinäisiksi hetkiksi, koska ne sotkivat. Koko hommasta tuli muutamassa vuodessa täysi katastrofi. Isäntäperhe voi huonosti ja koira voi huonosti. Koirasta kasvoi jo ensimmäisen vuotensa aikana epäluuloinen ja vihainen ja se saattoi purra lähelle tuotua kättä pelkkää epävarmuuttaan koska tahansa. Se puri niin isäntäväkeä kuin vieraitakin. Kuitenkin sen sisarukset olivat täysin normaaleja. Lopulta koira jouduttiin lopettamaan ja tietysti koko rotu sai omistajilta tappotuomion ja kennelinpitäjä haukuttiin ammattitaidottomaksi ja hulluksi. Totuus on se, että siinä käsittelyssä mistä tahansa koirasta olisi saanut vihaisen ja epäluuloisen.

Koko episodi oli kammottava ja pahinta siinä oli se, että  ko. pariskunta ei edes oppinut siitä mitään. Lisäksi he ovat ihmisiä, joille ei voi yrittää opettaa asioita. He ovat kaikentietäviä ja osaavia. He eivät ota vastaan neuvoja. Mitä ystävällisimmät yritykset kertoa jotakin koiran opettamisesta tai käytöksestä tuottivat kenen tahansa sanojan taholle vain muhkean riidan. Surullista.

Turkki on kyllä aika työläs ja kun on iso koira niin tuo sisälle paljon sotkua, hiekkaa kuolaa ja karvaa. Mutta noi sun kriteerit kyllä täyttää aika hyvin, olettaen että sulla riittää mielenkiintoa kouluttaa se koira.

Ei mikään pentu osaa itsestään pysyä pihassa, kaikkia pitää opettaa.

Narttukoirat pysyy kyllä helpommin omalla reviirillä kuin poikakoirat.

Mutta ei mistään koirasta noin täydellistä tule helposti, vaivaa pitää nähdä. Terrieriä ei kannata ainakaan ottaa, metsästysvietti sen verran iso ja melko voimakastahtoisia. Tosin oikein kasvatettuna vehnäterrieri on ainakin lapsiystävällinen.

edellistenkin koirien kanssa näin, mutta osa on sellaisia, että vaikka mitä tekisi, niin selkänsä kun kääntää, niin samantien hävitään naapuriin. Ajattelin vain, että jos jollakulla olis suositella rotua, joka ei ole tunnetusti karkailevaa tai todella uteliasta lajia.

oppivat aika vaivattomasti pysymään omalla pihalla.



Lapsiystävällisyydestä ei sen sijaan oikein voi antaa yleispäteviä neuvoja. Valtaosa roduista oppii olemaan ja jopa viihtymään lasten kanssa, kun ne pienestä asti lapsiin totutetaan - ja lapset opetetaan toimimaan eläinten kanssa oikein.

joka on tosi lapsiystävällinen ja pysynyt tottelevaisesti pihalla jo 7 vuotta ilman mitään opettamisia. Haluaa vain olla lähellä omaa perhettään, joten ei ole herkkä karkailemaan.



Mut cockeria en voi muuten suositella. Ensinnäkin tuo turkki on työläs, ja meillä on mennyt koiran korvatulehduksiin tähän mennessä n. 1400 euroa, koska toinen korvakäytävä on hyvin ahdas ja herkkä tulehtumaan. Joillakin cockereilla on myös valitettavasti päässä vähän vikaa, eivätkä ne kestä lapsiperheen hälinää.

täytyykin lukea ja tutustua enemmän rotuu. =)

Kiitti!

Ihan pienet koirat vaikuttavat usein tosi äkäsiltä ja tottelemattomilta, mutta ehkä se johtuu vain siitä omistajasta ja siitä käsityksestä ettei pientä koiraa tarvitse kouluttaa.



Ap

just siellä missä muu perhe touhuaa. Ei sillä tunnu olevan mitään kiinnostusta lähteä pihasta mihinkään. Meillä tämä herra on vuoden ikäinen, joten ei edes ihan aikuinen vielä.

eikä viihdy yksin. Olemme kyllä käyneet tokon pentukurssin ja harrastamme agilityä.

Koskaan ei voi olla varma mistään rodusta. Rotujen sisällä kun koirat ovat yksilöitä, ja voivat olla ihan erilaisia keskenään.



Nimimerkki Kokemusta on