Valitseeko joku tosiaan ruokansa sen perusteella että aina pitää olla terveellistä?

Mä olen vasta av:lta oppinut, että on (kai?) ihmisiä, jotka on ihan fanaattisen tarkkoja siitä mitä ne syö. Kun minä ostan ruokaa, on sillä suurin ja oikeastaan ainoa kriteeri sen ostamiseen se, että saan sen ruoan suusta alas, pidän sen mausta. Se on se AINOA kriteeri. Mulle ei tulis mieleenkään käydä valitsemaan ruokia sen perusteella, mikä on terveellistä, halpaa tms, mikä nyt muu olisikin se valintakriteeri. Siis valitseeko joku oikeasti ruokansa ihan sillä perusteella että se ruoka on terveellistä? Sellainen ruokavaliohan on ihan järkyttävän suppea.

Mulle tärkeysjärjestys on hinta/laatusuhde, maku ja terveellisyys. Terveellistä ruokaa meillä tehdään ehkä 19/20 kerrasta, mutta 20/20 pitää olla erinomaista laadultaan ja maultaan. En koskaan syö vain täyttääkseni vatsani. Enkä myöskään suostu maksamaan sikahintaa vain oletetusta laadusta vaan pitää olla oikesti hyvälaatuista ja kohtuuhinnalla (Suomessa toivoton yhtälö....). Niin kiire ei ole koskaan ettei voisi tehdä ruokaa alusta saakka itse, parasta ruoka on perheen ja ystävien seurassa nautittuna:D

Meillä syödään lähes kotiruokaa, olen huomannut, että saan vähemmän allergiaoireita, kun kokkaan itse. Esim. valmis lasagne aiheuttaa sellaisen allergiakohtauksen, että meinaan tukehtua. Valmisruoat ovat reilusti suolaisia ja niissä käytetään lukuisia lisä- ja säilöntäaineita. Kaiken lisäksi rahaa säästyy itse kokatessa, voin valita haluamani raaka-aineet, suolan ja maustiden määrän. Terveyteni koheneminen näkyi minulla munuaisarvoissa, jotka ovat laskeneet reilusti, kun lopetimme valmisruokienkäytön. Iho on puhtaampi, pelkkiä hyviä asioita. Olen kotonani oppinut kokkaamaan. Olen yli nelikymppinen.

Mitä sä kuvittelet, että on terveellistä?



Meidän perheessä ensisijainen valintakriteeri on terveellisyys. Terveellinen ruoka voi yllätysyllätys olla ja on myös herkullista.

Kuulostaa todella kieroutuneelta nähdä terveellisyys fanaattisuutena. Minusta kummallisinta on se, että ihminen syö ihan mitä tahansa, kunhan se maistuu hyvältä. Kaunis esimerkki tällaisesta ajattelusta on mielikuva Jim Carreystä joka pissaa pakkasella housuun koska se helpottaa hetkeksi. Elokuvan nimi on nuija ja tosinuija.



Jos ajattelemme näin, ei ole ihme että suomalaiset ovat kärkimaita diaetes ja sydän ja verisuonitautitilastoissa... olemme ylipainoisia ja aliravittuja.



Minusta tämä kummallinen ajattelu johtuu siitä että ihmiset ovat vieraantuneet itsestään. He eivät ymmärrä ketä he ovat, mistä he rakentuvat biologisessa mielessä. Ihmiset eivät myöskään osaa arvostaa terveyttä, se on heille usein "aivan sama". Kunnes sairastuvat.



Minun ruokavalioni ei ole suppea, siitä huolimatta että tavallisessa ruokakaupassa ei todellakaan ole juuri mitään mitä laittaisin suuhuni. Liha/ kala- tuoretiski ja hedelmä/vihannesosasto sekä pakastemarja/vihannesosasto ovat ainoastaan käytössä. Voita haen rasvaosastolta. Pähkinät ja vitamiinilisät luontaistuotekaupoista.

Ei se tee ruokavaliosta suppeaa, päinvastoin. Minulla ei ole mitään muita ruokarajoitteita kuin se, että olen allerginen hasselpähkinälle ja omenalle. Muutoin syön ihan mitä vain. Mutta makujahan on niin erilaisia. Mun suuria herkkujani on esimerkiksi mansikat, herneet ja kyssäkaali. Älyttömän terveellisiä kaikki. Mansikoita olen tänäkin kesänä osstanut surutta jo neljä laatikollista ja ehkä yhden käyn vielä hakemassa. Voisi ne rahat huonompaankin tarkoitukseen käyttää.



Vaikka syön minä ns. epäterveelliseksikin luokiteltuja ruokia. Olen armoton karkkihiiri. Tiedostan kuitenkin sen, että kun enimmäkseen syön terveellisesti, voin välillä hyvin mielin herkutellakin.

toivoisin, että voisin ostaa ruokia kyttäämättä tuoteselosteita. Tämän kyttäyksen takia kauppareissut venyvät, kun vertailen vastaavia ruokia ja otan vaikka raejuustostakin sen jossa on enemmän proteiinia.



Näin viikot. Viikonloppuisin mässäilen miehen kanssa grillillä yms. Olen noin 2kg normaalipainon yläpuolella.



Mietin tuota silloin, kun on esim. kylässä ihmisiä jotka eivät tuollaisia mieti ja ostavat mukanaan kaikenlaista ruokaa mitä minä en voisi kaupasta ostaa.

Mun tärkeimmät kriteerit on se, että ruoka on hyvää ja terveellistä vhh:ta.

En suostu enää syömään lisäaine- ja hiilarikyllästettyä ravinneköyhää mahantäytettä vaan hyvistä raaka-aineista koottua, maukasta ruokaa.

Oikeastaan ei enää pahemmin tarvitse valita vaan tulee automaattisesti haettua ne meille sopivat terveelliset elintarvikkeet.

Sain sekä munuaisarvot paranemaan että anemian, kun aloin laittamaan itse kotiruokaa. Kun vielä söin kaupan valmisruoka munuaisarvoni olivat viitearvojen ylärajoilla ja toisinaan hieman yl. Nykyisin lääkärini mukaan jopa liiankin hyvät. Mikään muu kuin ruokavalio ei ole muuttunut. Kuka suostuu syömään sitä hiilari-lisäaine-säilöntäaine- ylisuolattua teollisesti tuotettua paskaa.

Varautukaa einesten syöjät terveysongelmiin.

ovat herkullisia ja minulle luksus on sitä, että on tarjolla muodossa jos toisessa erilaisia kasviksia, kalaa, marjoja ja hedelmiä yms. Minusta nimenomaan terveellinen ruokavalio on monipuolinen, kun taas ne jotka syövät epäterveellisesti syövät harvinaisen latteaa ja yksitoikkoista ruokaa.



Yritän siis pitää kovien rasvojen ja sokerin osuuden ruokavaliossa vähäisenä, vaikka kyllä pidänkin esim. juustoista. Niitä ei tarvitse kuitenkaan syödä päivittäin.