Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Rekrytoivat, osaatteko auttaa: miksi en pääse edes haastatteluun?
21.07.2012 |
Miksi en pääse edes työhaastatteluihin, hakemukset hyvin kirjoitettuja, faktat seuraavanlaiset: 39- vuotias toimistotöissä ja palvelualalla yli 15 vuoden työuran tehnyt ja nyt aikuisena valtiotieteiden opiskelut aloittanut pian valmis kandi.
Olen saanut vain "hanttihommia" opiskelun ohessa, vaikka haluaisin aloittaa jotain omaan alaan liittyvää.
Rima ei ole ollut liian korkealla: kaikkia avustajan paikkoja ja harjoitteluja olen hakenut, pääasia, että pääsin käyttämään opinnoissa hankittuja tietoja.
Opiskelutahti on ollut nopea ja arvosanat hyviä, mutta ei ilmeisesti auta sekään. Opiskeluun käytetty aika ja vaiva alkaa tuntua turhalta.
Kommenteista ja neuvoista olisin kiitollinen
Kommentit (55)
valmistumisen jälkeen muistaakseni 136 paikkaa ennen kuin tärppäsi... ilmainen harjoittelu ministeriössä. Ja oli aktiivinen opiskeluaikana ja teki silloin jo alansa ilmaistöitä opintolainan turvin. Siitä on vuosia aikaa ja pikkuhiljaa on ura urjennut. Nyt 10 vuotta myöhemmin on ihan hyvä vakivirka. Tuolla alalla toki suhteet auttaa, poliittiset broilerit vetää aina ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* "Olen kahden lapsen onnellinen äiti" -aloitukset
* Kielioppi ja kirjoitusvirheet
* Hakija ei ole ymmärtänyt hakemansa tehtävän sisältöä
* Hakemus keskittyy vain siihen miten hakija työstä hyötyisi, sitä mitä me rekrytoijina saamme ei kerrota
* Huonolaatuinen tai asiaankuulumaton kuva
kiitos vastauksista tähän saakka!
Työ, josta lähdin oli muutaman kerran jo jatkettu määräaikaisuus. nuorena kesken jääneet opinnot vaivasivat mieltä, eikä tuntunut perustellulta olla ilman koulutusta määräaikaisena, vaikka hyvässäkin työssä.
Maisterin tutkinnon haluantehdä myös, mutta niin että siihen yhdistyisi työ.
Tuntuu epäreilullta,että kouluttautuvaa rangaistaan, varsinkin kun olen tehnyt töitä opiskelun ohessa ja opiskellut nopeastia ja määrätietoisesti.
Valitettavasti.
Kilpailet paikoista (reilua tai ei) itseäsi 10+v nuorempien kanssa ja et voita siinä pelissä. Kyllä, ymmärsin että työkokemusta sinulla on jo laajasti muuten ja että se osittain käy nykyiseen opintoosi. Harmillisesti työnantajat eivät vaan ole halukkaita maksamaan siitä/eivät ota sellaista huomioon.
Sinulla on hankala tilanne. Olet opiskelemassa vanhemmalla iällä akateemiseksi. Toisinpäin olisi helpompaa. Akateemisesta työstä pois on helpompi siirtyä ja saada työ kun toisinpäin. En osaa neuvoa muuta kuin, että tilanne on nyt vaan sellainen että sinun pitää hakea luultavasti 10 x pitempään kuin nuorempien. Tsemppiä!
T. Rekrytoija, 38v
* "Olen kahden lapsen onnellinen äiti" -aloitukset
* Kielioppi ja kirjoitusvirheet
* Hakija ei ole ymmärtänyt hakemansa tehtävän sisältöä
* Hakemus keskittyy vain siihen miten hakija työstä hyötyisi, sitä mitä me rekrytoijina saamme ei kerrota
* Huonolaatuinen tai asiaankuulumaton kuva
Kuvan pyytäminen on suomessa vastoin lakia. Muutenkin ihmettelen, jos todella olet rekrytoija ja luulet, että ongelmana tässä on se, että halijat eivät osaa kirjoittaa tai kirjoittavat äitiydestään.
Lohduttaa hieman nähdä, että vika voi olla toisessakin päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiinnostavaa lukea kuinka työelämän tasa-arvosääntöjä takuulla tuntevat rekrytoijat täällä nimettöminä tunnustavat, että eivät ota "liian vahoja" töihin.
Niillä nuorilla ei ole työkokemusta edes sen vertaa kuin minulla, joten miten epärelevantti työkokemus voisi olla este, jos muuten koulutus on sama?
Ainakin tässä ketjussa kirjoitat mitä sattuu. Kauheita nuo kirjoitusvirheet. Lukihäiriö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole rekrytoija, mutta työtiimiä kasattaessa satoja hakemuksia lukenut. Nuo ohjeet ovat aivan hyviä, saattaisit yllättyä kuinka moni (akateemisista henkilöistäkään) ei näitäkään kriteerejä täytä. Meille hakeneet olivat suurimmaksi osaksi yhteiskuntatieteilijöitä.
Kuvaa ei meillä ole koskaan pyydetty, mutta herättää tietysti kysymyksiä, jos asiantuntijatyöhön hakeva liittää mukaan jonkun herutuskuvan.
Sinulla elämäntilanteesi lienee se suurin este, ei ikä. Vanhojen hommien kaltaisiin töihin ei enää oteta, sillä motivaatiosi ajatellaan olevan heikko. Olethan hakeutunut opiskelemaan ja jopa irtisanoutunut. Toisaalta ilman maisterinpapereita koulutuksesi ei tuo vielä mitään lisäarvoa. Ainoastaan oletuksen, että kaipaat joustoa opintojen edistämiseksi.
...sinulla on suuremmat vaatimukset työnantajalle kuin nuorilla (parempi palkka, ovat tottuneet pitkiin lomiin jne). Ja kuvastaahan uudelleenkouluttautuminen toki tavallaan myös päämäärättömyyttä. Voivatko olla varmoja että viihdyt tässäkään työssä tai tällä alalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kuvan pyytäminen on suomessa vastoin lakia. Muutenkin ihmettelen, jos todella olet rekrytoija ja luulet, että ongelmana tässä on se, että halijat eivät osaa kirjoittaa tai kirjoittavat äitiydestään.
Lohduttaa hieman nähdä, että vika voi olla toisessakin päässä."
Nykyään lähes jokaiseen avoimeen tehtävään saapuu kymmeniä tai jopa sata hakemusta. Raaka karsinta tehdään nopeasti. Tarkoituksenani olikin nostaa esille muutama fataali virhe, jolla putoaa heti potentiaalien pinosta. Hyvä jos oma hakemuksesi on pienempää viilausta vailla.
Kuvaa emme koskaan pyydä, mutta monista hakemuksista se pyytämättä löytyy. Mikäli kuva on, sen tyyli kertoo osittain siitä ymmärtääkö hakija hakemansa tehtävän luonteen. Hämmästyttävän usein naisilla on työhakemuksen liitteenä kuva joka sopisi paremmin esim. FB-profiilikuvaksi. Narutopit jne. eivät kuulu työhakemukseen, vaan kertovat arvostelukyvyn puutteesta.
Oikeinkirjoitus on olennainen osa hakemusta, etenkin jos haettuun tehtävään kuuluu tekstin tuottaminen, asiakkaille vastaaminen, muistioiden laadinta jne. Kirjoitusvirheet hakemuksessa saattavat kieliä myös yleisestä huolimattomuudesta tai hakemusten sarjatehtailusta.
Lisäksi, on hämmästyttävää miten monet aikuiset naiset uhraavat yhden sivun mittaisesta vapaasta hakemuskirjeestään yhden kokonaisen kappaleen kertoakseen perheestään/lemmikeistään/haettuun tehtävään liittymättömistä harrastuksistaan.
Eräs rekrytointiin perehtynyt sanoi, että suomi on insinöörien maa, muuten kuin perinteisessä järjestyksessä eläneet nähdään epäilyttävinä ja jopa epäonnistuneina.
Esimerkiksi tanskassa ei hänen mukaansa näin ole, vaan erlaiset kokemukset ajatellaan hyödyllisiksi.
Sain hyviä tilaisuuksia työelämässä juuri monipuolisen työkokemuksen vuoksi, mutta halusin myös saada tutkinnon valmiiksi. Tuntuu uskomattomalta, että osaamisen kartuttaminen nähdään huonona asiana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole ap, mutta kertokaahan rekrytoijat silti. Onko pitkä saatekirje huono?
Rekrytoija 38v,
Miten 39v. on liian vanha? Miten se ikä vaikuttaa työntekoon, kyse on kuitenkin alle nelikymppisestä eikä kuuskymppisestä? Itse katsoisin että 39v. on valmiimpi sitoutumaan työpaikkaan kuin yli 10v. nuorempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
CV:ssä voi sitten esitellä napakasti otsikoiden kokemuksen, osaamisen, suunnitelmat ja tavoitteet tarkemmin.
Kannattaa myös tunnistaa, ettei vielä keskeneräisellä kandin tutkinnolla ole merkittävää arvoa työnantajalle ellet itse osaa tarkasti määritellä mitä taitoja opiskelusi on sinulle tuonut. Kandin tutkinto sinällään ei pätevöitä suoraan mihinkään.
En ole ap, mutta kertokaahan rekrytoijat silti. Onko pitkä saatekirje huono?
Tosiaan, ei hakemuskirjeeseen yksityiselämän asioita. CV:ssä voi mainita lasten syntymävuodet ja harrastuksissa koiranulkoitukset sun muut. Antaa todella typerän kuvan ihmisestä, jos edes yhtä sivua ei AMMATILLISESTA minästään saa kerrottua ilman äitiysjuttuja. Moni tähän sortuu kuitenkin.
Hyökkäys saattaa olla paras puolustus, mutta mikäli tarkoitus on oppia, kehittyä tai työllistyä voi olla parempiakin tapoja reagoida.
Rekrytoija 38v,
Miten 39v. on liian vanha? Miten se ikä vaikuttaa työntekoon, kyse on kuitenkin alle nelikymppisestä eikä kuuskymppisestä? Itse katsoisin että 39v. on valmiimpi sitoutumaan työpaikkaan kuin yli 10v. nuorempi.
Kiitos tuosta huomiosta.
Ja kuten jo aiemmin kirjoitin on huolestuttavaa, jos iän syyksi nimeävät ovat todella rekrytoijia.
Ikää ei saa käyttää perusteena sen enempää kuin ihonväriä, uskontoa tai seksuaalista suuntautumistakaan.
Nuo hakemuksen kirrjoitusohjeet ovat ihan hyviä vinkkejä, mutta en todellakaan ole kirjoittanut liian pitkiä hakemuksia tai epäolennaisuuksia hakemuksiin.
Minun valtiotieteitä opiskelleille kavereillani oli todella kivinen tie työelämään monella. Työelämävalmennusten ym. kautta on sitten saatu jalkaa ovenrakoon. Jos et ole edes kandi vielä ja haet samaa paikkaa kuin 50-100 maisteria, ei hakemuksessasi tarvitse olla mitään vikaa.
Alue: Aihe vapaa
Sun kokemus on todennäköisesti rekrytoijalle "arvotonta" kun on vääränlaisista hommista. Tai sitten haet aivan liian ylikoulutettuna työhön, jossa et tule viihtymään tai pysymään. Tai olet alikokenut muihin nykyistä koulutustasi vastaaviin hakijoihin verrattuna.
Verkostoidu enemmän ( mm. Linkedin), jotain kautta tuttu "hyvä tyyppi" on aina helpompi ottaa haastatteluun kuin paperilla sinnepäin sopiva. Hakemuksia tulee niin pilvin pimein, että asioiden pitää todella natsata jotta kutsu haastatteluun tulee. Äläkä hae samaan firmaan eri hommiin parin viikon välein.