Lue keskustelun säännöt.
Anu Silfverberg: Vähintään kolmannes vanhempainvapaista korvamerkittävä miehelle.
13.07.2012 |
http://nyt.fi/20120420-mitae-ajattelin-taenaeaen-naistenhoidon-tuki/
Mitä ajattelin tänään: Naistenhoidon tuki
Kolumnit 20.4.2012, klo 6:30 Anu Silfverberg
Viime viikolla Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuleva ylijohtaja ilmaisi näkemyksen, että kotihoidontukijärjestelmä pitäisi uudelleenarvioida. Aiemmin oli kerrottu, että hallitus kaavaili tuen lyhentämistä kahteen vuoteen. Ja niin se alkoi taas, kilpahuuto ”lapsen parhaasta”: Lapset kotiin! Lapset tarhaan! Lapset!
Mutta voitaisiinko sanoa, mistä oikeasti puhutaan? Naisista. Jos kotihoitoa halutaan lyhentää, niin tehdään, koska on koittanut päivä, jolloin naiset halutaankin töihin. Oli aika, jolloin heidät haluttiin koteihin, ja sinne heidät myös ohjattiin. Sen, että kyse on naisista eikä lapsista, paljastaa tämä: vahingossakaan ei puhuta isistä, eikä etenkään siitä, miten päivähoitoa voisi kehittää.
Naiset kotiin vai töihin -kiista on asia, jossa puoliväliä ei ole, ja näistä ääripäistä olen pakotettu valitsemaan jälkimmäisen. Tältä puolelta piikkilanka-aitaa, valkoinen riepu kädessäni ehdotan nyt kauppaa: pitäkää kotihoidontukenne, jos annatte meille Islannin mallin tai minkä tahansa mallin, jossa vähintään kolmannes vapaista on korvamerkitty vain miehille. Tällainen torpataan Suomessa sanomalla, että pitää voida tehdä yksilöllisiä valintoja. Mutta kun valintoja on ohjastettu aina, eivätkä nämä asiat ole yksityisiä vaan yhteiskunnallisia.
Suomessa miehet käyttävät vanhempainvapaista vaivaiset seitsemän prosenttia, mikä on skandaali. Silloin harvoin kun asiaa käsitellään, syytetään joko työnantajia tai äitejä. Jokainen on kuullut, että isä ei hoida lasta, koska työnantaja ei anna tai koska äiti omii lapsen. Mutta työnantaja ei voi estää vanhemmuutta. Ja se mystinen ”omiva äiti”; sinä äiti, joka uskot tähän, kysy itseltäsi: olisiko mahdollista, että mies omisi yhteisen lapsenne? Että kulkisit tuolla valittamassa, että en voi hoitaa lasta, kun isä omii sen? Ai ei? No miten se sitten on mahdollista toisin päin? Koska uskotaan, että se on.
Hoivavastuun jakamattomuus on suurin syy työelämän segregaatioon ja siihen, että naiset ovat eri viivalla työnhaussa ja palkkaneuvotteluissa, ja siihen, että mummot syövät koiranruokaa. Sen takia äitejä suositaan huoltajuuskiistoissa eikä isiä uskota. Sen takia vanhemmuus saa juuri naiset hukkaamaan järkensä valon, huorittelemaan toisiaan imetysfoorumeilla ja kutsumaan itseään ”mammoiksi”. Sen takia aikuiset ihmiset elävät kumppanin antamalla taskurahalla, ja sen takia yhdet painavat töitä niin, että kaatuvat saappaat jalassa. Sen takia parisuhteiden osapuolilla ei eräänä päivänä ole enää muuta yhteistä kuin lapset, mikä, kuten huomataan, ei riitäkään.
”Mutta ne vuodet olivat elämäni parasta aikaa”, sanoo nyt joku kotiäiti. Missä viipyy jatkokysymys: Millaisia ne vuodet sitten olivat lapsen toiselle vanhemmalle? Ja entä ne vuodet sen jälkeen?
Kommentit (39)
mielellään kotiin vauvan kanssa.
Anu varmaan puhuu ylesisesti niistä lapsen kolmesta ekaksta vuodesta, jolloin vanhempi voi olla kotona jollakin tuella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällainen systeemi on ollut käytössä jo vuosia, olen Norjassa asuva äiti ja pidän systeemiä hyvänä.
on hyvä. Perheet itse päättäköön kumpi jää kotiin. Jokainen tuntee oman tilanteensa parhaiten.
"mies pitää korvamerkityn vapaansa ja nainen on kotona työttömänä."
Näin voisi käydä aika monelle. Sekö sitten on hyvä?
miten kussakin perheessä pitäisi toimia. Onneksi olen lapseni tehnyt ja ÄITINÄ hoitanut tarvi kaikkien femakkoakkojen oikkujen mukaan enää elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisten ehdotusten esittäjillä on vissiin kaikilla yhtä hyvä palkka kuin miehellään? Tai ei ollenkaan asuntolainaa, opintolainaa?
Jos tuokin täti pitäis suunsa kiinni, vois mennä ihan älykkäästä.
haluaa myös imettää, sori vaan. Miten se mies sen siellä kotona hoitaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällaisten ehdotusten esittäjillä on vissiin kaikilla yhtä hyvä palkka kuin miehellään? Tai ei ollenkaan asuntolainaa, opintolainaa?
Jos tuokin täti pitäis suunsa kiinni, vois mennä ihan älykkäästä.
Jos noihin pitkiin kotonaoloihin i saada muutosta. Siksihän se naisten palkkaaminen on niin kallista että itse palkkaa jää maksettavaksi vähemmän.
Jos ei oo varaa siihen että kies jää kotiin niin voihan aina laittaa lapsen hoitoon ja molemmat menee töihin
"Hoivavastuun jakamattomuus on suurin syy työelämän segregaatioon ja siihen, että naiset ovat eri viivalla työnhaussa ja palkkaneuvotteluissa, ja siihen, että mummot syövät koiranruokaa. Sen takia äitejä suositaan huoltajuuskiistoissa eikä isiä uskota. Sen takia vanhemmuus saa juuri naiset hukkaamaan järkensä valon, huorittelemaan toisiaan imetysfoorumeilla ja kutsumaan itseään ”mammoiksi”. Sen takia aikuiset ihmiset elävät kumppanin antamalla taskurahalla, ja sen takia yhdet painavat töitä niin, että kaatuvat saappaat jalassa. Sen takia parisuhteiden osapuolilla ei eräänä päivänä ole enää muuta yhteistä kuin lapset, mikä, kuten huomataan, ei riitäkään "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä se tasa-arvo lähtee. Meillä minä, äiti, olin kyllä vanhempainvapaan kotona, mies piti kaikki lain suomat isyysvapaat ja hoitovapaa (1v) puolitettiin. Meillä myös naisen työ on tärkeää ja meillä myös nainen rakastaa työtään. Ei mielekäs työelämä ja paksu palkkapussi ole miesten etuoikeus!
Meillä vapaiden tasaisen jaon estää kyllä palkkojemme ero. Ei meillä olisi varaa lyhentää lainaa eikä raha riittäisi ruokaankaan, jos eläisimme minun palkallani ja kotihoidontuella + lapsilisällä. Mitä meidän siis pitäisi tehdä? Pitäisikö miehen, joka rakastaa työtään ja joka silti ehtii osallistua lapsen hoitamiseen aktiivisesti vapaa-ajalla kuitenkin jäädä kotiin ja koko perheen vain kitkuttaa vähillä rahoilla vuosi? Vai pitäisikö minun mennä töihin ja lopettaa imetys heti varsinaisen äitiysloman (4kk) päätyttyä ja mennä töihin vanhempainvapaan ajaksi ja jäädä taas hoitovapaalle?
ymmärsittekö lukemaanne? Siis kyse oli vanhempainvapaista ja niistä kolmannes. Vanhempainvapaan pituus on sen 7-8 kk ja siitä olisi isälle korvamerkittävä kolmannes.
Mun mielestä aivan loistava ajatus eikä mitään utopiaa. Esimerkiksi Ruotsissahan tämä onnistuu loistavasti. Siellä systeemi on muutenkin huomattavasti joustavampi.
itse olen aina imettänyt useasti päivässä puolitoistavuotta. Sitten kun miehet voi imettää ja naisille taataan sama palkka niin sitten voisi harkita. Muutoin aivan utopistinen ajatuskin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
silti he eivät sitä tee. Tai ole hoitovapaalla, vaikka vaimo menee töihin.
Kyse ei ole naisista, kuten Anu luulee, vaan nimenomaan miehistä, joita Anun kaltaiset blogistit pitävät niin tyhminä, että nämä eivät ilman pakkoa kykene valintaa tekemään. Naisten vika sekin, että molemmat vanhemmat menevät töihin ja lapsi viedään hoitoon, vaikka miehellä olisi täysi vapaus valita toisin. Valitseehan osa naisista hoitovapaan, mutta miehistä vain äärimmäisen harva.
Kannattaisi kysyä, onko naisen valinta oikeasti naisen vai yhteiskunnan. Jos ei ole työpaikkaa, johon palata, niin kortiston sijaan on usein fiksumpaa hoitaa lapset itse.
Tällaisten ehdotusten esittäjillä on vissiin kaikilla yhtä hyvä palkka kuin miehellään? Tai ei ollenkaan asuntolainaa, opintolainaa?
Jos tuokin täti pitäis suunsa kiinni, vois mennä ihan älykkäästä.
idioottimaista ehdota henkilö joka koskaan on imettänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jostakin syystä myöss niissä perheissä, joissa vaimolla on parempi palkka, nainen on se hoitovapaalle jäävä. Mitenkäs tässä, eikö palkalla olekaan yhtäkkiä mitään väliä? Mulla on tuttava- ja ystäväperheissä useampia tällaisia tapauksia. Eräänkin mies sanoi, että työssä pääsee helpommalla eikä siis halunnut jäädä kotiin. Nainen siis jäi - ja perhe kituutti miehen pienellä palkalla. Mitä järkeä?
Mies myös todennäköisesti menettäisi työpaikkansa, jos jäisi kuukausiksi kotiin. Työnantaja ulkomaalainen, mutta miehelle järkätty toimisto Suomeen.
Ja itse en pystyisi olemaan poissa pienten lasten tai vauvan luota.
"Hoivavastuun jakamattomuus on suurin syy työelämän segregaatioon ja siihen, että naiset ovat eri viivalla työnhaussa ja palkkaneuvotteluissa, ja siihen, että mummot syövät koiranruokaa. Sen takia äitejä suositaan huoltajuuskiistoissa eikä isiä uskota. Sen takia vanhemmuus saa juuri naiset hukkaamaan järkensä valon, huorittelemaan toisiaan imetysfoorumeilla ja kutsumaan itseään ”mammoiksi”. Sen takia aikuiset ihmiset elävät kumppanin antamalla taskurahalla, ja sen takia yhdet painavat töitä niin, että kaatuvat saappaat jalassa. Sen takia parisuhteiden osapuolilla ei eräänä päivänä ole enää muuta yhteistä kuin lapset, mikä, kuten huomataan, ei riitäkään "
mutta lapset ovat. Mieluummin hoidan itse lapseni, joita rakastan kuin olen töissä mistä en yhtään tykkää.
Sitten kun työpaikat Suomessa alkavat olla kotona olemista hauskempia, varmaan naisetkin lähtevät töihin.
Siitä se tasa-arvo lähtee. Meillä minä, äiti, olin kyllä vanhempainvapaan kotona, mies piti kaikki lain suomat isyysvapaat ja hoitovapaa (1v) puolitettiin. Meillä myös naisen työ on tärkeää ja meillä myös nainen rakastaa työtään. Ei mielekäs työelämä ja paksu palkkapussi ole miesten etuoikeus!
Meillä vapaiden tasaisen jaon estää kyllä palkkojemme ero. Ei meillä olisi varaa lyhentää lainaa eikä raha riittäisi ruokaankaan, jos eläisimme minun palkallani ja kotihoidontuella + lapsilisällä. Mitä meidän siis pitäisi tehdä? Pitäisikö miehen, joka rakastaa työtään ja joka silti ehtii osallistua lapsen hoitamiseen aktiivisesti vapaa-ajalla kuitenkin jäädä kotiin ja koko perheen vain kitkuttaa vähillä rahoilla vuosi? Vai pitäisikö minun mennä töihin ja lopettaa imetys heti varsinaisen äitiysloman (4kk) päätyttyä ja mennä töihin vanhempainvapaan ajaksi ja jäädä taas hoitovapaalle?
kokonaan huomioimatta sukupuolten väliset biologiset erot! Ja asettuu arvostamaan miehisiä ominaisuuksia naisen biologista hoivaviettiä korkeammalle. Anu tässä vaan vie enemmän vielä naisilta arvostusta. Päinvastoin, naisten pääasiallista hoivatyötä tulisi enemmän arvostaa kaikin tavoin. Feministien tulisi vaatia arvostusta hoitotyölle, ei aliarvioida omaa biologiaansa. Näin se vain on faktat faktoina. Luonnolla on aina sanansa sanottavana. Tämän feministikirjoittajan teoretisointi miehuudesta ja naiseudesta perustuu ihan johonkin muuhun kun todellisuuteen.
Nainen on äitiyslomalla (noin 100 vrk) ja sen jälkeen vanhempainvapaalla vaikka 2 kk, jonka jälkeen mies on vanhempainvapaalla 3 kk ja vaimo palaa töihin. Työnantaja ilahtuu: sijainen ulos ja vakityöntekijä tilalle, vaikka jo tässä vaiheessa tiedetään, että vai 3 kk ajaksi, sen jälkeen nainen palaa jatkamaan vanhempainvapaata ja hoitovapaata, mutta käy välissä 3-5 kk ajan töissä, jolloin mies on hoitovapaalla.
Perheelle hieno tapa tasata vastuuta ja iloja, kahdelle työnantajalle määräaikaishelvetti olettaen, että vanhemmat töissä. Aika kurjaa on sekin, että mies pitää korvamerkityn vapaansa ja vaimo on työttömänä kotona.