Lue keskustelun säännöt.
Olen 34v . Alkoholisti.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rohkeita, ongelmansa tunnustaneita alkoholisteja löytyy AA:sta. Monesta tulee toipunut alkoholisti. Käy kokeilemassa, saat sieltä paljon parempaa vertaistukea kuin tältä palstalta!
että olen alkoholisti. Kävin AA:ssakin ja olin vuoden raittiina. Nyt en taas ole sitä mieltä että olen alkoholisti ja olen kohtuukäyttäjä (minkä ei AA:n oppien mukaan ainakaan alkoholistilta pitäisi koskaan onnistua eli en ilmeisesti ollut koskaan alkoholisti vaan pelkkä suurkuluttaja).
Nyt ollut 5 vuotta "kuivilla". En ollut tyypillisesti alkoholistiksi miellettävä. Join aluksi ruokaviinejä, sitten pullollisia. Lopulta join pullollisen viiniä joka päivä.
että olen alkoholisti. Kävin AA:ssakin ja olin vuoden raittiina. Nyt en taas ole sitä mieltä että olen alkoholisti ja olen kohtuukäyttäjä (minkä ei AA:n oppien mukaan ainakaan alkoholistilta pitäisi koskaan onnistua eli en ilmeisesti ollut koskaan alkoholisti vaan pelkkä suurkuluttaja).
Koska alkoholisti ei pysty kohtuukäyttöön enää. Toki se voi jonkin aikaa onnistua mutta ennemmin tai myöhemmin mopo karkaa käsistä. Tämä on totta ilman AA-oppejakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olen alkoholisti. Kävin AA:ssakin ja olin vuoden raittiina. Nyt en taas ole sitä mieltä että olen alkoholisti ja olen kohtuukäyttäjä (minkä ei AA:n oppien mukaan ainakaan alkoholistilta pitäisi koskaan onnistua eli en ilmeisesti ollut koskaan alkoholisti vaan pelkkä suurkuluttaja).
Koska alkoholisti ei pysty kohtuukäyttöön enää. Toki se voi jonkin aikaa onnistua mutta ennemmin tai myöhemmin mopo karkaa käsistä. Tämä on totta ilman AA-oppejakin.
Suurkulutuskin on hyvin epäterveellistä. Tuolla " mutta en ole alkoholisti" mantralla selitellään usein hyvinkin suurta käyttöä.
että olen alkoholisti. Kävin AA:ssakin ja olin vuoden raittiina. Nyt en taas ole sitä mieltä että olen alkoholisti ja olen kohtuukäyttäjä (minkä ei AA:n oppien mukaan ainakaan alkoholistilta pitäisi koskaan onnistua eli en ilmeisesti ollut koskaan alkoholisti vaan pelkkä suurkuluttaja).
Koska alkoholisti ei pysty kohtuukäyttöön enää. Toki se voi jonkin aikaa onnistua mutta ennemmin tai myöhemmin mopo karkaa käsistä. Tämä on totta ilman AA-oppejakin.
Suurkulutuskin on hyvin epäterveellistä. Tuolla " mutta en ole alkoholisti" mantralla selitellään usein hyvinkin suurta käyttöä.
onhan sillä loppuelämän kannalta suuri ero, onko henkilö alkoholisti vai "vain" paljon juova, joka pystyy vaihtamaan liiallisen käytön kohtuuteen. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan sitä, onko suurkuluttaja. Ei ihminen alkoholia tarvitse. Loppu koko p*skalle vaan.
Hyvä ystäväni on 36-vuotiaana raitistunut alkoholisti, ollut nyt 10 vuotta(!) täysin raittiina. Hän sai avun AA:sta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänellä oli vakava alkoholiongelma, menetti aikanaan työnsä, perheensä, terveytensä ja rahansa. Kaikki alkoi venyneinä opiskeluvuosina. Oli ihan deekupohjalla jo.
Ollut nyt useamman vuoden raittiina ja elämä kunnossa taas.
onhan sillä loppuelämän kannalta suuri ero, onko henkilö alkoholisti vai "vain" paljon juova, joka pystyy vaihtamaan liiallisen käytön kohtuuteen. :D
Minä koin AA:ssa käydessäni tuon alkolisti-termin hyvin epämääräiseksi ja ongelmalliseksi. Ensinnäkin se, että asia pitäisi itsediagnosoida. Totta kai ihminen, joka tulee yleensä AA:han, on sitä mieltä että hänellä on alkoholiongelma, eihän hän muuten olisi sinne tullutkaan. Mutta siellä sitten pitää tunnustaa olevansa alkoholisti, johon termiin kuuluu ettei ikinä pysty enää kohtuukäyttöön ja että on voimaton alkoholin edessä. Minäkin tunnustin olevani alkoholisti ja muistelin kyyneleet silmissä inholla vääristä pedeistä heräämisiä, kännitappeluita ja sitä että olin tissutellut arkisinkin 6 isoa olutta jo vuosia. Myöhemmin kuitenkin tuli epäilys koska en millään pystynyt samaistumaan niihin tosi kovia kokeneisiin minua 20-30 vuotta vanhempiin miehiin siellä, jotka kertoivat puoli vuotta jatkuneista ryyppyputkista, perheen ja työn menetyksistä jne. minulle ihan vieraasta.
Toinen ongelma on tuo että sen oliko henkilö alkoholisti voi ilmeisesti oikeasti määritellä vasta kuolinvuoteella. Esim. minä olen nyt vuosia juonut kohtuudella, 2-7 annosta viikossa. Näyttäisi että en sitten tosiaan ollutkaan alkoholisti, vaikka yli 10 vuotta käytin 40-50 annosta alkoholia viikossa. Koska jos olisin alkoholisti, en pystyisi kohtuuteen. MUTTA tässä on taas se mutta johon joku viittasikin, että voin sittenkin olla alkoholisti, koska alkoholisti voi olla pitkäänkin kohtuukäyttäjä mutta varmasti retkahtaa myöhemmin. Jos siis eläkeikäisenä päätyisin taas juomaan liikaa, voisi sanoa että olin todellakin alkoholisti, mutta jos menen hautaan ilman uusia liikajuomiskausia, en ollut. Mitä hyötyä tuollaisesta määritelmästä on, josta ei voi ennen kuolemaa tietää pitääkö se oikeastaan omalla kohdalla paikkaansa vai ei?
Mulle lopulta tie liikakäytöstä pois oli ihan AA:n vastainen: vahvistin uskoani siihen että EN ole alkoholisti enkä voimaton alkoholin edessä. Että pystyn itse päättämään milloin ja paljonko alkoholia kurkustani alas kaadan. Ja päättämään etten halua enää tuhlata elämääni jokapäiväiseen pöhnällä itseni turruttamiseen. Tässä oli se etu AA:han verrattuna minulla, että jos joskus lankesin, ei siitä seurannut mitään kamalaa. Ok, join liikaa, niin käy joskus useimille, huomenna on uusi päivä. Kun taas AA:ssa ollessani tuli sellaisesta retkahduksesta olo että se on ihan kauhea maatakaatava tapahtuma ja oli huokutus luovuttaa kokonaan ja jatkaa juomista, koska minähän olen alkoholisti joka en voi kontrolloida juomistani. Annoin pirulle pikkusormen ja nyt menee käsi, ei voi mitään, ennen kuin ollaan taas varsin pohjalla.
Mutta kyllähän AA:ssa todellakin monet raitistuu, sellaisetkin jotka ei mitenkään muuten ole onnistuneet. Tässäkin varmaan on niin että toisille sopii toiset tavat, toisille toiset.
t. 5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ma 10-12 lonkeroa, ti ei yhtään, ke ei yhtään, to pari punaviinipulloa, pe ei mitään, la pari punkkupulloa. Su nukun.
Tässä oli se etu AA:han verrattuna minulla, että jos joskus lankesin, ei siitä seurannut mitään kamalaa.
Vähän sama kuvio itsellä, tosin en ole mitenkään sosiaalinen ihminen selvin päin joten en tuossa kerhossa ole käynyt. Ei se pari kertaa vuodessa tapahtuva lankeaminen haittaa, niin tekee nekin joilla ei ole koskaan ollut ongelmaa.
Monille on varmaan enemmän apua siitä, että saa internetin keskusteluissa käydä läpi asioitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voi elää ilman sitä. Alkoholisti keksii vaikka minkälaisia selityksiä juomiselleen. Määrällä ei ole väliä vaan sillä tunnesiteellä.
Mä rakastin juomista yli kaiken. Humalassa oli ihanaa. Oli todella vaikeata katkaista tuo suhde.
Olen nyt ollut raittiina yli 10 vuotta.
En minäkään ollut "tyypillinen" alkoholisti. Psst, sellaista ei ole :D
Olin töissä, en koskaan ollut saikulla juomisen takia, mulla oli omistusasunto. Kukaan ei tiennyt, että join.
alkoholi on myrkkyä. Ihmisen elimistö ei sitä kaipaa edes pienemmissä määrissä. Ilman alkoholia voi elää vallan hyvin ja yleensä paremmin kuin sitä käyttäen.
alkoholi on myrkkyä. Ihmisen elimistö ei sitä kaipaa edes pienemmissä määrissä. Ilman alkoholia voi elää vallan hyvin ja yleensä paremmin kuin sitä käyttäen.
porukkaa pois?
alkoholi on myrkkyä. Ihmisen elimistö ei sitä kaipaa edes pienemmissä määrissä. Ilman alkoholia voi elää vallan hyvin ja yleensä paremmin kuin sitä käyttäen.
...mutta saa syödä rasvaisempaa ruokaa, kun sen huuhtelee viinillä alas.
voi elää ilman sitä. Alkoholisti keksii vaikka minkälaisia selityksiä juomiselleen. Määrällä ei ole väliä vaan sillä tunnesiteellä.
Mä rakastin juomista yli kaiken. Humalassa oli ihanaa. Oli todella vaikeata katkaista tuo suhde.
Olen nyt ollut raittiina yli 10 vuotta.
En minäkään ollut "tyypillinen" alkoholisti. Psst, sellaista ei ole :D
Olin töissä, en koskaan ollut saikulla juomisen takia, mulla oli omistusasunto. Kukaan ei tiennyt, että join.
Alkoholisti tai muuten riippuvainen keksii kyllä mitä mielettömimmät selitykset ja syyt juomiselleen. Siinä hommassa ikävä kyllä oppii hyväksi valehtelijaksi. Itse kieroilin aina rahaa juomaan itselleni, kaikki lähellä kärsivät.
Lopetin 31-vuotiaana, nyt 9 vuotta selvinpäin.
alkoholi on myrkkyä. Ihmisen elimistö ei sitä kaipaa edes pienemmissä määrissä. Ilman alkoholia voi elää vallan hyvin ja yleensä paremmin kuin sitä käyttäen.
Ei toki elimistö kaipaa, vaikka joitain terveyshyötyjä erittäin kohtuulliselal alkoholinkäytöllä onkin. Mutta mieli voi kaivata. Ja jos siitä jollekin ei ole haittoja niin miksi pitäisi lopettaa? Minulle ainakin lasi viiniä ruoan kanssa lisää elämänlaatua koska nautin siitä niin paljon, eikä tuota mitään ongelmia. Miksi se pitäisi jättää pois?
Ei kai kukaan halua sellaiseksi askeetiksi ryhtyä että jättää kaiken tiukasti ottaen tarpeettoman ? pois? Esim. suklaastakin voisi sanoa että elimistö ei sitä kaipaa pienimmissäkään määrin joten parasta jättää kokonaan pois, tai jäätelöstä. Kuitenkin tuntuisi aika ankealta elämä jossa kaikki "tarpeettomat" nautinnot on karsittu pois potentiaalisen epäterveellisyyden takia.
Isäni oli 34-vuotiaana alkoholisti. Kuoli 36-vuotiaana. Jatka vaan valitsemallasi tiellä.