Lue keskustelun säännöt.
Jos yksi lapsistasi kuolisi, tekisitkö tilalle toisen?
12.07.2012 |
Mulla on kaksi lasta ja olen miettinyt, että jos toinen kuolisi, en varmaankaan tekisi tilalle uutta. Ja juu, tietenkään se uusi lapsi ei korvaisi sitä edellistä mitenkään, mutta mietityttää että moniko tekisi uuden lapsen saadakseen lapsiluvun taas kohdalleen.
Kommentit (11)
minkä ikäinen olisin. Jos olisin yli 30 en tekisi enää lapsia. Mulla ei ole koskaan ollut mitään tiettyä lapsilukua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tosin lapsia nyt vasta yksi ja useampi suunnitteilla joka tapauksessa.
Voi kyllä olla, että menis monta vuotta ennenkuin haluaisin alkaa lasta yrittämään jos esikoinen kuolisi, olisi varmasti sen verran kova paikka kaikin puolin.
Ei tietenkään mitenkään korvaukseksi. Mutta saattaisi olla, että tuntuisi että on talossa taas tilaa kun surusta on päästy. Aikaa riittäisi yhdelle perheenjäsenelle lisää. Jos ei tältä tuntuisi, ei todellakaan pakko olisi uutta tehdä. Nyt vaan riittää meille nää kaksi, on tarpeeksi touhua.
Meiltä on kuollut vauva. Ja mun kokemus on se, että lähes kaikki lapsikuolemaperheet haluavat uuden lapsen jos vain suinkin on ikää jäljellä. Tää on just se kohta kun sterilisaatioita puretaan ja vanhoja sopimuksia lasten määrästä arvioidaan uudelleen.
Se rakastamisen tarve on niin valtavan suuri, monillehan saattaa syntyä uusi lapsi heti kun vain on mahdollista. Raskaus myös suojaa surulta jonkin verran, se voi olla monille hyväkin. Toki se suru tulee eteen jossain vaiheessa. Varmasti monet kokevat niin, että uusi lapsi antaa jotain sellaista ilon pilkahdusta, joka tuntuu menneen muuten ikuisiksi ajoiksi. Vastasyntynythän ei sure.
Mutta ei lasta tehdä tietenkään tilalle ja eikä lapsilukumäärä pysy samana, vaan kasvaa. Kyllä kaikki kuolleiden lasten vanhemmat laskee ne kuolleetkin omiksi lapsikseen.
Siis niin, että pitäisi olla kaksi lasta, Volvo, omakotitalo ja kultainen noutaja.
Jos tuntuisi siltä, että haluaisin uuden lapsen, niin tekisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja enemmistössä on perheet joissa syntyy uudelleen vauva. Ei lapsi korvaa toista lasta, ei sinuakaan olisi voinut korvata toisella.
Ja juu, meillekin tuli uusi lapsi.
Moni leskeksi nuorena jäänytkin menee uudelleen naimisiin. Ei siinä ole mitään ihmeellistä.
Ja ps. Ei kannata ajatella miten itse toimisi jos lapsi kuolisi. Et sinä koskaan pysty tajuamaan mitä se on kun lapsen ruumiin polttaa tai hautaa maahan. Se on paljon, paljon kamalampi asia mitä osaat kuvitella ja se miten pysyt järjissäsi vaihtelee ihan täysin ihmisestä. Yksi tekee toisin ja toinen toisin eikä sitä voi kuin ihmetellä miten erilailla sitä toimii kuin mitä ajattelisi.
mutta totuus on, että riippuu kumpi kuolisi. Ei siis niin, että toisen menettäminen olisi raskaampaa, mutta esikoiseni on erityislapsi jolle kuopuksen taaperoaika oli uskomattoman raskas ja haastava. En tiedä olisiko meistä kummastakaan siihen uudestaan. Mutta sinänsä hypoteettista senkin puolesta, että olen yh, enkä yksin voisi lisääntyä kuitenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi elävääkin lasta enkä tunne tarvitsevani uutta vauvaa kuolleen kuopuksen tilalle. En ole vanha, 30v kuopuksen kuollessa ja nyt 33v.
Silti tehtailtu ja saatettu hautaan 7 vauvaa alle vuoden ikäisenä ja lisää tulossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silti tehtailtu ja saatettu hautaan 7 vauvaa alle vuoden ikäisenä ja lisää tulossa
Mutta nuorena vois tehdä muutenkin, varsinkin jos jäljellä olis vaan yksi. Yli kolmekymppisenä ei enää. Olin jo muutenkin tyytynyt yhteen, ja kun yllättäen aloin odottaa kaksosia 34 vuotiaana, sovittiin miehen kanssa että vaikka kumpikin lapsista kuolisi (miehen ainoat) ei tehtäisi enää vanhoilla päivillä lisää. Mies kävi sterilisaatiossa.