Kerro kissastasi. Plussia ja miinuksia.

Meikän katti on pehmeä ja pörröinen läskipallo, joka tulee ihan kiinni kylkeen, jos itellä on paha mieli ja itkettää.. Lohtueläin

Kissasta on paljon iloa, pienen kasvua on mukava seurata ja isomman kanssa leikkiä. Lämmin huriseva kissa vieressä nukkumassa on parasta mitä tiedän. Sijoituskissa varmaan vakuutetaan, kunnes sitä kuitenkin on tarkoitus pennuttaa. Vakuutus pienentää eläinlääkärikuluja.

-toinen rakasti pussinsulkijoita, ne olivat parhaita leluja ikinä. Se myös osasi noutaa niitä ja tuoda heitettäväksi yhä uudelleen ja uudelleen. Eläinkauppjen lelut eivät oikein napanneet...

-toinen kissa oli vähän kömpelö tapaus, vaikkei ollut erityisen paksu. Se jäi aina surkeena katsomaan kun kaveri hyppäsi kirjahyllyyn..

-kollilla napasahti aian pyllyä pestessä ihmeellinen irvistys päälle,joskus luin, että on yleinen kaikilla kissaeläimillä ja kissa analysoi hajua:)

-keitetty sei oli herkkua, myös matolääkkeen sai sotkettua kohtuullisen hyvin seimössön joukkoon

-ennen kakkaamista molemmat harrastivat päätöntä ravausta ja mouruamista. Matot meni ryttyyn ja tavarat putoilivat...eli mamman perintömaljakot pois vaan.. Irroittelivatko kakkaa...:)



Kissat ovat ihania, viisaita, vähän nirppanokkia, hellyydenkipeitä, ihan kaikkea ihanaa...

Joku täällä laittoi miinukseksi kissan hepulit :). Itse rakastan kissahepuleita, varsinkin pennulla ne on niin söpöjä! Ensin kissan korvat kääntyvät taakse ja silmät suurenevat lautasiksi. Sitten selkä köyristyy. Sitten kissa alkaa vilkuilemaan ympärilleen ja kuvittelee jonkun jahtaavan sitä. Sitten kissa pinkookin kuin vimmattu ja ottaa vauhtia seinistä.



Kissanomistajan ihanuutta on juuri nukkua pehmeä kehräävä ja leipova kissa kainalossaan. Oma kissani antaa jopa kissanruuan hajuisia pusuja poskelle, yäks.



Bengalit on kyllä tosi aktiivinen rotu, luulempa että ap:n kissa ei välttämättä rauhoitu sitten aikuisenakaan. Muista leikittää kissaa päivittäin, laserhiiri on meidän perheessä hitti!

Saalistaja.

Nuorena hyppäsi korkealta alas. Nykyään ei aina halua enää hypätä korkealta.

Lapsille ilo. Sosiaalinen. Haluaa seurustella ja nukkua toisten lähellä.



Ulkona on oppinut pelkäämään ihmisiä, koska täälläpäin ihmiset eivät halua kissaa pihoihinsa. Ehkä alueilla joissa asuu vain vanhuksia, kissoista pidettäisiin enemmän. tämä on lapsiperhealuetta.

Leikattu musta kollikissa, maatiainen.



+ sisäsiisti

+ tykkää oleskella olkapäillä

+ kehrää todella paljon

+ isokokoinen

+ tietä selvästi kuka on hänen omistajansa

+ tykkää olla sylissä



- ahne ruoan suhteen

- pelkää vieraita

- puree paljaita jalkoja, joskus käsiäkin

- ei tykkää harjauksesta (karvaa kyllä lähtee)

- ei kestä syödä kuvia naappuloita, rupeaa oksentamaan, en tidä miksi

- raju leikkiessä siskoni kissojen kanssa, ei itse tajua että pitäisi lopettaa kun toinen huutaa

Tauno on 8-vuotias leikattu suurikokoinen kolli. Kun asuimme kaupungissa, Tauno lihosi kovasti vuosi vuodelta, sillä hänellä on ehtymätön ruokahalu. Luonteeltaan Tauno on liki koira, eli sosiaalinen ja tottelevainen, vähän höntti. Ei mikään ketjun kirkkain lamppu, mutta ihana sylikehrääjä.



Helmi on 6-vuotias leikattu narttu, ja puolestaan sitten pieni. Helmi tuli meille vähän isompana pentuna, ja oli asunut varhaislapsuutensa navetan vintillä poissa ihmisten ulottuvilta. Se on jättänyt Helmiin ripauksen villikissaa, eikä Helmi halua esimerkiksi tulla nostetuksi syliin. Helmi on fiksu ja vikkelä, mutta tosi arka. Hurjan reviiritietoinen ja säikky monesti. Vieraat eivät tiedä meillä Helmistä oikein mitään, koska Helmi aina piileksii kun kuulee vieraiden ääniä. Omalle väelle kehrää ja tulee viereen puskemaan. Helmi tarvitsee tarkasti puhtaat hiekat, muuten pissaa johonkin lattialle jääneeseen vaatteeseen. Myös hyvälaatuiset ruoat ovat Helmille tärkeät, sillä muuten hän saa virtsakiteitä jotka tekevät haavaumia virtsaputkeen.



Tauno on nyt maalla laihtunut hoikaksi ja Helmikin on oppinut ulkoilemaan, aluksi arasteli paljon. Kivat kissat meillä on, vaikka Helmi onkin haastavampi.

Seurallisia, hassuja, leikkisiä; jokaisella omanlaisensa ääni ja asioihin suhtautuminen ;-)

Viimeisin vanhoista kissoistamme lähti viime syksynä:

1. nouti palloa, oli hyvä myyräkissa, jutteli kauniisti kurnahtelemalla paaaljon!, sitä sai harjata, pestä ja tehdä kaikki hoitotoimenpiteet ilman naarmuja tai meteliä, se oli navetan ylisiltä löytynyt kulkukissan pentu: niin täynnä matoja, että oksensi niitä kotiutuessaan. Ajoi pihasta pois vieraat kissat ja koirat! Joka päivä piti pitää sylituokio, jolloin kuolasi... Eli 13-vuotta.

2. oli minikissa, ei koskaan kasvanut kuin 2,5kg kokoiseksi. Saalisti perhosia, nirso, tykkäsi lapsista ja koirista eritoten! Ei pitänyt, jos ihminen luki: veti tassulla kirjan tai lehden alas ja asettui sen päälle makaamaan. Todella monet naurut saatiin sen eläessä toista kymmentä vuotta!!

3. otti pihakoiramme "pennukseen" pesi sitä ja toi sille hiiriä. Lapset saivat kantaa sitä ja pukea nukenvaatteisiin yms. ja se vaan nautti rentona rötköttäen, meni ihan itse sinne lastenhuoneen leikkeihin. Otti hirveitä leikkispurtteja olkkarissa pitkin sohvien selkänojia, puri vaatteista(likapyykistä)paloja irti.



Nyt on uudet kolme kissaa: jo aikuisen tyttäreni ÄÄNEKÄS ocicat ja sipoolaiset metsäkissasiskokset. Kaikki ovat kovin seurallisia ja pitävät sylittelystä.



Kissat

madotetaan 4Xvuosi,

leikkautetaan, kun ovat yli 3-kiloisia tai sukukypsinä (siihen asti ovat olleet sisäkissoja, eivätkä ole vaellelleet enää leikattuina)ja

rokotetaan rokotusohjelman mukaisesti,

noin me ollaan toimittu aina eläinlääkärin ohjeiden mukaan ja kissoista on iloa kauan, sisällä ja pihassa ovat kaikessa touhussa mukana, jopa liiaksi ;-D

meille majoittui "villikissa". Aluksi luultiin sitä tyttö kissaksi,mutta kun käytiin eläinlääkärissä ottamassa rokotukset,madotukset ym.. niin paljastuikin leikatuksi kolliksi ja ikää oli arviolta 1v.



En oo koskaan suuremmin kissoista tykkännyt, mutta tää on aivan mahtava kissa!

Ei tee mitään tuhmuuksia,käy ulkona asioilla(meillä ei ole edes laatikkoa sisällä),ei riehu, eikä tuhoa paikkoja,tykkää lapsista ja huolehtii hiiristä :)



Pikku miinuksia on karvan lähteminen ja kynsillä tassuttelu.

Täällä urosbengalin onnellinen omistaja toivottaa onnellisia hetkiä kissasi kanssa :)



Tutustu bengalikissat.com Foorumiin :)