Avioliitto kriisissä, mitä neuvoksi?

Mies yrittää saada sinut painostettua lopettamaan omat menot. Kerro miehellesi ettet halua riidellä, mutta että harrastus on sinulle tärkeä. Kerro ettet halua erota, koska rakkautta on vielä ja kerro että toivot välienne parantuvan. Älä itse haasta riitaa vaan koeta pysyä rauhallisena vaikket aiokaan luopua harrastuksestasi. Ole hyvällä tuuella kun tulet harrastuksesta ja ehdota miehelle seksiä. Onko harrastuksessa miehiä, onko miehesi mustasukkainen?

Älä itse puhu erosta äläkä hea sitä, jos et kerran halua sitä. Tuskin miehesikään haluaa. Hän joutuisi eroon lapsista ja joutuisi maksamaan kolmesta lapsesta elatusmaksun ja lisäksi oma asunto. Ero on taloudellinen katastrofi.

Olette ehkä tulleet siihen erillistymisvaiheeseen vähän eri tahdissa, meillä kävi osittain samoin.



Kun lapset muuttivat pois, mieheni ajautui todella pahaan ikä- ja elämänvaihekriisiin, masentui, hänestä tuntui, ettei elämällään ole enää mitään tarkoitusta, kun tyttäret eivät tarvitse isää. Hän antoi ymmärtää, että oli ollut minunkin kanssani pelkästään lasten takia ja että nyt olisi aika erota. Vähitellen minäkin sain tartunnan ja aloin kapinoida. Että nyt on passaaminen ohi ja aloitan oman, uuden elämän.



Ero oli lähellä, mutta kun kumpikaan ei halunnut lopulta muuttaa pois, niin jäimme vain tähän ja annoimme ajan kulua. Kriisi meni aikanaan ohi ja vähitellen olemme löytäneet uudet tavat olla yhdessä. TAi ainakin uuden tavan ajatella perheestämme.



Älä missään tapauksessa luovu harrastuksestasi. Kyllä miehesi sopeutuu, eihän hänellä ole vaihtoehtoa. Myös hänen pitää löytää itselleen jotakin tekemistä, joka ei pyöri lasten ympärillä.

Miehellä siis on omat menonsa, hän on "vain" mustasukkainen ap:n menoista. Sitä suuremmalla syyllä pidät pintasi etkä luovu harrastuksestasi. Noudata aiemman kirjoittajan neuvoja: huolehdi siitä, että mies kokee olevansa haluttu edelleen ja ehdottomasti kerro hänelle, että haluat liittonne jatkuvan.

En tosiaan halua erota oikeasti, koska yksinkertaisesti rakastan miestäni ja perhettäni, lapsia, kotia, kaikkea. En ole valmis luopumaan tästä.



Harrastukseeni ei liity miehet, mitä nyt valmentajat on miehiä, tosin kymmenisen vuotta nuorempia kolleja, ei niistä ole miksikään uhaksi. Mies tietää kyllä mitä harrastukseeni liittyy, koska jossain vaiheessa oli ihan hiilenä että jos siellä on joku uus mies vaikka :)



Mitään en ole halunnut jättää kertomatta, mutta mies ei halua kauheesti ees kuulla. Ei tule esim. katsomaan mun pelejä tai treenejä vaikka ois mahdollista. Olen muutaman kerran pyytänyt.



Kun tulen yömyöhään treeneistä hikisenä kotiin, oon aina ihan onnessani, olen saanut urheilla tosissani pari tuntia ja endorfiinit jyllää. Seksiäkin teksi monesti mieli mutta mies saattaa osoittaa mieltään ja esittää nukkuvaa. Joskus olen yrittänyt hivuttautua kylkeen ja ehdotella, mutta saan joskus pakit. Toisinaan en. Sellaisen illan jälkeen on monta hyvää päivää, mies tuntuu elävän seksillä ja on onnellisimmillaan tyydytettynä, näin kai se on monilla.



Mies on kärsimätön luonteeltaan, kaikki pitäis tapahtua heti tässä ja nyt. Muistan kun hän oli esikoisen kanssa kotona koti-isänä niin meni ainakin 3kk ennenkuin sopeutui siihen. Sen jälkeen vasta alkoi elämään omalla tavallaan. Tömökin saattaa olla vain hitaastilämpenemistä.



Yritän itse skarpata riitatilanteessa niin etten provosoidu joka asiasta, vaan annan mennä toisesta korvasta ulos, mutta aina se ei onnistu. Mies tietää millä mut saa raivostumaan..



ap