Lue keskustelun säännöt.
Oletteko maksaneet vanhemmillenne vuokraa lapsuudenkodissa asumisesta?
09.07.2012 |
En päässyt heti lukion jälkeen opiskelemaan (jäin 1/2 pisteellä ulos yliopistosta), vaan jouduin jäämään lapsuudenkotiin ja menin töihin. Palkkani oli silloinen pienin taulukkopalkka, 3300 markkaa kuussa, nykyisin ehkä noin 550€/kk.
Koska olin tahallani (äidin mielestä) ollut pääsemättä opiskelemaan ja laiskottelin (äidin mielestä) kotona, hän vaati minua maksamaan vuokraa.
Periaatteessa ymmärrän tämän, sillä toki olin rasite ja tienasin, mutta pahalta tuntui. Äiti kiukutteli minulle poikkeuksellisen paljon koko vuoden, joten etsin jo toista vuokra-asuntoa, sellaista, jossa olisin voinut elää omaa elämääni, en heidän. Se ei kuitenkaan tullut kysymykseen, olisin jotenkin kuulemma häpäissyt heidät.
Minulle jäi äidistäni ja tuosta vuodesta paha maku suuhun loppuelämäksi ja kiinnostaisi tietää, oletteko muut maksaneet vuokraa vanhemmillenne ja mihin ne rahat käytettiin?
Oma teoriani on, että äiti osti koko rahalla karkkia ja söi sen itse (pulska ihminen ja perso makealle). Vanhempani olivat tuolloin kumpikin työssä ja tienasivat enemmän kuin mina ikinä.
Löytyykö kohtalotovereita, ymmärtääkö kukaan, miltä tuo vuoden piina tuntui? Siis kun ei vuokranmaksusta huolimatta se ikuinen naputus loppunut vaan koko ajan tuli kakkaa niskaan. En edes juonut tai polttanut tai raahannut miehiä kotiin, ei mitään sellaista.
Kommentit (33)
Itse asuin myös yo-kirjoitusten jälkeen vuoden kotona kun minulla ei ollut silloin aavistustakaan mitä haluan "isona" tehdä. Kävin töissä ja äitini kanssa sovimme että saan asua kotona ilmaiseksi jos laitan silloisesta 5000 mk palkastani 1000 mk/kk säästöön opiskeluja varten. Ei hassumpi diili, sillä sitten kun vuoden päästä muutin toiseen kaupunkiin opiskelemaan oli minulla ihan kiva pesämuna eikä todellakaan tarvinut pihistellä tai elää pelkällä purkkitonnikalalla tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jälkeen välivuotta. En ainakaan muista maksaneeni. olin töissä, pienellä palkalla enkä edes ollut pyrkinyt minnekään. Yliopisto-opinnot kustansin sitten itse, tai siis otin lainan. Aika kylmää kyytiä olet äidiltäsi saanut. Oletteko puhuneet jälkeenpäin ja miten äitisi on sinuun suhtautunut myöhemmin?
en tosin saanut heti töitäkään, ja olin aluksi työmarkkinatuella työllistettynä. Ostin luonnollisesti omat vaatteeni, hygieniatuotteeni ym.
Ruokaa sain ja katon päänpäälle, mutta sain koko vuoden kuulla isältäni, että olen luuseri, loinen ja huora jota oltiin vähän väliä heittämässä pihalle. Onneksi sain vuokrakämpän puolenvuoden etsinnän jälkeen ja työpaikan toiselta paikkakunnalta.
Olen maksanut asumiskuluja 14 vuotiaasta asti, kun tein lauantaisin töitä koulun lisäksi. Tein myös joka toinen viikko töitä iltaisin eri duunia. Tiensin 5 mk tunti ja maksoin äidille kuussa muutaman kympin. Lähdin kyllä äkkiä kotoa pois, suurinpiirtein heti kun valmistuin koulusta. Aika rankkaa maksaa muutenin pienistä tuloista asumiskuluja, kun en saanut koskaan mitään viikkorahojakaan. Ja vanhemmat olivat elatusvelvollisia, kun olin alaikäinen.
Myönnän, olen kermaperse ja hemmoteltu kakara (no, ehkä nyt 45-vuotiaana en enää kakara), mutta vanhempani eivät olisi missään olosuhteissa ottaneet minulta rahaa vuokraksi. Vaikka asuinkin kirjoitusten jälkeen vuoden kotona työssä käyden ilman opiskelupaikkaa.
Nykyisin, kun isukkini ei kehtaa enää antaa minulle viikkorahaa, menevät ne lapsilleni. Ukki tilasi juuri esikoiselle lukiokirjat, ja vain uudet kirjat kelpaavat...
Ap, sympatiani ovat puolellasi. Itsekään en aio lapsilta vuokraa periä. No, ehkä jos kolmekymppisinä emme ole heistä vielä eroon päässeet, niin sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä muista yhtään summia, mutta ei se ihan hirveästi ollut. Varmaan kattoi kuitenkin mun ruokakulut hyvin. Jos on aikuinen (yli 18-v), käy töissä ja asuu vanhemmillaan, niin tietenkin kuuluu maksaa jotain omasta asumisestaan. Mulle tää oli ihan itsestäänselvyys. Meillä ei kyllä äiti kiukutellut...
Olin lukion jälkeen vuoden kouluavustajana ja asuin kotona. Asumisesta ja ruuaasta en joutunut maksamaan mitään, mutta omat laskuni ja menoni ja vaatteeni yms. jouduin maksamaan kaikki itse. Kohtuullista mielestäni :)
Näin sain jonkin verran rahaa säästöön ja siitä oli tietysti hyötyä, kun lähdin opiskelemaan ja muutin muualle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myöhemmin asuttiin appivanhempien omistamassa asunnossa ja siitäkin maksettiin vuokraa. Vielä myöhemmin mun vanhemmat asuivat meidän pmistamassa asunnossa ja maksoivat vuokraa. No ei ne hirveän isoja summia olleet, ei mærkkinahintqisia, mutta sellaisia, että kulut tulivat peittoon.
Kyllä maksoin minäkin, heti kun työttömyyskorvausta aloin saamaan. Maksoin 600markkaa kuussa, siihen kuului asuminen ja ruoka. Itse ostin muuten kaikki. Sikäli vähän nurinkurinen asia, että olin saannut puolet talosta perinnöksi. Kotoa muutettuani ei minulle kyllä koskaan ole maksettu mitään siitä että äitini ja hänen aviomies ovat käyttäneet taloa. Jos asia olisi toisin päin että äitini olisi muuttanut pois ja minä asuisin perheeni kanssa talossa, olen varma että hän olisi vaatinut minulta vuokraa omasta talon puolikkaastaan. Olen myos perinyt kesämökin, nuorena. Heti kun se omistukseeni siirtyi, niin aina siitä lahtien äitini ja aviopuoliso ovat käyttäneet sitä kuin omaansa. Ei puhettakaan että saisin käyttää sitä perheeni kanssa ja jos puhun sen myymisestä tulee heti sota. He eivät maksa mökin käytöstä minulle vuokraa. Niimpä olenkin luovuttanut. Äitini siis sai tavallaan ilmaiseksi talon ja mökin. Odottelen omaa vuoroani... ehkä sitten joskus on minun vuoroni käyttää mökkiä ja talo saataisiin myytyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika sydämettömät vanhemmat pitää olla jos perivät vuokraa omalta lapseltaan.
Ei kukaan odottanut minun maksavan kotiin.
Olivat vaan onnellisia kun sain säästettyä silloiseen asp. lainaan tarvittavan omavastuu osuuden ja sitten ostin sen oman ekan asuntoni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäisestä kesätyöstä saakka aina kun olen asunut kotona ja saanut palkkaa olen maksanut pientä vuokraa,tehnyt osani kotitöistä ja käynyt vuorollani ruoka ostoksilla. Mielestäni se on ollut ihan reilua...
Lukion jälkeiseinä välivuotena maksoin 500mk/kk kotiin.Vuosi taisi olla -90.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä maksoin minäkin, heti kun työttömyyskorvausta aloin saamaan. Maksoin 600markkaa kuussa, siihen kuului asuminen ja ruoka. Itse ostin muuten kaikki. Sikäli vähän nurinkurinen asia, että olin saannut puolet talosta perinnöksi. Kotoa muutettuani ei minulle kyllä koskaan ole maksettu mitään siitä että äitini ja hänen aviomies ovat käyttäneet taloa. Jos asia olisi toisin päin että äitini olisi muuttanut pois ja minä asuisin perheeni kanssa talossa, olen varma että hän olisi vaatinut minulta vuokraa omasta talon puolikkaastaan. Olen myos perinyt kesämökin, nuorena. Heti kun se omistukseeni siirtyi, niin aina siitä lahtien äitini ja aviopuoliso ovat käyttäneet sitä kuin omaansa. Ei puhettakaan että saisin käyttää sitä perheeni kanssa ja jos puhun sen myymisestä tulee heti sota. He eivät maksa mökin käytöstä minulle vuokraa. Niimpä olenkin luovuttanut. Äitini siis sai tavallaan ilmaiseksi talon ja mökin. Odottelen omaa vuoroani... ehkä sitten joskus on minun vuoroni käyttää mökkiä ja talo saataisiin myytyä.
Haloo, sulla on oma perhe, joka varmasti mieluusti olisi siellä mökillä? Miksi olet noin lapanen? Suututtaa sun puolesta (sekä sinä suututat!)!
Sain työttömyyskorvausta joka oli ehkä jotakin 400 markkaa, maksoin siitä 150 mk kotiin plus ostin omat ruoat. Enkä saanut syödä mitään jääkaapista muutakuin omia ruokiani.
Eikä munkaan vanhemmat olleet köyhiä, olivat yksityisyrittäjiä ja tulivat taloudellisaesti hyvin toimeen.
Rahaa olisi ollut.Mulle tämä olisi ollut ok, mutta 10 v nuoremmalle veljelleni on ollut aina ihan eri systeemit. Sai asua ilmaiseksi kotona, jopa silloin kun asui tyttöystävänsä kanssa, eivät joutuneet maksamaan mistään mitään.
Veljelleni on maksettu ajokortti, ostettu auto, kustannettu bensat siihen autoon sun muuta. Se on saanut
150 euron kuukausirahoja, 16- vuotiaasta. Vaikkei tosiaan tehnyt mitään sen enempää kuin minäkään.Kyllä kieltämättä ottaa aivoon. Rankasti.
tästä vanhempiesi kanssa tai kysyisin perusteita. Muuten tommonen jää vaivaamaan loppuiäksi.
Ja se katkeruus sakenee vanhemmiten...
kun opiskelin/olin työtön,en maksanu.Muutin 20veenä pois kotoa
äitini meni uusiin naimisiin ja asuin lukion jälkeen vuoden verran kotosalla. Maksoin vuokraa ja kuuntelin sitä vittuilua. Ostin omat ruuat, en saanut käyttää äidin ja isäpuolen ostamia. Jääkaappiin jos laitoin jotain niin äiti kirjoitti siihen mustalla tussilla nimeni. Vihaan sitä ämmää vieläkin, on meinaan maailmanhistorian tyhmin ihminen, joka asiasta on aina käsi ojossa, mutta ei kyllä kenellekään mitään anna.
Sitä ennen majailin poikaystävän vanhempien kesämökillä.
Siinä tapauksessa on ymmärrettävää että täysi-iköinen lapsi osallistuu menoihin omalla panoksellaan, jos vanhemmat ovat vähävaraisia ja yhteiskunnan tukien varassa jo entuudestaan.
ei tulisi mieleenikään vaatia vuokraa lapsiltani. Nyt molemmat asuvat omillaan, joista toisen asunnosta olemme maksaneet puolet ja toinen on vuokralla. Säännöllisen epäsäännöllisesti molemmat lapseni, jotka ovat molemmat töissä kiikuttavat laskujaan meille. Olemme myös tehneet molemmille ns.autolainat ilman korkoja. Kaikesta huolimatta en pidä lapsiani kermaperseinä, töitä tekee saa...asti, mutta eläminen maksaa ja koska meillä on tällähetkellä varaa auttaa heitä, teemme sen kyllä omasta halustamme.
kun asuin isän luona, maksoin nimellistä vuokraa (50e/kk) ja ostin ruokaa, ja laitoin ruokaa.
Isän mielestä ei olisi tarvinnut, minua nolotti kun en voinut asua omillani (olin kuntoutustuella), joten halusin jotenkin korvata sen että asuin siellä.