Paha mieli taas... (päiväkotiasiaa)

Kyllä niitä löytyy, ihania ja motivoituneita ihmisiä jotka tekevät yhtä maailman tärkeimmistä töistä :)

Vierailija:

Olen töissä päiväkodissa. Ulos lähtiessä minulla on tapana tarkistaa, että jokaisen lapsen kaikki narut ovat kiinni sidotut, ihan senkin takia ettei kukaan jäisi niistä kiinni mihinkään (esim. kiipeilytelineeseen roikkumaan). Jos narut jäävät sitomatta, vanhemmat myös usein huomauttavat niistä, meneehän koloista silloin tuuli lapsen kaulaan. No, eilen taas sidoin ulos lähtiessä kaikkien nauhat kiinni ja tarkistin haalarien napit, että ovat kiinni. Ja palkaksi sain huutoa eräältä vanhemmista. Hän oli erittäin närkästynyt ja vihainen siitä, että olin sitonut hänen lapsensa hatun nauhat. Nainen huusi naama punaisena, ettenkö tajua, että lapsella on VILLApipo, missään nimessä sen nauhoja ei saa sitoa tai lapsi läkähtyy. Hmm.. olisi tuonkin voinut sanoa etukäteen eikä huutaa heti ensimmäisenä päivänä, kun uusi hattu onkin sidottu. Mistä sitä jokaisen vanhemman pään sisälle osaa kurkistaa? Yleensä vanhemmat ovat vihaisia siitä, jos kengän- tai hupunnauha on sattunut aukeamaan kesken leikkien. Olettavat että niitä ei olla sidottukaan.

Toissapäivänä huudon aiheena (toinen perhe) oli se, että lapsella ei ollut kurahousuja. Kolmelta ulos lähtiessämme ei satanut eikä ollut lainkaan märkää. Puoli viideltä tuli muutama pisara, ei paljon. Varttia vaille viisi isä haki lastaan ja huusi (ei sanonut siis vaan huusi) että millä tämän pennun voi autoon ottaa, kun se on ihan hiekkainen... Huoh. Mistä sitä saisi motivaatiota tähän työhön?

Minulla on kyllä vähän päinvastainen kokemus eli saan silloin tällöin moitteita siitä, että lapseni hiukset ovat olleet vapaana tai että lapsi ei ole halunnut goretwex-saappaitaan vaan kumisaappaat jalkaan. Eli minua moititaan siitä, miten lapsi on päivällä käyttäytynyt. Viimeksi tänään täti sanoi, että olihan sille kakaralle sitten pakko antaa periksi. Siis sanoi lastani päin naamaani kakaraksi. Huoh myös täällä-