Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Osaisko kukaan auttaa perintöasiassa?

Vierailija
09.07.2012 |

Kun toinen avioliitossa olevista vanhemmista kuolee, eikä testamenttia ole ja lapsia on kaksi, miten kuolleen omaisuus jakautuu?



A) vanhempien yhteenlasketusta omaisuudesta leski saa puolet ja toinen puoli jaetaan lapsille



vai



B) vanhempien yhteenlasketusta omaisuudesta leski pitää ensin omansa eli puolet. Sen jälkeen vainajan omaisuus jaetaan puolet leskelle ja toinen puolisko tasan lasten kesken?



Kiitos jos joku osaa auttaa!



Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
09.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei peri mitään. Saa pitää vain oman osuutensa yhteisestä omaisuudesta. Eli A.

Vierailija
2/8 |
09.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli joutuuko leski siis maksamaan veroa kun omaisuus jaetaan? Ihmettelen tätä, sillä sisareni väittää, että myös leski eli isäni joutuisi maksamaan veroa. Sehän olisi ihan hullua, jos kerran ei peri mitään vaan pitää vain omansa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
09.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaikki omaisuus yhteistä ja molempien nimissä? Testamenttia? Avioehtoa?



Vierailija
4/8 |
09.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaksi autoa, molemmilla omissa nimissään.



Molemmilla oma osuus omien vanhempiensa asunnoista (eli jaettu tätieni ja setieni kesken).



Ei testamenttia eikä avioehtoa.

Vierailija
5/8 |
09.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Leski ei peri, eli ei maksa veroja. Omaisuus - velat ja potti puoliksi. Auntoon leski saa jäädä asumaan, sitä ei jaeta.

Vierailija
6/8 |
09.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä ei äiti ainakaan maksanut penniäkään veroja isän kuollessa. Vaikka isä oli periaatteessa se varakkaampi osapuoli, ei aviehtoa. Me lapset maksettiin sitten senki eestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
09.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Perinnönjako - yleisluontoisesti





Jokaisella kuolinpesän osakkaalla oikeus vaatia perinnönjakoa, kun pesään kuuluvat varat, velat ja muut vastuut sekä perillistaho on selvitetty ja merkitty perunkirjoituksessa perukirjaan. Kuolinpesän suhteen voidaan menetellä usealla eri tavalla. Se voidaan:



jakaa kokonaisuudessaan tai



jakaa kuolinpesä vain joiltain osin esim. tilivarojen osalta perintöverojen maksamiseksi tai



jakaa siten, että ainoastaan joku tai vain osa osakkaista saavat osuutensa.



Kuolinpesä voidaan myöskin jättää jakamatta.







Kuolinpesän jäseniä eli osakkaita ovat perilliset ja osituksen toimittamiseen saakka leski. Mikäli joku on saanut testamentilla koko jäämistön tai murto-osan siitä, tulee myös hänestä kuolinpesän osakas. Perinnönjaossa perukirjasta ilmenevä perittävän omaisuus jaetaan esinekohtaisesti perillisten ja mahdollisten testamentinsaajien kesken.







Jos perittävä oli naimisissa, on ennen perinnönjakoa tehtävä omaisuuden ositus. Osituksessa määritellään ensin leskelle ja vainajan kuolinpesään kuuluva omaisuus, jonka jälkeen perilliset esim. vainajan lapset jakavat keskenään osituksessa kuolinpesään ositetun omaisuuden.







Ennen perinnönjakoa tulee tiedossa olevat velat tulee maksaa tai varata erikseen riittävästi varoja velkojen maksamista varten sekä huolehtia legaatin saajista. Jos ulkopuolisten velkojien oikeuksia loukataan, saattaa se johtaa esimerkiksi osakkaiden henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista.







Osakkaat voivat tehdä perinnönjaon lähtökohtaisesti haluamallaan tavalla. Osakkaiden perintöosuudet määräytyvät laillisen perimysjärjestyksen tai testamentin perusteella. Lähtökohtana perinnönjaossa on se, että kullekin osakkaalla on oikeus saada osa kaikenlaatuisesta omaisuudesta. Kuitenkin sellainen omaisuus, jota ei sopivasti voida jakaa osiin, tulisi jakaa yhdelle saajalle. Osakkaat voivat luonnollisesti myös myydä yhdessä jaettavana olevan omaisuuden ja jakaa myynnistä saadut varat keskenään. Perinnönjaossa omaisuus arvostetaan lähtökohtaisesti jakohetken käypään arvoonsa.







Perinnönjako voidaan tehdä:



sopimusjakona tai



toimitusjakona.



Sopimusjako tarkoittaa osakkaiden yksimielisen jakoratkaisun mukaista sopimukseen perustuvaa jakoa. Jakoa ei tee pesänjakaja.







Toimitusjako tarkoittaa pesänjakajan toimittamaa jakoa. Toimitusjako on välttämätön, jos:



jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu.



jos joku osakas tai pesäosuuden luovutuksensaaja niin vaatii.



Jos pesän osakkaana on alle 18-vuotias tai henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja, perinnönjako voidaan toimittaa myös sopimusjakona, mutta sille on saatava maistraatin hyväksyminen.







Minkä takia käyttää lakimiestä?:



Vaivattomuus



Pesällä on velkoja

Perinnönjakoon liittyy erilaisia verosuunnittelumahdollisuuksia ja riskejä.





http://www.lakituki.fi/perinnonjako.htm

Vierailija
8/8 |
09.07.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Leski saa yhteenlasketusta puolet AVIO_OIKEUDEN perusteella, ei perinnöksi. Ei maksa veroa, koska se on hänen omaa omaisuuttaan eikä perintöä.



Toinen puoli jaetaan perillisille, paitsi jos leski on varakkaampi. Silloin hänen ei tarvitse antaa omaa omaisuuttaan vainaan perillisille.



Usein pesä jätetään jakamatta ja leski maksaa kaikki perintöverot lastensa puolesta. On vain tapa, ei perustu mihinkään säädökseen.