Enkeli-Elisa / Minttu Vettenterä - kootut linkit ja faktat

saga ja minttu .. oli sitä tuula sariolalla ja ritva sarkolallakin oikeuteen asti johtanut salainen YYA-sopimus keskenänsä ;) jos tässä tarkoitusperät hieman toiset, mutta kumminkin..



http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula_Sariola

Löysin tämän vielä kirjoittamattoman blogimerkinnän paikasta, jonne linkkiä en tässä laita. Korostettakoon vielä, että henkilöt ovat fiktiivisiä (nimet silti muutettu pariinkin kertaan) ja tarina se vasta fiktiota onkin. Olkaa hyvä:

Istuttiin Riikan ja Miksun kanssa keittiön pöydällä. Miksulla oli vaaleanpunainen essu ja se veti kuumasta uunista kakun pöytään. Kakussa oli kermavaahdosta muotoiltu enkeli, joka makasi kyljellään käpertyneenä. "Kato noita M&M namuja!", sanoi Miksu ja jatkoi: "Ne on ihan kun ne vierivät pillerit, silloin kun mä löysin Elisan". "Voi Miksu, sä oot maailman vahvin mies", mä vastasin. Riikka otti mua kädestä kii ja sano "Mut sä Minttu oot vielä sata kertaa vahvempi, sä oot tän kaiken saanu aikaiseks. Sä oot kakkus ansainnu". Mä otin Miksua kädestä ja Miksu Riikkaa niin, että tuli sellanen verkko. "Otetaan vielä toisellakin kädellä" Musta alkoi tuntua siltä, että voisin nukkua sata vuotta. Tunsin Riikan ja Miksun puristuksen ranteissani ja nukahdin.

Sit mä heräsin. Oli kylmää. Mä olin kuin jossain ihan eri paikassa. Pöydällä ei ollut enää mitään. "Onks kakku syöty?", mä kysyin. Mun edessä oli joku ihan tuntematon iso mies. "Päivää, komisario Jormanainen, Hämeen polisiista", se mies sanoi möreällä äänellä. "Vai kakkua pitäisi olla. Jaa, kai me voidaan sellaistakin sulle järjestää. Mutta jutellaan nyt kuitenkin ensin vähän, että ootko sä sellasta ees ansainnu", se sanoi mulle ja hymyili ystävällisesti. "Miks te ootte laittanu mulla käsiraudat?", mä huusin. "Ei ka me nyt tyttökulta sellaisia", poliisi ihmetteli. Mä katsoin mun käsiä. Ei niissä ollut mitään. Niitä ei puristanut mikään. Ei enää mikään. Ja sillon multa pääsi totuus.

Vielä löytyi lisää.

Mä puraisin kieleni poikki. Mun kieli ei päästäis totuutta koskaan. Veri tulvi suuhuni ja sen maku teki mut vahvaksi. Purskautin sen kaiken poliisin kasvoille. Mutta se ei ollut verta. Se oli tulta. Poliisin kasvot muuttuivat sekunneissa tuhkaksi. Katselin luurankoa univormussa halveksuen ja levitin siipeni. Tempaisin aulasta Miksun ja Riikan mukaani ja lensimme hautausmaalle. Pysähdyimme sydämenmuotoisen hautakiven kohdalla. "Kaivakaa", mä sanoin. Miksu ja Riikka kaivoivat arkun esiin. Mä otin Elisan jäänteet syliini. Miksu ja Riikka tarttuivat siipini ja lensimme takaisin. Ensimmäinen vastaantulija oli pieni tyttö. Laskeuduin tytön eteen. Tyttö räpsytteli silmiään katsellen mua, Elisaa mun sylissä, Miksua ja Riikkaa mun molemmin puolin. "Uskotko mua?" mä kysyin. "Mitä välii, sä oot tehnyt itsestäs pellen", tyttö vastasi.

"Ei voi olla miehellä vaaleenpunaiset myllyverkkarit", Riikka kähisi takanani. Kiristin askeliani. "Mutta ei mulla ollu muita", Miksu huusi jostain vielä kauempaa ja jatko: "Hei, Minttu oota, en mä pysty juomaan tätä bissee jos mun pitää juosta." Mä pysähdyin ja käännyin. "Sunhan piti vaan vaihtaa housut. Mikä hitto toi on? Meillä on lehdistötilaisuus ihan kohta. Luulettekste että mä tollasia sinne kameroitten eteen marssitan. Nyt bisset piiloon." Mä jatkoin matkaa ja ajattelin mielessäni: "Vai pitäskö sun olla ratkennut ryyppäämään, kun sä oot niin ollu niin kovassa stressissä tässä kaiken kohun keskellä kun sä et oo saanut untakaan kun sä oot lukenu vaan nettiä ja surru Elisaa niin, joo toi on hyvä sä oot ruvennu ryypäämään, joo pidä toi bisse, joo pidä toi pullo pidä toi joo pidä toi."

ihmettä nämä on?? En tajua! Ei kai ne ihan oikeesti ole päähenkilön blogeista?? Vai onko tuo joku vitsi?

Apua, selittäkää joku mulle!!

Kyllä, huonoja, mauttomia vitsejä, jotka kertovat paljon niiden kirjoittajan ajatusmaailmasta...

Todella fantastinen tarinankertoja kyseessä näiden kirjoittaja. Ainakin voi todeta, että näiden kirjoittajalla olisi kykyä enempäänkin. Hyvä

Miksi kehut omia surkeita tekstejäsi?

Hyvä Minttis! Tapu tapu! :D Göy göy. Muuten.. psssst ... Tuorein blogisi kuhisee jälleen kieliopillisia virheitä. Tiedoksesi etten ole noiden "surkeiden tekstien" kirjoittaja, enkä tuo joka kirjoituksia kehui. Olen silti sillä kannalla minäkin, että ovat laadukkaampaa tavaraa kielellisesti kuin sinun tuotoksesi, Minttu.

Tiedoksi sinulle, että en ole Minttu tai "Minttis". On vainoharhaista väittää jokaista eri tavalla ajattelevaa Minttu Vettenteräksi. On muuten huvittavaa, että huutelet muiden kielioppivirheistä, koska omassa tekstissäsikin on niitä niin runsaasti.

Joku täällä kirjoitti että Elisan "oikeiden" päiväkirjojen päiväykset olisivat sellaisia, ettei sinä aikana ole kuollut itsemurhaan yhtään teinityttöä. Onko näin?

En muista tarkkaa päivämäärää, mutta viimeinen "aito" päiväkirjamerkintä oli päivätty kahdeskymmenenjotain tammikuuta 2011. Miksu kirjoitti ensimmäisen postauksen blogiinsa 15.2.2011. Noiden välisenä aikana Suomessa ei kuollut ainuttakaan vuonna -96 syntynyttä tyttöä.

Ja tosiaan MV kirjoitti omassa blogissaan 15.2.2011 laittavansa uuden kirjoitusprojektin alulle...

Kirjan on projektin alusta asti ilmoitettu olevan Vettenterän tositapahtumiin perustuva fiktiivinen teos. Aivan. Mutta: Kaiken muun kirjan ympärillä on ilmoitettu olevan totta, ja siten tälle projektille on saatu se valtaisa huomio, jonka se keräsi, ja joka on vastaansanomattomasti vaikuttanut kirjan myyntimääriin. Koko asian olennaisin ydin on siis se, onko EE, hänen shokeeraava kohtalonsa sekä hänen vanhempansa oikeita vai keksittyjä.

Tämä on ihan sekopäinen koko kuvio: Poliisi sanoo, että rikosta ei ole tapahtunut, koska kirja perustuu fiktioon. MV sanoo, että henkilöt ovat todellisia, koska poliisikin on hänet syytteistä vapauttanut. Jep jep.

Löysin tämän vielä kirjoittamattoman blogimerkinnän paikasta, jonne linkkiä en tässä laita. Korostettakoon vielä, että henkilöt ovat fiktiivisiä (nimet silti muutettu pariinkin kertaan) ja tarina se vasta fiktiota onkin. Olkaa hyvä:

Istuttiin Riikan ja Miksun kanssa keittiön pöydällä. Miksulla oli vaaleanpunainen essu ja se veti kuumasta uunista kakun pöytään. Kakussa oli kermavaahdosta muotoiltu enkeli, joka makasi kyljellään käpertyneenä. "Kato noita M&M namuja!", sanoi Miksu ja jatkoi: "Ne on ihan kun ne vierivät pillerit, silloin kun mä löysin Elisan". "Voi Miksu, sä oot maailman vahvin mies", mä vastasin. Riikka otti mua kädestä kii ja sano "Mut sä Minttu oot vielä sata kertaa vahvempi, sä oot tän kaiken saanu aikaiseks. Sä oot kakkus ansainnu". Mä otin Miksua kädestä ja Miksu Riikkaa niin, että tuli sellanen verkko. "Otetaan vielä toisellakin kädellä" Musta alkoi tuntua siltä, että voisin nukkua sata vuotta. Tunsin Riikan ja Miksun puristuksen ranteissani ja nukahdin.

Sit mä heräsin. Oli kylmää. Mä olin kuin jossain ihan eri paikassa. Pöydällä ei ollut enää mitään. "Onks kakku syöty?", mä kysyin. Mun edessä oli joku ihan tuntematon iso mies. "Päivää, komisario Jormanainen, Hämeen polisiista", se mies sanoi möreällä äänellä. "Vai kakkua pitäisi olla. Jaa, kai me voidaan sellaistakin sulle järjestää. Mutta jutellaan nyt kuitenkin ensin vähän, että ootko sä sellasta ees ansainnu", se sanoi mulle ja hymyili ystävällisesti. "Miks te ootte laittanu mulla käsiraudat?", mä huusin. "Ei ka me nyt tyttökulta sellaisia", poliisi ihmetteli. Mä katsoin mun käsiä. Ei niissä ollut mitään. Niitä ei puristanut mikään. Ei enää mikään. Ja sillon multa pääsi totuus.

Vielä löytyi lisää.

Mä puraisin kieleni poikki. Mun kieli ei päästäis totuutta koskaan. Veri tulvi suuhuni ja sen maku teki mut vahvaksi. Purskautin sen kaiken poliisin kasvoille. Mutta se ei ollut verta. Se oli tulta. Poliisin kasvot muuttuivat sekunneissa tuhkaksi. Katselin luurankoa univormussa halveksuen ja levitin siipeni. Tempaisin aulasta Miksun ja Riikan mukaani ja lensimme hautausmaalle. Pysähdyimme sydämenmuotoisen hautakiven kohdalla. "Kaivakaa", mä sanoin. Miksu ja Riikka kaivoivat arkun esiin. Mä otin Elisan jäänteet syliini. Miksu ja Riikka tarttuivat siipini ja lensimme takaisin. Ensimmäinen vastaantulija oli pieni tyttö. Laskeuduin tytön eteen. Tyttö räpsytteli silmiään katsellen mua, Elisaa mun sylissä, Miksua ja Riikkaa mun molemmin puolin. "Uskotko mua?" mä kysyin. "Mitä välii, sä oot tehnyt itsestäs pellen", tyttö vastasi.

"Ei voi olla miehellä vaaleenpunaiset myllyverkkarit", Riikka kähisi takanani. Kiristin askeliani. "Mutta ei mulla ollu muita", Miksu huusi jostain vielä kauempaa ja jatko: "Hei, Minttu oota, en mä pysty juomaan tätä bissee jos mun pitää juosta." Mä pysähdyin ja käännyin. "Sunhan piti vaan vaihtaa housut. Mikä hitto toi on? Meillä on lehdistötilaisuus ihan kohta. Luulettekste että mä tollasia sinne kameroitten eteen marssitan. Nyt bisset piiloon." Mä jatkoin matkaa ja ajattelin mielessäni: "Vai pitäskö sun olla ratkennut ryyppäämään, kun sä oot niin ollu niin kovassa stressissä tässä kaiken kohun keskellä kun sä et oo saanut untakaan kun sä oot lukenu vaan nettiä ja surru Elisaa niin, joo toi on hyvä sä oot ruvennu ryypäämään, joo pidä toi bisse, joo pidä toi pullo pidä toi joo pidä toi."

ihmettä nämä on?? En tajua! Ei kai ne ihan oikeesti ole päähenkilön blogeista?? Vai onko tuo joku vitsi?

Apua, selittäkää joku mulle!!

Kyllä, huonoja, mauttomia vitsejä, jotka kertovat paljon niiden kirjoittajan ajatusmaailmasta...

Todella fantastinen tarinankertoja kyseessä näiden kirjoittaja. Ainakin voi todeta, että näiden kirjoittajalla olisi kykyä enempäänkin. Hyvä

Miksi kehut omia surkeita tekstejäsi?

Hyvä Minttis! Tapu tapu! :D Göy göy. Muuten.. psssst ... Tuorein blogisi kuhisee jälleen kieliopillisia virheitä. Tiedoksesi etten ole noiden "surkeiden tekstien" kirjoittaja, enkä tuo joka kirjoituksia kehui. Olen silti sillä kannalla minäkin, että ovat laadukkaampaa tavaraa kielellisesti kuin sinun tuotoksesi, Minttu.

Tiedoksi sinulle, että en ole Minttu tai "Minttis". On vainoharhaista väittää jokaista eri tavalla ajattelevaa Minttu Vettenteräksi. On muuten huvittavaa, että huutelet muiden kielioppivirheistä, koska omassa tekstissäsikin on niitä niin runsaasti.

Hah hah :DDDD Kosto on suloista.. Voi sinua pientä mussukkaa

Tuohan olisi salaliitto Joulumuoria vastaan!! En usko, että viaton lapsi ja Punakuono lähtevät Joulupukkia etsimään. Miksi etsisivätkään? Mitä väliä sillä on, onko pukkia olemassa, jos hän tuo kuitenkin lahjoja? Eikä se ole edes oikea syy. Viaton lapsi ja Punakuono pelkäävät Joulumuoria eivätkä uskalla ottaa mitään irtiottoa Korvatunturilta.

Tonttu Tonteri onkin mielenkiintoinen tapaus. Tonterihan järjesti Joulumuorille Joulu Pukki Katosi kirjan myynninedistämistilaisuuden. Hän oli äänessä Enkelimaassa ja vaikeni Enkelimaan kadotessa. Pari päivää sitten hänestä on ollut havainto Uudella Enkelimaalla ja Mikekarin naamasivulla. Kummassakin paikassa tonttu Tonteri tekee sitä mitä ennenkin eli julistaa kirjaa. Ei nyt sentään enää JPK:ta vaan kirjaa, johon JPK ehkä perustui. Tonteri vaikuttaa eksyneeltä. Yrittääkö hän nyt korvata jotain? Tonteri ei asu Korvatunturilla, joten olisiko hänestä johonkin?

Ei toki viaton lapsi tai Punakuono salaliittoa suunnittelisi. He ovat lojaaleja Joulumuoria pelkääviä apureita siinä missä aisaporo ja pinkkiporo ovat, mutta yksinkertaisuudessaan voivat toimia Joulumuoria vastaan tietämättään. He aidosti uskovat Joulupukkiin!

Tonteri on eri maata. Hän ei kuulu niihin, jotka valittiin Joulumaahan Enkelimaasta lähdettyään. Miksi ei valittu? Onko hän petturi? Siitä ei ole todisteita, mutta hänen esiintymisensä Uudella Enkelimaalla ja Mikekarin naamakirjassa on epäilyttävää. Ettei vain seurustelisi jopa Lilliputtien kanssa? Tuollaisia irtiottoja ei Korvatunturilla suvaita.

Tuskin Tonteri itsekään tietää tällä hetkellä mihin uskoo tai mitä ajatella kaikesta tapahtuneesta. Tonteri voi helposti jatkaa kirjamarkkinointia vaikka hänellä muuten olisikin pohdinta-aika meneillään. JPK tai Joulu Pukki Katosi kirjaa lukemalla voi Tonterinkin ajatukset lähteä vielä aivan uusille urille.

No niin, katsotaanpas, miten paljon teinien itsemurhat lisääntyvät seuraavien viiden vuoden kuluessa, kun tämä satutäti pääsee vapaasti satuilemaan tästä eteenpäinkin...



http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012081615962741_uu.shtml

<a href="http://www.jaredstory.com/kristina.html" alt="http://www.jaredstory.com/kristina.html">http://www.jaredstory.com/kristina.html</a&gt;

ja varsinkin tämä:

<a href="http://www.theshabbycastle.com/kristinacalco" alt="http://www.theshabbycastle.com/kristinacalco">http://www.theshabbycastle.com/kristinacalco</a&gt;

Kristina Calco's story. paljon yhtäläisyyksiä.

-kiusaajat poikia

-ikä

-väkivalta

-itsemurhan yllätyksellisyys

-talvinen kuolinajankohta

-kuoleman jäljeen löydetyt päiväkirjat

-äidin kirjoitukset

Pyydän anteeksi, että vedän tämän tapauksen tänne. Kyse on selvästi todellisista ihmisistä ja todellisesta surusta. Yhteneväisyys enkeli-elisaan on niin suuri, että katsoin linkittämisen kuitenkin tarpeelliseksi.

Kristinan tapaus on voinut hyvinkin toimia mallina kirjoittajalle, joka sitten tyri oman tarinansa. Kristinan äidin kertomus on tehty lämmöllä ja hyvällä maulla, niin kuin odottaa voikin tällaisessa traagisessa tilanteessa.

No niin, katsotaanpas, miten paljon teinien itsemurhat lisääntyvät seuraavien viiden vuoden kuluessa, kun tämä satutäti pääsee vapaasti satuilemaan tästä eteenpäinkin...

<a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012081615962741_uu.shtml" alt="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012081615962741_uu.shtml">http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012081615962741_uu.shtml</a&gt;

Poliisi ja syyttäjä ovat tänään päättäneet, että niin sanotussa Enkeli-Elisan tapauksessa ei nosteta petossyytettä kirjan kirjoittanutta Minttu Vettenterää vastaan.

Tutkinnanjohtaja Ari Turusen mukaan esitutkintaa ei ole syytä jatkaa, sillä rikosta ei ole tapahtunut. Poliisi esitti esitutkintaa lopetettavaksi. Syyttäjä oli poliisin kanssa samaa mieltä, joten tapauksen käsittely on lopetettu.

Turusen mukaan päätös tutkinnan lopettamisesta oli lopulta melko helppo.

- Tapaus ei täytä petosrikoksen selkeää tunnusmerkistöä, joten rikosta ei ole tapahtunut, toteaa Turunen.

IL

Toimittajat, käärikää hihanne! Miljoonat kysymykset odottavat vastaustaan.

Pienissä asioissa, isoissa ja kaikissa. Mua Minna on aina häirinny sekin, että kerjäät sääliä silmiesi takia. Että sinua kiusataan niiden takia koska ne ovat ulkonevat ja toki "sairauden vuoksi"... ("Niin paljon minä kärsiiiinyt ooooolen....!!!) ..... Niin. Kumminkin teet kaikkesi korostaaksesi silmiesi ulkonevuutta (sitä paitti ihan normisilmät ne on vaikka tykkäisit kait olla poikkeava kaikessa) ja mätät 15 kiloa valkoista ja esiintyöntävää valokynää silmiesi ympärille :D En kyllä tajuu sua ja sun "sairauksiasi" ja huomionkipeyttäsi :D Kipeetä!

Syyttäjä ja poliisi päättivät siis yhteituumin että petosta ei ole tapahtunut. Toisaalta tämä oli kyllä arvattavissa.



Koko jutun kannalta asialla ei tietystikään ole mitään vaikutusta, mutta raisttaa vaan seuraavaksi kun Minttis avautuu siitä miten hänet on todettu syyttömäksi. Niin on totta että syyttäjä totesi, että "selvää petosta ei ole" Ja tuohan koskee siis rahan keruuta hyötymistarkoituksessa.



Sehän ei ole rikos että netissä kirjoittaa satuja ja väittää niitä todeksi ja tähän asiaan virkavallalla ei ole mitään mahdollisuuksia tai intressejä puuttua.



Käytännössä Minttis voi siis jatkaa satujen sepittämistä ja ripotella marttyyrinä tuhkaa päällensä ja sivuuttaa edelleen kaikki selvät todisteet siitä että hän on valehdellut, harhaanjohtanut ihmisiä saduillaan ja lisäksi vielä mustamaalannut ja panetellut varsin voimakkaasti useita tahoja ilman perusteita. (kunnian loukkauskaan ei tietysti tule kyseeseen koska syytökset eivät ole kohdistuneet mihinkään selkeään henkilöön tai edes tunnistettavaan aikaan ja paikkaan.



SUMMA SUMMARUM: valheella on yllättävän pitkät jäljet jos niiden levittäjä ei suostu tunnustamaan edes selkeiden todisteiden esiin tullessa.

Löysin tämän vielä kirjoittamattoman blogimerkinnän paikasta, jonne linkkiä en tässä laita. Korostettakoon vielä, että henkilöt ovat fiktiivisiä (nimet silti muutettu pariinkin kertaan) ja tarina se vasta fiktiota onkin. Olkaa hyvä:

Istuttiin Riikan ja Miksun kanssa keittiön pöydällä. Miksulla oli vaaleanpunainen essu ja se veti kuumasta uunista kakun pöytään. Kakussa oli kermavaahdosta muotoiltu enkeli, joka makasi kyljellään käpertyneenä. "Kato noita M&amp;amp;amp;amp;amp;amp;amp;M namuja!", sanoi Miksu ja jatkoi: "Ne on ihan kun ne vierivät pillerit, silloin kun mä löysin Elisan". "Voi Miksu, sä oot maailman vahvin mies", mä vastasin. Riikka otti mua kädestä kii ja sano "Mut sä Minttu oot vielä sata kertaa vahvempi, sä oot tän kaiken saanu aikaiseks. Sä oot kakkus ansainnu". Mä otin Miksua kädestä ja Miksu Riikkaa niin, että tuli sellanen verkko. "Otetaan vielä toisellakin kädellä" Musta alkoi tuntua siltä, että voisin nukkua sata vuotta. Tunsin Riikan ja Miksun puristuksen ranteissani ja nukahdin.

Sit mä heräsin. Oli kylmää. Mä olin kuin jossain ihan eri paikassa. Pöydällä ei ollut enää mitään. "Onks kakku syöty?", mä kysyin. Mun edessä oli joku ihan tuntematon iso mies. "Päivää, komisario Jormanainen, Hämeen polisiista", se mies sanoi möreällä äänellä. "Vai kakkua pitäisi olla. Jaa, kai me voidaan sellaistakin sulle järjestää. Mutta jutellaan nyt kuitenkin ensin vähän, että ootko sä sellasta ees ansainnu", se sanoi mulle ja hymyili ystävällisesti. "Miks te ootte laittanu mulla käsiraudat?", mä huusin. "Ei ka me nyt tyttökulta sellaisia", poliisi ihmetteli. Mä katsoin mun käsiä. Ei niissä ollut mitään. Niitä ei puristanut mikään. Ei enää mikään. Ja sillon multa pääsi totuus.

Vielä löytyi lisää.

Mä puraisin kieleni poikki. Mun kieli ei päästäis totuutta koskaan. Veri tulvi suuhuni ja sen maku teki mut vahvaksi. Purskautin sen kaiken poliisin kasvoille. Mutta se ei ollut verta. Se oli tulta. Poliisin kasvot muuttuivat sekunneissa tuhkaksi. Katselin luurankoa univormussa halveksuen ja levitin siipeni. Tempaisin aulasta Miksun ja Riikan mukaani ja lensimme hautausmaalle. Pysähdyimme sydämenmuotoisen hautakiven kohdalla. "Kaivakaa", mä sanoin. Miksu ja Riikka kaivoivat arkun esiin. Mä otin Elisan jäänteet syliini. Miksu ja Riikka tarttuivat siipini ja lensimme takaisin. Ensimmäinen vastaantulija oli pieni tyttö. Laskeuduin tytön eteen. Tyttö räpsytteli silmiään katsellen mua, Elisaa mun sylissä, Miksua ja Riikkaa mun molemmin puolin. "Uskotko mua?" mä kysyin. "Mitä välii, sä oot tehnyt itsestäs pellen", tyttö vastasi.

"Ei voi olla miehellä vaaleenpunaiset myllyverkkarit", Riikka kähisi takanani. Kiristin askeliani. "Mutta ei mulla ollu muita", Miksu huusi jostain vielä kauempaa ja jatko: "Hei, Minttu oota, en mä pysty juomaan tätä bissee jos mun pitää juosta." Mä pysähdyin ja käännyin. "Sunhan piti vaan vaihtaa housut. Mikä hitto toi on? Meillä on lehdistötilaisuus ihan kohta. Luulettekste että mä tollasia sinne kameroitten eteen marssitan. Nyt bisset piiloon." Mä jatkoin matkaa ja ajattelin mielessäni: "Vai pitäskö sun olla ratkennut ryyppäämään, kun sä oot niin ollu niin kovassa stressissä tässä kaiken kohun keskellä kun sä et oo saanut untakaan kun sä oot lukenu vaan nettiä ja surru Elisaa niin, joo toi on hyvä sä oot ruvennu ryypäämään, joo pidä toi bisse, joo pidä toi pullo pidä toi joo pidä toi."

ihmettä nämä on?? En tajua! Ei kai ne ihan oikeesti ole päähenkilön blogeista?? Vai onko tuo joku vitsi?

Apua, selittäkää joku mulle!!

Kyllä, huonoja, mauttomia vitsejä, jotka kertovat paljon niiden kirjoittajan ajatusmaailmasta...

Todella fantastinen tarinankertoja kyseessä näiden kirjoittaja. Ainakin voi todeta, että näiden kirjoittajalla olisi kykyä enempäänkin. Hyvä

Miksi kehut omia surkeita tekstejäsi?

Hyvä Minttis! Tapu tapu! :D Göy göy. Muuten.. psssst ... Tuorein blogisi kuhisee jälleen kieliopillisia virheitä. Tiedoksesi etten ole noiden "surkeiden tekstien" kirjoittaja, enkä tuo joka kirjoituksia kehui. Olen silti sillä kannalla minäkin, että ovat laadukkaampaa tavaraa kielellisesti kuin sinun tuotoksesi, Minttu.

Tiedoksi sinulle, että en ole Minttu tai "Minttis". On vainoharhaista väittää jokaista eri tavalla ajattelevaa Minttu Vettenteräksi. On muuten huvittavaa, että huutelet muiden kielioppivirheistä, koska omassa tekstissäsikin on niitä niin runsaasti.

Hah hah :DDDD Kosto on suloista.. Voi sinua pientä mussukkaa

Onkohan sinulla nyt kaikki oikein hyvin, kun tuntemattomille tuolla tavalla kirjoittelet? Onneksi en ole mussukkasi, enkä koskaan tule olemaankaan.

Pienissä asioissa, isoissa ja kaikissa. Mua Minna on aina häirinny sekin, että kerjäät sääliä silmiesi takia. Että sinua kiusataan niiden takia koska ne ovat ulkonevat ja toki "sairauden vuoksi"... ("Niin paljon minä kärsiiiinyt ooooolen....!!!) ..... Niin. Kumminkin teet kaikkesi korostaaksesi silmiesi ulkonevuutta (sitä paitti ihan normisilmät ne on vaikka tykkäisit kait olla poikkeava kaikessa) ja mätät 15 kiloa valkoista ja esiintyöntävää valokynää silmiesi ympärille :D En kyllä tajuu sua ja sun "sairauksiasi" ja huomionkipeyttäsi :D Kipeetä!

No ei ole tervettä tuo sinunkaan vaahtoamisesi.

Pysyttäisikö asialinjalla, keississä riittää ruodittavaa ilman ihmisten ulkonäköön puuttumistakin.

Hah hah :DDDD Kosto on suloista.. Voi sinua pientä mussukkaa

Onkohan sinulla nyt kaikki oikein hyvin, kun tuntemattomille tuolla tavalla kirjoittelet? Onneksi en ole mussukkasi, enkä koskaan tule olemaankaan.

On, oikein hyvin :D Tiesin miten vastaisit, ja ettet voisi olla vastaamatta :DD Minä voin jatkaa rauhassa kirjoitusvirheiden tuottamista, koska en omaa näillä kirjoitustaidoillani kuvitelmia itsestäni tulevana kirjailijana, enkä varsinkaan etEEnkään olevana :) Vaan. Sinällään se on sil viisteen, että kirjailijoiksi itseään tituleeraavien teksteistä sopii huudella, niiden virheitä ihmetellä. Voi voi, mutta hyvää päivänjatketta kumminkin vaan ja puuttuva pilkku päälle :DDDD

No ei ole tervettä tuo sinunkaan vaahtoamisesi.

Pysyttäisikö asialinjalla, keississä riittää ruodittavaa ilman ihmisten ulkonäköön puuttumistakin.

Tossa puututaan ristiriitaseen käyttäytymismalliin hei, jos et hiffannut. Samaa ristiriitaa keissiä koskien koko ketju täynnä. Jos Minttis vain vois jo laittaa älyttömyydelle pisteen, mut kun ei. Kai se huomio hivelee sitten niin?

<a href="http://www.jaredstory.com/kristina.html" alt="http://www.jaredstory.com/kristina.html">http://www.jaredstory.com/kristina.html</a&gt;

ja varsinkin tämä:

<a href="http://www.theshabbycastle.com/kristinacalco" alt="http://www.theshabbycastle.com/kristinacalco">http://www.theshabbycastle.com/kristinacalco</a&gt;

Kristina Calco's story. paljon yhtäläisyyksiä.

-kiusaajat poikia

-ikä

-väkivalta

-itsemurhan yllätyksellisyys

-talvinen kuolinajankohta

-kuoleman jäljeen löydetyt päiväkirjat

-äidin kirjoitukset

Pyydän anteeksi, että vedän tämän tapauksen tänne. Kyse on selvästi todellisista ihmisistä ja todellisesta surusta. Yhteneväisyys enkeli-elisaan on niin suuri, että katsoin linkittämisen kuitenkin tarpeelliseksi.

Mielenkiintoista. Tuon Kristina Calcon tarinan kautta löysin myös tällaisen sivuston:

http://www.bullycide.org/

Täytyy toki muistaa, että USA:ssa on ihan erilainen koulukulttuuri kuin meillä. Se ei tarkoita, etteikö Suomessa olisi koulukiusaamista ja vakavaakin koulukiusaamista. Mutta USA on äärimmäisyyksien maa ja sen lisäksi valtavan suuri ja kulttuuriltaan kirjava maa, joten jos Minttu on ottanut omaan tarinaansa mallia surullisista amerikkalaisnuorten kohtaloista, se ei kerro Suomen kouluoloista yhtään mitään.

Itse vuoden Yhdysvalloissa vaihto-oppilaana kokeneena sanoisin, että siellä on kastijako kouluissa ihan eri luokkaa kuin täällä. En ole koskaan ollut "suosittu", en kouluissa enkä työpaikoilla, mutta Suomessa on paljon helpompi sulautua harmaaseen massaan eikä täällä ole valmiiksi sellaista nokkimisjärjestyskulttuuria kuin USA:ssa. Täällä on jokaisessa koulussa ja joka luokalla oma dynamiikkansa, USA:ssa taas jokaisella luokalla on väistämättä oma ylä- ja alaluokkansa ja tuntuu, että siellä on ihan PAKKO valita ryhmän heikoimmat kiusattavaksi.

Löysin tämän vielä kirjoittamattoman blogimerkinnän paikasta, jonne linkkiä en tässä laita. Korostettakoon vielä, että henkilöt ovat fiktiivisiä (nimet silti muutettu pariinkin kertaan) ja tarina se vasta fiktiota onkin. Olkaa hyvä:

Istuttiin Riikan ja Miksun kanssa keittiön pöydällä. Miksulla oli vaaleanpunainen essu ja se veti kuumasta uunista kakun pöytään. Kakussa oli kermavaahdosta muotoiltu enkeli, joka makasi kyljellään käpertyneenä. "Kato noita M&amp;amp;amp;M namuja!", sanoi Miksu ja jatkoi: "Ne on ihan kun ne vierivät pillerit, silloin kun mä löysin Elisan". "Voi Miksu, sä oot maailman vahvin mies", mä vastasin. Riikka otti mua kädestä kii ja sano "Mut sä Minttu oot vielä sata kertaa vahvempi, sä oot tän kaiken saanu aikaiseks. Sä oot kakkus ansainnu". Mä otin Miksua kädestä ja Miksu Riikkaa niin, että tuli sellanen verkko. "Otetaan vielä toisellakin kädellä" Musta alkoi tuntua siltä, että voisin nukkua sata vuotta. Tunsin Riikan ja Miksun puristuksen ranteissani ja nukahdin.

Sit mä heräsin. Oli kylmää. Mä olin kuin jossain ihan eri paikassa. Pöydällä ei ollut enää mitään. "Onks kakku syöty?", mä kysyin. Mun edessä oli joku ihan tuntematon iso mies. "Päivää, komisario Jormanainen, Hämeen polisiista", se mies sanoi möreällä äänellä. "Vai kakkua pitäisi olla. Jaa, kai me voidaan sellaistakin sulle järjestää. Mutta jutellaan nyt kuitenkin ensin vähän, että ootko sä sellasta ees ansainnu", se sanoi mulle ja hymyili ystävällisesti. "Miks te ootte laittanu mulla käsiraudat?", mä huusin. "Ei ka me nyt tyttökulta sellaisia", poliisi ihmetteli. Mä katsoin mun käsiä. Ei niissä ollut mitään. Niitä ei puristanut mikään. Ei enää mikään. Ja sillon multa pääsi totuus.

Vielä löytyi lisää.

Mä puraisin kieleni poikki. Mun kieli ei päästäis totuutta koskaan. Veri tulvi suuhuni ja sen maku teki mut vahvaksi. Purskautin sen kaiken poliisin kasvoille. Mutta se ei ollut verta. Se oli tulta. Poliisin kasvot muuttuivat sekunneissa tuhkaksi. Katselin luurankoa univormussa halveksuen ja levitin siipeni. Tempaisin aulasta Miksun ja Riikan mukaani ja lensimme hautausmaalle. Pysähdyimme sydämenmuotoisen hautakiven kohdalla. "Kaivakaa", mä sanoin. Miksu ja Riikka kaivoivat arkun esiin. Mä otin Elisan jäänteet syliini. Miksu ja Riikka tarttuivat siipini ja lensimme takaisin. Ensimmäinen vastaantulija oli pieni tyttö. Laskeuduin tytön eteen. Tyttö räpsytteli silmiään katsellen mua, Elisaa mun sylissä, Miksua ja Riikkaa mun molemmin puolin. "Uskotko mua?" mä kysyin. "Mitä välii, sä oot tehnyt itsestäs pellen", tyttö vastasi.

"Ei voi olla miehellä vaaleenpunaiset myllyverkkarit", Riikka kähisi takanani. Kiristin askeliani. "Mutta ei mulla ollu muita", Miksu huusi jostain vielä kauempaa ja jatko: "Hei, Minttu oota, en mä pysty juomaan tätä bissee jos mun pitää juosta." Mä pysähdyin ja käännyin. "Sunhan piti vaan vaihtaa housut. Mikä hitto toi on? Meillä on lehdistötilaisuus ihan kohta. Luulettekste että mä tollasia sinne kameroitten eteen marssitan. Nyt bisset piiloon." Mä jatkoin matkaa ja ajattelin mielessäni: "Vai pitäskö sun olla ratkennut ryyppäämään, kun sä oot niin ollu niin kovassa stressissä tässä kaiken kohun keskellä kun sä et oo saanut untakaan kun sä oot lukenu vaan nettiä ja surru Elisaa niin, joo toi on hyvä sä oot ruvennu ryypäämään, joo pidä toi bisse, joo pidä toi pullo pidä toi joo pidä toi."

ihmettä nämä on?? En tajua! Ei kai ne ihan oikeesti ole päähenkilön blogeista?? Vai onko tuo joku vitsi?

Apua, selittäkää joku mulle!!

Kyllä, huonoja, mauttomia vitsejä, jotka kertovat paljon niiden kirjoittajan ajatusmaailmasta...

Todella fantastinen tarinankertoja kyseessä näiden kirjoittaja. Ainakin voi todeta, että näiden kirjoittajalla olisi kykyä enempäänkin. Hyvä

Lukekaa hyvät ihmiset, tarina on todella hyvä.. Aivan mieletön mielikuvitus kirjoittajalla, kyseessä lahjakas tarinankertoja!

Enkä minäkään ole tekstin kirjoittaja, ikävä kyllä:)

Joku Mv:n henk. koht kaveri kysyy siellä näin:

"Mitä muuten ovat ne radiohaastattelussa mainitut tutkimukset siitä, että itsemurhista uutisointi ei lisää niitä? Kiinnostaisi tietää miten sellaista oikeasti tutkitaan, kun omaan mieleen tulee vain jokin epäeettinen ihmiskoe ;)



(Koitin vä...

hän etsiä itsekin Google Scholarilla. Löysin vain tietoa siitä, että uutisointi lisää itsemurhia. Mielenkiintoinen tieto oli se, että median avulla voi myös vähentää itsemurhia - mikäli lisätään tietoisuutta mielenterveysongelmista ja niiden hoidosta! Tämäntyyppisiä kampajnjoita on tutkittu useissa maissa.)"

Hah hah :DDDD Kosto on suloista.. Voi sinua pientä mussukkaa

Onkohan sinulla nyt kaikki oikein hyvin, kun tuntemattomille tuolla tavalla kirjoittelet? Onneksi en ole mussukkasi, enkä koskaan tule olemaankaan.

On, oikein hyvin :D Tiesin miten vastaisit, ja ettet voisi olla vastaamatta :DD Minä voin jatkaa rauhassa kirjoitusvirheiden tuottamista, koska en omaa näillä kirjoitustaidoillani kuvitelmia itsestäni tulevana kirjailijana, enkä varsinkaan etEEnkään olevana :) Vaan. Sinällään se on sil viisteen, että kirjailijoiksi itseään tituleeraavien teksteistä sopii huudella, niiden virheitä ihmetellä. Voi voi, mutta hyvää päivänjatketta kumminkin vaan ja puuttuva pilkku päälle :DDDD

Älä viitsi sotkea ketjua trollaamisella. Suomi 24-palstat ovat parempia siihen tarkoitukseen.

Editoikaa vähän viestejänne, jookos! Viestit, joissa on kymmenen lainausta sisäkkäin, vie aika lailla turhaa tilaa. Ei mulla muuta.