Millä viikolla keskenmeno?

Eilen rv 11+5 ekassa ultrassa todettiin eloton sikiö, joka vastasi rv 8+3.



Oireita keskenmenoon ei ole ollut. VUotoa ei lainkaan. Pahoinvointia niinkuin alkuraskauteen kuuluu, on ollut jatkuvasti.



Tänään kaavittiin, ja patologille lähti solut tutkittavaksi. Tammikuussa jälkitarkastuksessa saadaan kuulla, saatiinko syy selville!

Keskenmeno rv 18+0

Syke ja vauva ehdittiin nähdä. Rakenneultra olisi ollut parin päivän päästä.

Oireita oli supistelua, mitä en kylläkään silloin tajunnut

En epäillyt keskenmenoa

Syynä saattoi olla kohtutulehdus... ja aikainen veden meno. Poikani oli elossa kohdussa ennen syntymää



t. toivomus

Keskiviikkone oli np-ultra rv 12+2 jossa todettiin eloton pieni sikiö joka vastasi viikkoja 7 kooltaan. Ei ole ollut kipuja tai vuotoja joten tuli ihan yllätyksenä. Itsellä kylläkin ollut sellainen tunne että kaikki ei mene niinkuin pitäisi. Saman iltana tehtiin kaavinta ja nyt muutaman pävän sairaslomalla.

" menkat" alkoi heinäkuunlopulla...ne ei sitten loppuneetkaan vaan 4vko.n päästä menin lääkäriin ja sain gynen polille lähtetteen.

minut ultrattiin ja todettiin hormonaalinen vuoto ja sain primoluttia lopettamaan vuotoa. vuoto ei vaan loppunut..



eräänä päivänä sitten vulahti ja oikein kunnolla ja olin saada SYDÄNKOHTAUKSEN. en tiennyt mitä tapahtuu ja säntäsin ensiapuun hysteerisenä..siellä multa tajuttiin ottaa raskaustesti ja lääkäri tuli sanoon että olen raskaana, en tietenkään uskonut sitä ja nauroin päin naamaa lääkärille...nyt hävettää ja tosi paljon ;) en tosiaan tiennyt olevan raskaana.

jälkeen päin kun ajattelee niin olihan minulla kokoajan vilu,pahaolo ym. mutta laskin sen stressin piikkiin , kun tein työtä 15h putkeen 2kk aikana. ainoa mitä mulla ei ollut oli rintojen arkuus, sitä kun on molemmissa raskauksissa ollut.



sikiön paikkaa ei varmuudella saatu tietää , mutta epäillään sen olleen kohdunulkoinen .



yhteensä vuosin 9vko...ja km.n jälkeen sain komplikaatioita ja eikä siitä meinannut tulla mitään loppua....nyt on jo kaikki palaneet normaaliin...jippiii!



tuon km.n jälkeen taas vauvakuume iski..:)

Km todettiin ultrassa rv6+6 eli ihan alussa. Mulla oli kaikki raskausoireet kuten esikoisestakin ja siksi luulinkin kaiken olevan ok. Ei ollut vuotoa tai kipuja. Kaavintaan pääsinkin heti ultran jälkeisenä päivänä.

Mulla on ollut keskenmenoja rv 11+6, oireina oli runsas verentulo sekä hyytymien tulo, kipu ja hengenahdistus.

rv 8+4 verenvuoto

rv 6+6 verenvuoto

rv 7+3 verrenvuoto

ja vielä muutama muukin kekenmeno siten että olen ehtinyt plussaamaan ja parin päivän päästä vuoto. Yleensä olen " aavistanut" että keskenmeno on tulollaan. mutta en tokikaan aina.



Mutta NYT on kaksi tervettä poikaa. Toivoa ei saa menettää koskaan. Elämä on niin ihmeellistä.

Millaiset oireet edelsivät keskenmenoa?

- paha olo katosi vuorokautta ennen tiputteluvuodon alkamista



Millaiset oireet Teillä oli tuossa keskenmenoraskaudessa (vaihtelivatko, katosivatko yllättäen tms)?

- Voimakasta pahoinvointia



Epäilittekö keskenmenoa itse jo ennenkuin se tapahtui vai oliko täysi yllätys?

- Vähän kyllä arvelutti kun paha olo yllättäen katosi... Tuntui jotenkin että onkohan kaikki nyt ihan kohdallaan.



Selvisikö keskenmenoon ikinä mitään syytä, vai oliko se " vaan luonnon tapa" ?

- Tuskinpa syytä selviää, km tapahtui eilen, ja vuodan yhä ja paljon.

on, että minulla oli km elokuussa 9+4. Nyt olen uudelleen raskaana ja menossa on 12+4.



Kävin ultrassa 7+4 ja tuolloin sieltä löytyi tasan päiviä vastaava läntti, jossa oli syke. Uudelleen kävin tarkistuskäynnillä 9+6, jolloin toukalla oli jo pituutta 3cm ja heilutteli vinhasti raajojaan. Viikolla 10+4 neuvolassa kuulin sydänäänet.



Ensi viikolla olisi nt-ultra ja pelottaa, josko toukka on enää elossa. Kuinka mahdollista on, että se olisi heittänyt jostain syystä henkensä? Onko kenelläkään kokemuksia? Hyviä tahi huonoja?

Ei mitään oireita, siis keskenmenoon liittyviä. Samat raskausoireet kuin ennenkin. Maanantaina menen kaavintaan. Itkettää, raivostuttaa, pelottaa, tavattoman surullinen ja epätoivoinen olo. Onneksi meillä ennestään kolme ihanaa, tervettä lasta. Ehkä joskus vielä se neljäskin.

...olen pelännyt keskenmenoa turhaan.



Nt-ultrassa sintti voi oikein hyvin ja vastasi viikkoja 14+1 (piti olla 13+4).



Km:n läpikäyneenä tosin uskon, etteivät ne pelot lopu vielä tähän, mutta ajatuksia helpottaa huomattavasti. Toivottavasti joku saman kokenut saa tästä hieman rohkaisua... =D.

Meillä tosin oli sikäli harvinaislaatuinen tilanne, että odotin kaksosia. Vielä paria viikkkoa aiemmin oli neuvolassa kaikki näyttänyt olevan kunnossa, tosin kaksosten sydänääniä voi olla hankala erottaa neuvolan laitteilla.



Lääkärin tekemässä rakenneultrassa havaittiin rv 18+5, että toinen vauvoista oli kuollut. En osaa enkä halua tässä kuvailla tuntemuksia. Tuosta tapahtumasta aiheutui sitten ongelmia/epäilyksiä sitten toiselle vauvalle, mutta onneksi hän on osoittautunut terveeksi pieneksi pojaksi, joka kohta täyttää kolme vuotta.



En huomannut yhtään mitään keskenmenoa ennakoivia oireita ennen ultraa. En kertakaikkiaan osannut aavistaa mitään. Olin pelännyt melkein hysteerisesti keskenmenoa jonnekin rv 13 asti, mutta sen jälkeen pelot hälvenivät. Siinä olikin kohtalon ironiaa tarpeeksi, että keskenmeno tapahtuu sitten siten, ettei vuodakaan verta tai muuta yhtä dramaattista.



Syy ei koskaan selvinnyt. Tosin identtisissä kaksosraskauksissa on omat ongelmansa ja riskinsä. Meillä epäiltiin fetofetaalista transfuusio-oireyhtymää (TTTS).

Sain tietää olevani raskaana marraskuussa 02, himpun ennen 18-vuotis synttäreitä. Raskaus oli erittäin toivottu ja odotettu, unelmien täyttymys. Koko raskaus selvisi, kun menin hakemaan lähetettä verikokeeseen, kun olin jatkuvasti väsynyt ja huonovointinen. Siinä sitten päätettiin samantien tehdä varmuuden vuoksi raskaustesti ja positiivinenhan se oli!



Kerkisin jo asennoitumaan ja iloitsemaan tulokkaasta - ja taisin kertoakin turhan monelle raskaudesta. Halusin päästä neuvolaan mahdollisimman nopeasti. Hakemaan kai mielenrauhaa, äitini taustan (3 keskenmenoa/kohdun ulkopuolista ja yksi kohtukuolema viimeisillä viikoilla) tuntien. Kokoajan pelkäsin, että keskenmeno tulee.

Eikä pelkoa ainakaan helpottanut vatsakivut ja välillä ilmenevä rusehtava pieni vuoto. Neuvolassakin (rv 7 tienoilla) sanottiin, että se on normaalia ja että valitettavasti sydänääniä ei vielä niillä viikoilla kuitenkaan kuuluisi.

Varasin ajan np-ultraan heti viikolle 12, jotta näkisin mahdollisimman aikaisin kaiken olevan kunnossa.

Vaan kuinkas sitten kävikään...



Joulukuun puolen välin tienoilla, viikkoja 10+2 olin kavereiden kanssa kahvilla ja ihmettelin itsekseni, että kylläpäs nyt jomottaakin mahaa ja selkää - ihan kuin menkkakivut. Ajattelin, että kyllä kai tämä tästä ja menin kotiin. Vessassa huomasin taas rusehtavaa pienen pientä vuotoa ja sanoin miehelle, että nyt lähdetään tarkastuttamaan - kivut eivät tuntuneet enää ollenkaan normaalilta kohdun kasvamiselta.



Sairaalassa pääsinkin ultraan, jossa todettiin sikiön kuolleen jo viikon 7 tienoilla. Olin siis kantanut 3 viikkoa nukahtanutta vauvaa masussa. Lääkäri käänsi monitorin tylysti minua kohti ja se kuva syöpyi mieleeni. Pieni vauvamme ja hänen sydän joka ei lyönyt. Seuraavana päivänä kaavintaan. Olin siellä yksin, mies ei työesteen takia päässyt olemaan paikalla (olen siitä vieläkin katkera...) ja hoitajat olivat tylyjä.

Se on jo kokonaan toinen tarina, mutta lyhyesti: Anestesia hoitaja luuli minun tulleen tekeen abortin ja sen huomasi hänen puheestaan ja mieshoitaja ilmoitti kaavinnan jälkeen, etten tarvitse lisää kipulääkitystä, koska kivut näissä tapauksissa ovat kuukautiskipuihin verrattavaa. (Milloinkahan tällä hoitajalla on ollut kuukautiset?)



Pääsin samana päivänä pois sairaalasta ja siitä alkoi hidas toipuminen, joka jatkuu yhä...



Hups, tulipas tästä pitkä sepustus... *hölösuu*

Millä viikolla Teillä keskenmenon kokeneilla on keskenmeno tapahtunut?

-Huomenna kaavintaan, eli rv 12+3, ei ole tullut tuulimuna itsestään ulos. Ensimmäinen raskauteni.



Olitteko ehtineet nähdä esim. sykkeen ultrassa jo ennen tuota?

-Luonnollisesti en.



Millaiset oireet edelsivät keskenmenoa?

-Ei lainkaan vuotoja tai suurempia kipuja, pientä menkkamaista jomottelua toisinaan.



Millaiset oireet Teillä oli tuossa keskenmenoraskaudessa (vaihtelivatko, katosivatko yllättäen tms)?

-Hyvin lievät oireet, ei lainkaan pahoinvointi esimerkiksi. Alavatsalle tuli kyllä selkeä kumpu jo rv 9.



Epäilittekö keskenmenoa itse jo ennenkuin se tapahtui vai oliko täysi yllätys?

-Minulla oli alusta asti pieni epäilys ettei kaikki taida olla kunnossa, en esim halunnut ostaa vauvalle mitään. Ei tullut lainkaan sellaista vahvaa oloa siitä että olen raskaana. Myöskään kun neuvolassa ei syd.ääniä kuultu rv 12, ajattelin että kaikki ei ole kunnossa. Näin myös unta tuulimunasta. Meninkin sitten yksityiselle ultraan ja siellä ei sikiökaikua.



Selvisikö keskenmenoon ikinä mitään syytä, vai oliko se " vaan luonnon tapa" ?

-Tuulimuna. Ihan alussa tosin luultavasti oolut jotain, joka lakannut kehittymästä, mutta raskaus jatkunut tuulimunana.



Todella surkea ja petetty olo, miksi oma keho tällä tavoin huijaa " turvallisille" viikoille saakka..

Millä viikolla Teillä keskenmenon kokeneilla on keskenmeno tapahtunut?

Olitteko ehtineet nähdä esim. sykkeen ultrassa jo ennen tuota?

- Olin alkuraskauden ultrassa rv 7+2. jossa näkyi sikiö- ja ruskuaispussi, heikko syke eikä kokokaan oikein vastannut viikkoja. Lääkäri antoi 50/50 mahdollisuudet. Rv 8+0 sitten uusi ultra jossa sikiö todettiin kuolleeksi, ja rv 8+2 olin lääkkeellisessä tyhjennyksessä (n. 1½ vkoa sitten).

Taustalla 2 ½ vuotta lapsettomuutta josta 1 ½ vuotta tutkimuksia ja hoitoja, tämä oli ensimmäinen plussamme ikinä.



Millaiset oireet edelsivät keskenmenoa?

- Keskenmeno ei siis alkanut luomusti vaan lääkkeillä, joten en oikein osaa sanoa. Kohtua vihloi satunnaisesti n. viikon ennen tyhjennystä, samalla tavalla kuin just ennen menkkoja. Pahoinvointia tms. ei ollut.



Millaiset oireet Teillä oli tuossa keskenmenoraskaudessa (vaihtelivatko, katosivatko yllättäen tms)?

- Rinnat arat, vatsassa/kohdussa tuntemuksia (vihlontaa, kuplintaa, " murinaa" , jano, herkistynyt hajuaisti, lisääntynyt vessassa ravaaminen. Oireet oli kuitenkin aika " mietoja" , ts. mietinkin että miten tämä ei tunnu yhtään erikoisemmalta.



Epäilittekö keskenmenoa itse jo ennenkuin se tapahtui vai oliko täysi yllätys?

- Ennen tuota ultraa rv7+2 en epäillyt mitään, mutta sen jälkeen olin aika varma että kesken se menee. Tuota ultraakaan ennen en ostanut kirpparilta halvalla ihania äitiysvaatteita vaikka ystävä vieressä yllytti, jotenkin olo vaan oli sellanen että nyt on ihan liian aikaista sellaiseen. Voi tietysti johtua lapsettomuudesta ja lukuisista siihen liittyvistä pettymyksistä, että olin jotenkin tosi varuillaan ja varautunut siihen että joku voi mennä pieleen.



Selvisikö keskenmenoon ikinä mitään syytä, vai oliko se " vaan luonnon tapa" ?

- Syytä ei edes lähdetty selvittämään, todennäköisesti se oli luonnon valintaa. Menetys oli kova, mutta toisaalta meille oli positiivista se että raskaus ylipäätään alkoi. Tästä on hyvä jatkaa " seuraavaan raskauteen" , mutta varmasti tätä seuraavan plussan kohdalla odottaa jonnekin rv16:lle ennenkuin uskaltaa asiasta käydä iloitsemaan.

Tuulimunaraskaus + kaavinta



todettiin rv 12+2 normaalissa alkuraskauden ultrassa



Tavalliset ja voimakkaat raskausoireet, ei mitään syytä epäillä km, ei vuotoa, ei kipua, rutkasti väsymystä ja pahoinvointia, tissien kipeytymistä, ym asiaankuuluvia nippailuja



Tuli täytenä yllätyksenä, en osannut epäillä ollenkaan

Lapsivesi meni pari päivää aikaisemmin, pieni enkelimme eli kuitenkin viimeiseen asti. Kun synnytys käynnistettiin ja supistukset alkoivat, silloin vasta lakkasivat liikkeet. Minulla on takana kolme tavallista raskautta ja synnytystä. En ollut pahimmissa ajatuksissanikaan osannut pelätä tällaista. Kohdussani oli kai tulehdus, joka puhkaisi kalvon ja lapsivesi meni.

Nyt on elämä niin sekaisin, että en tiedä miten tästä selviää. Onneksi täällä kotona on touhua niin kovasti, että on " pakko" jaksaa.



Tässä iässä ei kai enään uskalla haaveilla uudesta raskaudesta... Ja kun ajattelenkin uutta raskautta, itkettää heti. En koskaan voi saada tätä menetettyämme takaisin.

Mitään oireita ei ollut. Ei kipuja, ei vuotoa. Yhtenä yönä vain ihmettelin, että virtsankarkailuako mulla on...

Tämä on niin tuore tapaus, että vielä ei syitä ole selvillä. Menen sairaalaan jälkitarkastukseen 10.4. Silloin on käytössä kaikki mahdollinen tieto syyn selvittämiseksi. Toivoisin tälle asialle jotain järkevää selitystä. Olisi helpompi hyväksyä.

Viikolla 11+4 todettiin keskeytynyt keskenmeno (tapahtunut 8+4). Sykkeen ehdin nähdä ilm. päivää ennen tapahtunutta 8+3 ultrassa. Raskausoireet olivat kutakuinkin normaalit, tosin osa niistä lieveni varmaankin viikon 9 tienoilla. En osannut epäillä keskenmenoa, mikään ei viitannut siihen, ennen kuin vuoto alkoi viikolla 11. Syy ei selvinnyt.

Millä viikolla Teillä keskenmenon kokeneilla on keskenmeno tapahtunut? Ensimmäinen rv6 ja toinen rv11

Olitteko ehtineet nähdä esim. sykkeen ultrassa jo ennen tuota? en ehtinyt nähdä mtn.

Millaiset oireet edelsivät keskenmenoa?ensimmäistä en muista, mutta toisessa oli kauhean heikko ja kuumeinen olo vaikka kuumetta ei ollut.



Millaiset oireet Teillä oli tuossa keskenmenoraskaudessa (vaihtelivatko, katosivatko yllättäen tms)?Ekassa verta ja kipua. Toisessa hirveä aaltomainen kipu ja veri.

Epäilittekö keskenmenoa itse jo ennenkuin se tapahtui vai oliko täysi yllätys?Ekassa arvasin jotenkin heti kun verta alkoi tulemaan. Toisessa arvasin kans kun tuli kipuja.

Selvisikö keskenmenoon ikinä mitään syytä, vai oliko se " vaan luonnon tapa" ? Kummassakaan ei ollut mitään syytä. Eka oli ns. sponttaani keskenmeno ja toinen tuulimuna. Huonoa tuuria siis.

koko raskauden ajan oli ollut ihan tavalliset raskausoireet.ei mitään vuotoja ja kaikki hyvin.viikolla 11 yritettiin kuunnella sydänääniä,ei kuulunut..silloin aloin ekan kerran huolestua.



viime perjantaina alko vähäinen vuoto..kävin lääkäris ja piti ootella

maanantaihin asti et pääsen ultraan,ku siel ei selvinny mitään.

vuoto loppu välil ja välil tuli pikkasen viikonlopu aikaan.uusivuosi ei siis menny kovin mukavis merkeis.peläten ja odottaen.. mut mitään kipuja ei ollut.



maanantain todettiin tuulimuna-raskaus.eilen olin kaavinnassa. sitä edellinen yö oli ihan kamala ku piti ottaa 2 niitä cytotec-tabletteja.mahaa koski ihan hirveesti,oksensin ja oli kauhee ripuli.ja aloin vuotamaan kunnol verta.



nyt on toivoton olo.itkettää ,surettaa..