Tunnetko vihaa ja katkeruutta joitain ihmisiä kohtaan?
Miten niistä pääsee eroon? en ol eikinä ollut vihaava tai vihattu ihminen mutta muutama vuosi sitten elämääni tuli ihminen jota kohtaan tunnen koko ajan voimistuvaa vihaa ja katkeruutta!
Tuntuu että se vie minulta kaikki voimat, haluan eroon tästä!
Apuja kenellään?
Kommentit (42)
hymyillä sitä onnea, mitä minulla on vielä jäljellä, mutta voipi olla että ajan myötä henkilö löytyy tältä palstalta jotenkin vahingossa, ketä loukkasin.
Jos minulla on päiviä jäljellä
Jotkut ihmiset löytävät voiman omasta itsestään (itse olen sellainen) ja jotkut jostakin muusta. Sinun ei kannata tuhlata energiaa noin kuluttavaan tunteeseen vaan etsiä oma keinosi vapautua siitä.
Hän tuhosi perheemme ja on ihan oikein ettei kukaan enää halua olla missään tekemisissä sen narsistin kanssa. Kenenkään ei ole pakko raahata elämässään ihmisiä, jotka aiheuttaa vaan paskaa oloa. Unohda se tyyppi äläkä suo ajatustakaan sille. Tiedän miten raskasta on olla jatkuvasti vihainen, siitä ei kärsi kukaan muu kuin sinä itse.
mutta järkyttävän suurta pettymystä ja katkeruutta kyllä. Kohde on siis ihmissuhdepelailija, jollaiseen en ollut aiemmin törmännytkään. Kun minä olin tunteissani tosi ja oikeasti mukana, niin hänelle se kaikki olikin vain pelkkää metsästystä ja valloitusta. Taitava, todella taitava. Mulla on aina ollut erittäin hyvä niljake-tutka, mutta niin vaan menin sitten halpaan. **tuttaa rakastaa (sairasta, eikä hän sitä onneksi tiedä) sitä ******* vieläkin, vaikkei hän todellakaan ole yhdenkään tunteeni eikä kyyneleeni arvoinen.
Rukoilen mielessäni ja toivon kaikkea pahaa monelle ihmiselle.
Mitään kateutta (kuten joku puhui kateudesta) en tunne heitä kohtaan, joilla on niin paha olla tai niin tylsä elämä että yrittävät tunkeutua toisen elämään mustamaalaamalla, pahaa puhumalla, utelemalla.
no- en ollut siis vihaamasi ihminen, onneksi, nytkin niin fyysisesti sairas, että hyvä kun pääsen muutaman askeleen eteenpäin.
Se sitten siitä!
Onnea ja aurinkoa elämääsi!
hän puhuu pahaa, utelee ja mustamaalaa toista, miksi hänellä on niin paha olla, että näin pitää toimia.
Laitoin kerran koulukiusaajani seinään vastaan ja vaadin tietää miksi hän oli aikanaan kiusannut, mitä mielihyvää hän siitä sai.
Ei ollut mitään sanottavaa, hänellä oli vain paha olla, johonkin piti purkaa kiukku ja viha, nyt ollaan kavereita.
Ihmistä ei voi kohdella ihan miten vaan, kun ollaan sivistyneessä portaassa, niin järjen pitäisi toimia oikein.
no- en ollut siis vihaamasi ihminen, onneksi, nytkin niin fyysisesti sairas, että hyvä kun pääsen muutaman askeleen eteenpäin.
Se sitten siitä!
Onnea ja aurinkoa elämääsi!
Ei kirjoitukseni liittynyt mihinkään aiempaan tässä. Mitä oikein sekoilet.
48
Vihaan yhtä ihmistä, joka toi esiin pakkomielteeni ja neuroosini enkä pääse näistä tunteista yli. Ennen pidin itseäni terveenä, hyvänä ja mukavana ihmisenä, tämän ihmisen jälkeen pidän itseäni heikkona, pahana ja hulluna ihmisenä. Pilannut elämästäni viimeiset kuusi vuotta.
Hei! Minulla on reilusti henkilöitä, joille minulla olisi ansiosta olla hattuuntunut. Olen muodostunutkin, esim menneille tyrannisioille koulukiusaajilleni, ja useille. En kykene kanniskella kaunaa kauempaa. Olen kehkeytynyt kestäväksi sitkaassa elinkaaressani, herttani on tilava ydin, eli minulla piisaa rakkautta jokaiselle, niillekkin jaan myönteistä tunnetta, jotka minua varten eivät pihkaa tunne. Vihamielisyys on kyhätty ihmis ajatusmaailmaan, enkä tahdo paimentaa sitä itsestäni, mutta salskeasti viha uuvuttaa. Myönteinen ajatus ei ylirasita. Minä kaihoan kelpoa aavistusta teille! <3
Miten on seiska, joko elämä on muuttunut kaikin tavoin normaaliksi, et vihaa enää ketään? Varmaan olet ajan myötä huomannut, että vihasi ja kuvotuksesi olikin täysin turhaa, tavallaan itsesi kiusaamista!
että lakkasin tuntemasta murhanhimoa sitä naista kohtaan joka rikko mun avioliiton ja aivopesi exän vihaamaan mua. Tällä hetkellä he vihaavat mua edelleen mutta oma olo on kevyt. Aika parantaa ja se että huomaat olevasi parempi ihminen kuin he jonka takia vihaa tunnet.
Katkeruushan on normaali tunne ihmisellä, jolla on hyvä itsetunto ja oikeudentaju, sillä itseään pitääkin arvostaa sen verran että suuttuu jos itse kohdellaan väärin. Nro 15 kirjoituksessa oli hyvä tuo anteeksiantamisen kohta, peesaan sitä täysillä (vaikka en kirkkoon kuulukkaan, mutta sillähän ei ole moraalin kannalta merkitystä.) Halveksin kaikkia näitä selkäänpuukottajatarinoita, mutta ymmärrän myös sen ettei kaikkien ihmisen käsitys oikeasta ja väärästä ole ihan yhdenmukainen ja näinä aikoina siihen pyrkimistäkin pidetään kyseenalaisena.
Pääasia että itse pyrin toimissani hyvään ja henkiseen kehitykseen ja koska olen vain ihminen ja teen myös virheitä, siksi kykenen antamaan myös anteeksi. Itselleni ja toisille.
ap:lle neuvoksi että googleta anteeksiannosta neuvoja ja mietiskele asioita niiden pohjalta. Anteeksianto vie aikaa ja on siis prosessi, mutta se vapauttaa ja keventää mielen.
Mun viha kohdistuu ihmiseen, joka sanoi rukoilevansa puolestani ja mun perheen puolesta. Esitti hyvää ja välittävää, mut samaan aikaan vehtas mun miehen kanssa. Ja kaiken lisäks on sukua, avioliiton kautta tosin, mutta eroon en siis pääse. Kaks perhettä tässä sai kärsiä ja kehtas vielä selittää, että omatuntonsa on puhdas. Halveksin kyllä niin paljon kyseistä rouvaa, että välillä tekis mieli vaan huutaa ja potkia kaikkea.
Seiska vastaa, että kyllä myös mieheni vihaa tätä henkilöä. Vastenmielinen ihmishirviö, joka valitettavasti pääsi luikertelemaan liian lähelle perhettämme.
ihminen on teille tehnyt? olette kuitenkin onnellisesti yhdessä, eikö se ole tärkeintä -
Pitää vaan päättää ajatella jotain muuta. Itsesääli ja katkeruus on sellaista mutaa johon juuttuu jos alkaa vatvomaan ja rypemään.
Päätä mietiä jotain muuta, päätä kääntää katse pois. Älä ole tämän ihmisen vaikutuspiirissä.
No, nykyään ex-pomoa. Hänen takiaan jouduin jättämään työpaikkani, josta pidin erittäin paljon ja jossa olin hyvä, ja olen todella katkera siitä että siinä kävi näin. Yritin pitkään päästä kiusaamisesta eroon muilla keinoilla, mutta en onnistunut siinä, eikä mielenterveyteni enää kestänyt jatkaa siellä.
hymyillä sitä onnea, mitä minulla on vielä jäljellä, mutta voipi olla että ajan myötä henkilö löytyy tältä palstalta jotenkin vahingossa, ketä loukkasin.
Jos minulla on päiviä jäljellä