Lue keskustelun säännöt.
Pidättekö aborttia ja vauvan /lapsen tappamista saman arvoisena?
Kommentit (29)
Jo syntynyt vauva on ihan eri viivalla kuin alle 12 viikkoinen alkio/sikiö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abortoitaessa kyse on kuitenkin "vain" soluista, ei oikeasta elinkelpoisesta ihmisestä. Jos puhutaan siis "normaaleilla" viikoilla tehdystä abortista. Jos sikiön ottaisi kohdusta pois silloin, ei se selviäisi kuitenkaan hengissä.
Itse olen nähnyt ihan oikeita abortoituja sikiöitä ja kyllä, ne ovat ihan täydellisiä pieniä ihmisiä, pienine sormine ja varpaineen. Minusta joko kaikilla ihmisillä on ihmisarvo lähtökohtaisesti, tai sitten kenelläkään ei ole ihmisarvoa.
Jos katsotaan että ihmisyys alkaa tietoisuudesta ja minuuden kehittymisestä niin ei ole mitenkään itsestään selvää että vastasyntyneelläkään olisi ihmisarvoa. Minä katson että ihmisarvo alkaa siitä kun uusi ihminen saa alkunsa.
Siittiö ja munasolu ovat täysin eri asia kuin sikiö tai edes alkio. Ne ovat jo olemassa olevan yksilön soluna. Hedelmöityksen jälkeen on olemassa uusi yksilö, josta kasvaa muutamassa viikossa ihmeellisesti pieni ihmisen alku, jos sen vain annetaan elää.
Mahdollisia rajaviivoja siihen, milloin ihmisestä tulee ihminen, ovat:
- hedelmöittyminen
- kohtuun kiinnittyminen
- sydän lyö
- aivotoiminta alkaa
- kykenee elämään kohdun ulkopuolella
- täysiaikainen syntymä
- tietoisuuden kehittyminen.
Minusta ainoa selvä rajaviiva näistä on hedelmöittyminen. Muut vaiheet liittyvät vain jo olemassa olevan yksilön kehittymiseen. Jos rajaksi otetaan tietoisuus ja älyllinen kehitys, herää kysymys onko esim syvästi kehitysvammainen tai tiedottomassa tilassa oleva ihminen arvottomampi? Ei minusta millään lailla.
Korostan sitä että ymmärrän abortin kannattajia, itsekin olen sellainen ollut. Opinnot ja kasvu ihmisenä on muuttanut käsitystäni.
Kuitenkin tunnetasolla minusta olisi kamalampaa menettää lapsi, johon on tunneside, jonka tuntee, jonka elämää on seurannut, kuin sikiö/alkio, joka on vieras ja johon on yhteys lähinnä mielikuvissa. Mutta halusimme tai emme, kohdussa oleva sikiö on ihan yhtä lailla ihminen kuin jo syntynyt vauvakin.
Jos lapsi syntyisi vaikka rv 10 niin ei sitä voisi pitää elossa, jos taas myöhemmin niin voitaisiin pitää koneissa.
En näe sitä tappamisena jos päättää abortin raskauden alussa mutta suru se on ja menetys jos lapsi menee kesken.
Abortoituakin sikiötä voi myöhemmin ajatella eri tavalla ja katua mutta pitää muistaa että joskus piti tärkeänä ettei voi synnyttää lasta. Elämäntilanteet muuttuu eikä elettyä elämää voi muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan niistä soluista jo muodostunut ihminen tuossa vaiheessa. Ihan niistä samoista soluista mekin olemme muodostuneet.
Jokainen lapsensa abortoinut pitäisi pakottaa katsomaan abortoimaansa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikkakin ihmisyys ja sielu sinänsä on jotakin sellaista joka kasvaa ja kehittyy ihmisen mukana koko elämän ajan.
Tunnepuolella joku jälkiehkäisy ei tunnu niin hurjalta, mutta joku 23-viikkoisen down-lapsen tappaminen on sellainen teko, minkä tekijä ei minulta kyllä saa enempää sympatiaa kuin jo syntyneen lapsensa murhaajakaan.
Ja tiedän, minkälaista on olla vammaisen lapsen äiti, tiedän, minkälaista on odottaa lasta, joka on todennäköisesti vammainen, ja tunnen paljon down-lapsien perheitä.