Lue keskustelun säännöt.
Asunnon ostaminen - kaduttaako jos tinkii toiveistaan
04.07.2012 |
Meillä on edessä ennemmin tai myöhemmin edessä asunnon vaihto isompaan. Asutaan tällä hetkellä kerrostalokolmiossa ja meillä on kaksi lasta, tyttö ja poika. Mikäli molemmat olisivat samaa sukupuolta niin saisivat kyllä jakaa saman huoneen, mutta tyttöä ja poikaa en osaa ajatella murkkuina yhteiseen, vaikkakin isoon huoneeseen.
Ongelmaksi vaan muodostuu se, että haluaisimme jatkossakin asua tällä alueella ja valitettavasti nykyään täällä joutuu maksamaan 10-20 neliötä isommasta asunnosta tuplaten sen mitä maksoimme aikanaan omastamme. Emme kuitenkaan haluaisi enää ottaa velkaa kun on velattomuuteen totuttu. Lisäksi ollaan aika kranttuja pohjan, energiankulutuksen, remonttitarpeen ja monen muunkin asian suhteen. Käytännössä sopivia asuntoja ei ole juurikaan tarjolla mikäli haluamme saada asunnon alle 300 000 eurolla (mieluummin reippaasti halvemmalla). Tästä talosta juuri myytiin muutamassa päivässä pienehkö 4h + k 280 000 eurolla (ja harmitti vietävästi kun ei tartuttu tilaisuuteen).
Nyt olisi myynnissä alle 200 000 eurolla 5 h + k eri asuinalueelta kuin missä nyt asutaan. Ollaan kuitenkin aiemmin asuttu samassa taloyhtiössä reilu viisi vuotta ja tykättiin seudusta ja taloyhtiö oli hyvin hoidettu ja mm. oma talonmies. Ainoana miinuksena oli palveluiden vähyys ja etäisyys keskustasta eli auto olisi melkein hankittava jos mielitään tuonne muuttaa. Lisäksi tiedossa olisi jonkin verran remppoja kun talolla on ikää yli 50 vuotta. Tosin putkiremppa on juuri tehty. Lisäksi energiankulutus on aivan eri luokkaa tuossa vanhassa talossa kuin tässä tällä vuosituhannella rakennetussa erityisen energiapihissä talossa. Kustannukset siis nousisivat kuukausitasolla jonkin verran verrattuna nykyisiin alle 300 euron asumiskustannuksiin ja autottomuuteen.
Tässä siis jotain höpinää, mutta lähinnä siis mietin, että miten suuria kompromisseja ylipäätään kannattaa tehdä asunnon vaihtamiseen liittyvissä asioissa. Kyse ei kuitenkaan ole ihan pienistä summista. Lisäksi jonkin verran mietityttää nykyinen taloustilanne ja asuntojen hintakehitys.
Kommentit (24)
Sinällään meillä ei ole mitään kohtuuttomia vaatimuksia, mutta ihan mitä tahansa ei kuitenkaan hyväksytä ja tuo 300 000 euroa olisi sellainen raja ettei velkaa ihan hirvittävästi tarvitsisi ottaa ja sen saisi viidessä vuodessa maksettua mikäli mies ei joudu työttömäksi. Ja sinällään vaikka hinnat on kovat tällä alueella verrattuna siihen mitä maksettiin niin on oman asuntomme arvokin noussut näiden vajaan kymmenen vuoden aikana. Tietyllä tavalla pelottavinta on se ettei ylipäätään ole näillä tienoin useamman kilometrin säteellä isoja kerrostaloasuntoja, tai rivitalojakaan, ja omakotitaloon meistä ei ole asumaan. Lähinnä on siis mielessä se, että pitääkö tarttua heti tilaisuuteen kun jotain on tarjolla eikä jäädä suotta miettimään ratkaisun järkevyyttä vaikkei se tarjolla oleva olisikaan ihan sitä mitä kaipaamme.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(Helsingissä on melkein pakko, ellei ole tosiaan oikeasti rikas), ja osa kompromisseista harmittaa, osa ei.
Esim. nykyisessä kodissamme minua ei sittenkään haittaa pohja, jota aluksi pidin ikävän sokkeloisena ja hukkaneliöisenä. Olen alkanut oikeasti pitää tästä pohjasta.
Palvelujen vähyys ja hankalat etäisyydet taas olisi sellainen kompromissi että sen kanssa en halua yrittääkään elää.
Listatkaa edessä olevat kompromissit ja arvioikaa ne vaikka asteikolla 1-5 (1 = puute voisi itse asiassa kääntyä voitoksikin, 5 = elämänlaatu heikkenisi merkittävästi) ja valitkaa sitten että mistä tingitte ja mistä ette.
Ja mulle yös sijainti on ykkönen. En ikimaailmassa muuttais korpeen vaikka saisin 100 krt ebemmän pinta alaa.
Miksinihmeessä lainan ottaminen on peikko ? Kuvitteletteko että ilamiseksi saatte kaiken.
Mun ystävä ajatteli samalla tavalla. Maksoi asunnon, sitten halusi elää pari v lainavapaasti ja sitten tottui tuhlailuun eikä enää voinut vähentää menoja niin että ottais lainaa.
Jos nykyinen taloyhtiö on täydellinen, miksi pitää pinta alan takia muuttaa muualle.
Vinkki,laittakaa kaikkiin neliöihin lappu olette ostamssa tästä taloyhtiöstä neliötä. Katso tuleeko kiinnostusta.
niin mä katselisin kyllä rauhassa josko niitä neliöitä tulee myyntiin jossain vaiheessa. Koitatte pitää asiat siten valmiina, että pystytte sitten tekemään tarjouksen sopivasta kämpästä nopeasti. Voisko sitä lasten nykyistä huonetta jakaa odotteluaikana jotenkin kalusteratkaisuilla, väliverhoilla tms siten, että molemmilla olis kuitenkin oma soppi?
Mä etsin meidän nykyistä asuntoa vuoden verran, jatkuvasti seurasin myyntiin tulevia kohteita ja pyyntihintoja. Lopulta sitten tärppäs sellainen, jossa ei oikeastaan joutunut tinkimään mistään ja joka sopi budjettiin, kannatti kyllä odottaa.
Lisäksi jonkin verran mietityttää nykyinen taloustilanne ja asuntojen hintakehitys.
Mitä uskot asuntojen hinnoille käyvän?
Minkä ikäisiä lapsenne ovat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi lisää muutaman vuoden sisällä. Hintojen kehityksestä en osaa hirvittävästi ajatella suuntaan tai toiseen. Kovasti vaan pelottaa, että tällä alueella hintojen nousu jatkuu ja hinnat karkaa käsistä. Toisaalta oman asunnon hintakin nousee siinä tapauksessa, mutta väliä joutuisi maksamaan enemmän. Hintojen suureen romahtamiseen en jaksa uskoa.
ap
että on tavallista, että joutuu tinkimään toiveistaan. Harvalla on varaa toteuttaa kaikki asuntotoiveet tai ainakaan ottaa siitä koituvia seuraamuksia vastuulleen, kuten vaikka tosi tiukka talous ison lainan takia.
Priorisointi tuntuu olevan tänään lempisanani, mutta taas tarjoan sitä. Miettikää, millaista elämää juuri te haluatte. Onko teille tärkeintä että kodissa on tilaa, vai esim. päästä mahdollisimman alhaisiin asuinkustannuksiin, alue, liikkuminen vai mikä. Koettakaa olla miettimättä asiaa 'mitä muut ajattelevat'- kantilta vaan nimenomaan pohtikaa millainen elämä tyydyttää teitä.
Vaikeissa valinnoissa usein auttaa se, jos on mahdollisuus ajatella, että ei tarvitse päättää heti vaan vasta kun on riittävän valmis tekemään päätöksen. Toisaalta liian valmiuden odottaminenkaan ei ole hyväksi: asioilla on aina sekä hyvät että huonot puolet ja tuskin kumpikaan teidänkään ratkaisuistanne on pelkästään hyvä tai huono
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja hetkeä ostaa sopiva asunto ykkösalueeltanne. Itse olen jonkin aikaa asunut alueella, joka oli mielestäni syrjässä, ja kyllä se kaihersi koko ajan. Ja kohtuullinen lisälaina kun olette ilmeisesti vielä hetken työikäisiä ei ole minusta iso hinta siitä, että saatte haluamanne asunnon haluamaltanne paikalta. Toiveenne kun selvästikin ovat ihan kohtuullisia.
että lapset saisivat oman huoneen. 6 v tyttö on varsinkin luonteeltaan sellainen, että kaipaa oman soppensa rauhoittumispaikaksi. Periaatteessa nykyisen huoneen n. 3,5 m x 5(?) m saisi jaettua kahdeksi erilliseksi osaksi, mutta sitten huone ei olisi enää niin avaran oloinen. Ja itse en halua siirtää parisänkyä olohuoneen nurkkaan. Ja jos meille vielä yksi lapsi suodaan niin alkaa olla (säilytys)tilan puutetta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äkkiseltään kuulostaa siltä, että teillä ei ole kiirettä tehdä ratkaisuja oikeasti muuton suhteen. Lapsien murrosikään on vielä vuosia aikaa ja uutta lastakaan ei ole vielä tulossa.
Eläkää tässä ja nyt ja miettikää sitten asiaa kun se on ajankohtaista.
Itse en ainakaan muuttaisi jonnekin "pöpelikköön" hankalampiin olosuhteisiin vain varmuuden vuoksi jo vuosia aikaisemmin. Itse kyllä painotankin asumisessa sijaintia ja olen siten huono tämmöiseen vastaamaan. Jos siis minun pitää valita, että sijainti vai tila, niin valitsen aina sijainnin. Jonkun toisen arvomaailmassa asia voi toki olla toinen.
ja hetkeä ostaa sopiva asunto ykkösalueeltanne. Itse olen jonkin aikaa asunut alueella, joka oli mielestäni syrjässä, ja kyllä se kaihersi koko ajan. Ja kohtuullinen lisälaina kun olette ilmeisesti vielä hetken työikäisiä ei ole minusta iso hinta siitä, että saatte haluamanne asunnon haluamaltanne paikalta. Toiveenne kun selvästikin ovat ihan kohtuullisia.
Ja kun nyt asutaan "täydellisellä" alueella lähellä kaikkea niin korvaisiko luontopolut ja lasten mahdollisuudet leikkiä metsikössä (taajama-alue) sitä ettei niin helpolla pääse harrastamaan, ruokakauppaan, kirjastoon tms. Ja tässäkin on kyllä parin kilometrin säteellä monenlaista luontoa ja kivat maisemat ikkunoista ja parvekkeelta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äkkiseltään kuulostaa siltä, että teillä ei ole kiirettä tehdä ratkaisuja oikeasti muuton suhteen. Lapsien murrosikään on vielä vuosia aikaa ja uutta lastakaan ei ole vielä tulossa.
Eläkää tässä ja nyt ja miettikää sitten asiaa kun se on ajankohtaista.
Lähinnä tässä kai on se kun tarjontaa ei juurikaan ole. Tällä hetkellä on myynnissä alle kymmenen väh. 4 h + k asuntoja. Osa on sellaisia, että lähivuosina on edessä putkiremontit ja loput uudistuotannon kattohuoneistoja kalliiseen hintaan. Välimuodot puuttuu käytännössä kokonaan. Tämä kun ei ole perinteistä lapsiperhealuetta vaan suurimmat ryhmät on alle kolmekymppiset sinkut ja nuoret parit sekä eläkeiän ylittäneet pariskunnat kun omakotitalo on käynyt suureksi lasten muutettua pois ja jaksaminen ei enää riitä kaikesta huolehtimiseen. Tässäkin talossa on 50 asuntoa, joista vain muutama on yli 70 neliön kokoisia.
ap
Tiedän tunteen. Tällä meidän alueellakaan ei ole "ikinä" myynnissä 4h+k asuntoja. Esim. tällä hetkellä tällä noin 13000 asukkaan alueella ei ole ainuttakaan kohdetta, jollei uudiskohteita lasketa mukaan ja niiden hinnat on 370000-570000.
Kurkkaapa huviksesi asuntojen hintatiedot sivulta, että montako 4h+k asuntoa sieltä on vuoden sisään myyty. Täällä on peräti 3, joista vain 1 vastaa omaa sijaintiamme, muut kaksi on 1-1,5 km päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurkkaapa huviksesi asuntojen hintatiedot sivulta, että montako 4h+k asuntoa sieltä on vuoden sisään myyty. Täällä on peräti 3, joista vain 1 vastaa omaa sijaintiamme, muut kaksi on 1-1,5 km päässä.
vierestä, mutta siis samalta postinumeroalueelta ja olisin kyllä tuollekin suunnalle valmis muuttamaan. Useimmissa neliöhinnat yli 3 000 euroa ja kyseessä lähinnä 1960-luvulla rakennetut talot. Eli tilanne ei ole kovin häävi.
ap
Joo, melkein sanoisin, että kun tuon tilanteen näkee, niin alkakaa säästää siihen 4h+k teidän alueelta sitä välirahaa ja odotelkaa et teille sopiva tulee myyntiin ja sitten iskette kiinni. Muistakaa katsoa, että asunto on myös terveellinen eli ei ole homeessa.
Joko teillä on käsitys oman asunnon arvosta, jotta tiedätte välirahan?
Tuo vinkki laittaa ilmoitusta omaan taloyhtiöön oli mielestäni hyvä. Saattaahan joku haluta muuttaa pienempään... Jos teillä on hyvin hoidettu taloyhtiö, niin siinä kannattaa pysyä. Uudessa voi tulla ikäviä yllätyksiä. Meilläkin kaksi ihan samannäköistä taloyhtiötä vierekkäin, mutta toisessa hoidettiin viemäriremontit huonosti ja nyt joutuvat maksamaan 2,5 kertaa isomman summan siitä kuin mitä me maksettiin.
Nyt tässä ei ole pohdittu tai kyselty ap:lta oikeastaan kaikista tärkeintä asiaa, eli...
Miksi ihmeessä näet velan ottamisen jonain peikkona?? Jos kerran olette jo nyt velattoman asunnon omistajia (eli hyvin harvinaisessa tilanteessa "nuoreksi" perheeksi), niin miksi ette ottaisi sopivasti velkaa, jotta saatte asunnon, jossa ei tarvitse tinkiä? Kertomasi perusteellahan te saisitte sen varsin kevyellä velalla suhteessa asunnon arvoon. Tämähän on se olennaisin juttu - velan suhde asunnon arvoon.
Yksinkertaistaen: jos teillä on esim. 350000 euron asunto, ja velkaa vaikkapa 150000€, niin so not? Pahin mahdollinen kuviohan tuossa on sitten se, että joutuisitte asunnon ääritapauksessa myymään. Olisi kokonaan eri juttu, mikäli teillä ei olisi jo noin paljon omaa rahaa (siis velaton asunto), ja joutuisitte ottamaan velkaa lähes asunnon arvon verran--> tätä EN suosittelisi, ja silloin olisi aika tinkiä asuntoon liittyvistä seikoista, kuten valtaosa suomalaisista tekeekin. Teidän ei onneksi tarvitse.
Vastauksena siis kysymykseen: itselleni olisi ap:n tilanteessa täysin selvää, että ottaisin velkaa hieman enemmän enkä tinkisi asunnossa. Kun lapsenne on kohta menossa kouluun sekä kaveripiirit alkavat muodostumaan, niin nyt on juuri oikea aika ostaa sellainen asunto, josta ei tarvitse muuttaa pois moneen vuoteen.
Kerrotko ap, onko nyt jotain mitä en yhtään tajunnut tuosta sinun päättelyketjusta, jossa velka on karmea vihollinen?
miettiä töiden jatkumista ja muuta vaan voi olla rauhallisin mielin. Miehelläkin on tällä hetkellä yt-uhka päällä ensi maaliskuuhun asti. Tosin hän on kyllä yksi turvatuimmassa asemassa olevista, mutta riski se on pienikin riski. Halutaan elää taloudellisesti huoletonta elämää vaikkei mitään tuhlareita ollakaan. Ollaan luonteeltamme vielä molemmat sellaisia, että maksetaan lainaa takaisin niin paljon ja nopeaan kuin pystytään ja köyhäillään sitten muuten. Meidän luonteenlaadulle ei siis sovi iso laina. Esimerkiksi edellinen lainamme oli laskettu pankin toimesta niin, että laina-aikaa oli reilu 20 vuotta ja se oli heidän laskutavalla ainoa meille sopivaksi mitoitettu laina. Kuitenkin maksoimme tuon lainan reilussa 5 vuodessa takaisin. Mies tosin vaihtoi työpaikkaa ja palkka tuplaantui, mutta siltikin.
ap
miettiä töiden jatkumista ja muuta vaan voi olla rauhallisin mielin. Miehelläkin on tällä hetkellä yt-uhka päällä ensi maaliskuuhun asti. Tosin hän on kyllä yksi turvatuimmassa asemassa olevista, mutta riski se on pienikin riski. Halutaan elää taloudellisesti huoletonta elämää vaikkei mitään tuhlareita ollakaan. Ollaan luonteeltamme vielä molemmat sellaisia, että maksetaan lainaa takaisin niin paljon ja nopeaan kuin pystytään ja köyhäillään sitten muuten. Meidän luonteenlaadulle ei siis sovi iso laina. Esimerkiksi edellinen lainamme oli laskettu pankin toimesta niin, että laina-aikaa oli reilu 20 vuotta ja se oli heidän laskutavalla ainoa meille sopivaksi mitoitettu laina. Kuitenkin maksoimme tuon lainan reilussa 5 vuodessa takaisin. Mies tosin vaihtoi työpaikkaa ja palkka tuplaantui, mutta siltikin. ap
...eihän kukaan meistä velkaa rakasta. Kyse onkin valinnoista. En käsitä, miksi tinkiä monista asioista elämän tärkeimpään hankintaan liittyen, sen vuoksi että "haluaa olla rauhallisin mielin"? Faktahan on, että teidän asemassa EI tarvitse ottaa velkaa missään tapauksessa hirveästi, vaan voitte olla hyvinkin rauhallisin mielin joka tapauksessa. Todennäköisesti velan määrä olisi sen verran pieni, että pystyisitte maksamaan sitä pois yhden ihmisen tuloillakin.
Sanot, että haluatte elää taloudellisesti huoletonta elämää. Sopiva määrä velkaa (esim. alle 50% asunnon arvosta), ei todellakaan tarkoita ettei elämä olisi taloudellisesti huoletonta. On täysin käsittämätön ajatus itselleni (ja valtaosalle ihmisistä), että velka pitää maksaa mahdollisimman pian pois ja samalla köyhäillä! Hyvänen aika sentään, elämäänhän tänne on tultu!?! Nuukuus on ihan hyvä asia eikä velkaa pidä ottaa liikaa, mutta mielestäni te menette kyllä liiallisuuksiin asian kanssa. Ei pakkomielteinen velan välttäminen tai sen takaisinmaksu saisi ihmisen elämää rajoittaa.
Mutta kukin tyylillään, asia on tietenkin täysin omanne. Kehotan silti miettimään, mistä jäätte (te ja lapset) paitsi tuon pakkomielteen vuoksi.
ellei ole oikeasti rikas.
Moni yrittää ja sitten ollaan veloissa kurkkua myöten.
Kompromisseja joutuu tekemään aina elämässä, se on vaan jotenkin hämärtynyt viime vuosina. Muuttaa voi aina uudestaan ja edetä lähemmäs sitä unelmaa sitä mukaa kun varat antavat myöten.
Kannustaisin kohtuullisuuteen.