Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Naapuruston äidit dissaavat lastani, mitä tehdä?
04.07.2012 |
Lapseni on hyvä kaveri naapurien lasten kanssa, mutta on heidän äitinsä pyrkivät torppaamaan kaverisuhteen jatkuvalla tyttäreni dissaamisella. Häntä ei koskaan kutsuta kylään, ei harrastuksiin, ei Lintsille, teatteriin tms.
Olemme aivan ns. normaaleja, en pysty itse keksimään mitään, miksi kaikki nämä kolme äitiä kannustavat lapsiaan leikkimään kenen tahansa muun lapsen kanssa, paitsi meidän. Miten pitäisi suhtautua? Asia ei häiritsisi elleivät lapse keskenään olisi hyviä kavereita. Tuntuu kummalta että ystävyyssuhteita ei tueta. Kuusi vuotiaista on kyse. Äitinä en kuulu heidän "piharinkiinsä". Olen yrittänyt, mutten pysty millään miellyttämään. Eroavaisuuksia en keksi muuta kuin että he ovat akateemisesti koulutettuja ja minä vain opistopohjainen.. hyvässä duunissa olen kuitenkin, mutta se ei ilmeisesti riitä.
Kommentit (29)
Mikä neuvoksi? Haluaisin tietenkin säilyttää tyttäreni ystävyyssuhteet mutta äidit hyvin aktiivisesti pyrkivät torppaamaan ne. Mitä isommiksi lapset tulevat, sitä vaikeampaa se on, kun alkaa jo vanhempien asenteet vaikuttaa.
sitä enemmän lapset tekevät itse päätöksiä. Eli lapset voivat keskenään sopia leikkejä ja menemisiä lähialueella toisin kuin pienempinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen äiti ei ollenkaan vahdi lapsiaan. Me muut äidit vahdimme jälkeläistemme ulkoilua. Naapurin rouva torppaa lapset pihalle ja siellä he ovat sitten muiden vahdittavina tai yksikseen. Isompi lapsista kiusaa ja riekkuu koko ajan. Tönii ja lyö toisia, mutta jokaisen lapsen pitäisi leikki hänen kanssaan. Äidille sanominen ei auta yhtään. Sanoja ainoastaan haukutaan maan rakoon. Niinpä välttelen kotipihamme leikkipaikkaa, kun näen nämä lapset siellä. En jaksa olla ilmainen lapsenvahti enkä halua tieten tahtoen viedä lapsiani pahoinpideltäviksi. Useamman kerran olen hakenut myös 2-vuotiaan naapurin lapsen autotieltä pois...
En ole hurri, enkä yh. Vahdin lapsia, eikä tyttöni ole tosiaan mikään kiusaaja, ennemminkin vähän liiankin kiltti.
Juu, meille saa tulla, meidän mukaan saa lähteä, meiltä lainataan leffoja, kirjoja jne. mutta koskaan mikään ei ole vastavuoroista. Vaikka naapurin tyttö kuinka haluaisia meidän tytön kylään, niin äitinsä ei vaan kutsu. Minä sitten taivun ja ehdotan että voisikos X tulla vaihteeksi teille, mutta harvoin se käy.
Humoristinen viesti.
"Hei
Olen yks mutsi täältä pihalta. Mua ärsyttää, koska ette ota mua ja meidän lasta huomioon. Petraa ei kukaan kutsu kylään, eikä lapset leiki sen kanssa."
Nämä naapurien lapset ovat kovasti tykänneet minusta ja miehestäni, mutta pikkuhiljaa olen huomannut kuinka heidän käytöksensä on muuttunut. Ihan kuin eivät enää uskaltaisi innostua kun näkevät esim. minut. Aiemmin vilkuttelivat ja huusivat jo kaukaa, mutta nyt vaikuttaa juuri siltä kuin heitä olisi vanhemmat kieltäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän olevani hirviö, mutta alitajuntaiseseti huomaan suosivani sellaisten perheiden tyttöä, joissa lapset ovat hoikkia ja kauniisti puettuja. En osaa kannustaa tyttöäni olemaan erään lapsen kanssa, jonka vaatteeet ovat rumia, likaisia (ja haisevat silti erittäin voimakkaasti pesuaineelle). Yritän kyllä, oikeasti, mutta tokikin esim. mökkireissulle tulee kutsuttua niitä nätisti puettuja tyttöjä. Lapsen ylipainokin on vain ihan kauhean luotansatyöntävä piirre, vaikka tiedän, että tällaista lasta pitäisi tukea. Ei lihavuus hänen vikaansa ole.
[/quote]
ja lapsessasi on niitä samoja piirteitä. Esimerkiksi olet liian suorasanainen ja otat helposti hallitsevan roolin ja lapsesikin käyttäytyy samoin. Silloin te saatatte olla jollekin ihmiselle "uhka".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOku "vika" teissä tuntuu olevan, mutta vaikea sanoa mikä. Voisiko tyttösi esimerkiksi käyttäytyä kylässä kuitenkin huonosti, vaikket tätä tiedäkään. Voithan kysyä, että "olen ihmetellyt, kun tuntuu, ettei meidän "Milla" pääse piiriin sisään, vaikka tytöillä minun mielestäni on synkannyt. Onko hänen käytöksessään jotain, josta en ehkä tiedä?".
En usko tuon "koulutuseron" olevan syy.
aikoinaan minun lastani ei huolittu tiettyyn hoitorinkiin, kun en ollut akateeminen, ja muut lapset olivat akateemisten vanhempien lapsia.
Tämä sanottiin suoraan.
Myöhemmin todellisen asemamme paljastuttua, ko naiset ovat vähän yrittäneet kaveerata, mutta eipä kiinnosta.
Alue: Aihe vapaa
mutta harvoin se vaikuttaa kuitenkaan siihen, miten lasta kohdellaan. Voisiko kuitenkin olla,että lapsesi tekee jotain kiusaa toisille, jos et ole mukana vahtimassa?
Minäkään en ole mikään ylisosiaalinen ja vaikka naapurustomme on täynnä lapsiperheitä, en osaa tutustua toisiin äiteihin. En oikein tiedä mikä siinä on, miksi en saa kavereita naapureista, kun sitä kuitenkin toisaalta kovasti haluisin. Mutta en ole koskaan nähnyt tai kokenut, että ne jotenkin epäsuosisivat lastani tämän takia! Samalla lailla lapset leikkivät yhdessä ja juovat mehua naapureilla,missä minunkin lapseni on mukana (niinkuin taas naapurin lapset saavat meilläkin välipaloja ym.) vaikka en kuulu siihen "mammarinkiin".