Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kummiasiaa.... anoppi määrää
03.07.2012 |
Saimme ensimmäisemme noin kuukausi sitten ja varasin papin kastetta varten. Puhuimme sitten asiasta anopin kanssa ja hän kysyi onko kummit kauempaa että mitä ruokaa pitäisi laittaa ym. Vastasin sitten kummit luetellen että kyllä kaikki ovat paikkakuntalaisia. Anoppi raivostui minulle siitä ettei mieheni ollut pyytänyt ainoaa veljeään kummiksi, koska se olisi "ainoa oikea ratkaisu"!
Kummit päätimme jo raskauden alussa ja pyysimme heitä vasta kun vauva oli syntynyt. Kummeina 5kpl läheisiä ystäviä(1 minun sisarukseni myös). Ja nimenomaan minä olin a)vähemmän kummimäärän kannalla ja b) kysyin haluaako hän veljensä kummiksi mutta ei halua kun eivät ole läheisiä ja oikeastaan missään tekemisissä.
Itse olen kummeihin erittäin tyytyväinen, se on porukka joka on meille rakas sekä lapselle jo nyt läheinen joukko, kyselleet raskauden alusta asti miten voidaan ym. En siis halua että mieheni veljeä "enää" pyydetään eikä miehenikään haluaisi pyytää mutta miettii asiaa kun äitinsä painostaa.
Olemme kolmekymppisiä "aikuisia" mutta pitäisikö anopille antaa periksi? Olemme sitä mieltä ettei kummeja valita todellakaan sukulaissuhteen perusteella!
Kommentit (36)
kummien valinta kuulu vähääkään millekään määräilynhaluiselle kahjolle. Munkin äitini olisi halunnut, että olisin ottanut veljeni lapselleni kummiksi. Minä en halunnut, joten en ottanut. Case closed.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoiselle mietittiin kummeja ja halusin oman (ainoan veljeni) kummiksi. Oli kyse ensimmäisestä lapsenlapsesta kummallekin suvulle ja anoppi sen takia sitten sanoi, että meidän pitää pyytää miehen nuorempi veli kummiksi. Mies ei ollut asiaa miettinyt, mutta piti ajatusta hyvänä.
Lapsi sai kummankin vanhemman veljet kummeiksi, mutta eipä vaan ole tätä miehen veljeä näkynyt meillä, ei juurikaan edes syntymäpäivillä, eikä taatusti koskaan omaehtoisesti.
On toki eri elämäntilanteessa kuin me, kun on selvästi nuorempi, mutta käy kuitenkin useammin siskonsa perhettä katsomassa, jossa on myös yhden lapsen kummi.
Harmittaa vaan lapsen puolesta, kun ei koskaan näe kummia, kun kuitenkin voisi oikeasti tykätä kummin seurasta (kesälläkin voisivat käydä jossain retkellä tai elokuvissa tai voisivat pelata jotain kummin pelikoneella tms).
En itsekään ymmärrä suurta kummimäärää, 2 kummia on sopiva määrä (tai max. 2 pariskuntaa).
Esikoiselle mietittiin kummeja ja halusin oman (ainoan veljeni) kummiksi. Oli kyse ensimmäisestä lapsenlapsesta kummallekin suvulle ja anoppi sen takia sitten sanoi, että meidän pitää pyytää miehen nuorempi veli kummiksi. Mies ei ollut asiaa miettinyt, mutta piti ajatusta hyvänä.
Lapsi sai kummankin vanhemman veljet kummeiksi, mutta eipä vaan ole tätä miehen veljeä näkynyt meillä, ei juurikaan edes syntymäpäivillä, eikä taatusti koskaan omaehtoisesti.
On toki eri elämäntilanteessa kuin me, kun on selvästi nuorempi, mutta käy kuitenkin useammin siskonsa perhettä katsomassa, jossa on myös yhden lapsen kummi.
Harmittaa vaan lapsen puolesta, kun ei koskaan näe kummia, kun kuitenkin voisi oikeasti tykätä kummin seurasta (kesälläkin voisivat käydä jossain retkellä tai elokuvissa tai voisivat pelata jotain kummin pelikoneella tms).
En itsekään ymmärrä suurta kummimäärää, 2 kummia on sopiva määrä (tai max. 2 pariskuntaa).
Teilläkin voisi nyt olla muutama kummi lisää pitämässä yhteyttä lapseen ja tekemässä niitä retkiä tms mitä toivot. Meillä on esikoisella 4 ja kuopuksella 5 kummia ja silti jäi vielä mahdollisesti tulevalle kolmannelle kasa hyviä vaihtoehtoja, joista tulee olemaan vaikea valita. Toki meillä on sisaruksiakin molemmilla vanhemmilla 3, mutta myös läheinen ystäväpiiri todella suuri. Lisäksi olemme jo reilusti 30+ ja nuo ystävät ovat kaikki (puolisoita lukuunottamatta) ala- tai yläasteelta lähtöisin, eli uskoisin noiden ystävyyksien pysyvän tästä eteenkinpäin.
Hullu anoppi! Saattaa tosiaan yrittää paikata veljesten välejä mutta aika selvä viesti mieheltä jos ei veljeä tehtävään halua noinkaan monen kummin paikalla!
Esikoiselle mietittiin kummeja ja halusin oman (ainoan veljeni) kummiksi. Oli kyse ensimmäisestä lapsenlapsesta kummallekin suvulle ja anoppi sen takia sitten sanoi, että meidän pitää pyytää miehen nuorempi veli kummiksi. Mies ei ollut asiaa miettinyt, mutta piti ajatusta hyvänä.
Lapsi sai kummankin vanhemman veljet kummeiksi, mutta eipä vaan ole tätä miehen veljeä näkynyt meillä, ei juurikaan edes syntymäpäivillä, eikä taatusti koskaan omaehtoisesti.
On toki eri elämäntilanteessa kuin me, kun on selvästi nuorempi, mutta käy kuitenkin useammin siskonsa perhettä katsomassa, jossa on myös yhden lapsen kummi.
Harmittaa vaan lapsen puolesta, kun ei koskaan näe kummia, kun kuitenkin voisi oikeasti tykätä kummin seurasta (kesälläkin voisivat käydä jossain retkellä tai elokuvissa tai voisivat pelata jotain kummin pelikoneella tms).
En itsekään ymmärrä suurta kummimäärää, 2 kummia on sopiva määrä (tai max. 2 pariskuntaa).
Teilläkin voisi nyt olla muutama kummi lisää pitämässä yhteyttä lapseen ja tekemässä niitä retkiä tms mitä toivot. Meillä on esikoisella 4 ja kuopuksella 5 kummia ja silti jäi vielä mahdollisesti tulevalle kolmannelle kasa hyviä vaihtoehtoja, joista tulee olemaan vaikea valita. Toki meillä on sisaruksiakin molemmilla vanhemmilla 3, mutta myös läheinen ystäväpiiri todella suuri. Lisäksi olemme jo reilusti 30+ ja nuo ystävät ovat kaikki (puolisoita lukuunottamatta) ala- tai yläasteelta lähtöisin, eli uskoisin noiden ystävyyksien pysyvän tästä eteenkinpäin.
Komppaan! 2kummia ja molemmat häipyy elämästä, entä siteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis anopille? Setä tai ei, jos ei ole mielestänne kummiuteen sopiva niin se on siinä.
Kunnioittaisi päätöstänne ja olisi hiljaa vaikka mielensä olisi pahoittanutkin.
Mamma määrännyt kummit ja mies ei uskalla sanoa, että velipoikakin olisi kiva.
Ei tule liittonne kauaa kestämään tällä tavalla. Ap jyrää itsensä äkkiä yksinhuoltajaksi.
Big deal, hei oikeesti! Jos sillä saat anoppisi ja miehesi veljen onnelliseksi, onko kamala myönnytys? Sotaa pystytte käymään vakavammistakin aiheista sitten myöhemmin.
niin, siis emme tiedä onko veli "haaveillut" kummiudesta mutta varmasti tietää että kummit on jo pyydetty ja joten noloa pyytääkin nyt, säälistä tai siksi kun "äiti käski" ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mamma määrännyt kummit ja mies ei uskalla sanoa, että velipoikakin olisi kiva.
Ei tule liittonne kauaa kestämään tällä tavalla. Ap jyrää itsensä äkkiä yksinhuoltajaksi.Big deal, hei oikeesti! Jos sillä saat anoppisi ja miehesi veljen onnelliseksi, onko kamala myönnytys? Sotaa pystytte käymään vakavammistakin aiheista sitten myöhemmin.
niin, siis emme tiedä onko veli "haaveillut" kummiudesta mutta varmasti tietää että kummit on jo pyydetty ja joten noloa pyytääkin nyt, säälistä tai siksi kun "äiti käski" ap
Eikö ap sano että myöhemmin että kummit 5kpl valinnut mies...?
pitäisi olla sen lisäksi vielä kummi? Hehän ovat jo muutenkin läheisiä lapselle, tai ainakin luulisi heidän olevan.
Kummien kautta lapsi saa lisä tärkeitä aikuisia elämäänsä lähisuvun lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummien valinta on aivan teidän oma valinta eikä kuulu ollenkaan anopille. Tietenkin te itse valitsette oman lapsenne kummit, se on selvää.
anoppi sinulle raivoaa???? Raivotkoon pojalleen, jos pitää raivota. Älä enää puhu anopillesi!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun ekalle tuli sun siarus. Ei mekään kaikkia sisaruksiamme ekalle pyydetty kummeiksi et muillekin riittää ;)
Eihän me sitä tiedetä mitä veli tästä ajattelee.Tiedetään vain veljesten äidin mielipide asiaan. Velihän voi olla vaikka salaa tyytyväinen että välttyi velvollisuuskummeudelta;)
vaikka tiesi että veli loukkaantuu jos ei tule valituksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
konfirmaatiossa kummien piti olla siunaamassa. Aika moni kummilapsi oli riparilla valittanut, että ei edes tiedä, ketkä ovat kummeja. Jotain äidin tai isän kavereita, joista ei ole kuulunut yli 10 vuoteen mitään. Niinpä ne siunaajat oli setiä ja tätejä eli niitä läheisiä, jotka ovat ja pysyvät.
Onko kukaan tietoinen siitä, mitä tämä veli itse asiasta ajattelee? Tällainen anoppi muiden asioihin sekaantumalla hankkii vain kaikille turhaa päänvaivaa ja ärsytystä.
Eiköhän ole fiksuinta, että vanhemmat itse valitsevat lapselleen sellaiset kummit, joista heille tulee sellainen tunne että valinta on sekä kannattava että valitulle itselleen mieleen?
Oman mieheni on sukunsa järkkäillyt kummiksi pojalle, johon yhteyden pitäminen on hänelle ihan pelkkä rasite. Poika ja pojan perhe ovat ihmisinä aivan eri maailmasta kuin mieheni, joten kummina oleminen tuota perhettä loukkaamatta ja silti omaa persoonallisuutta toteuttaen on todella vaikeaa. Koko kummius onkin taantunut ikävälle minimivelvollisuuksien hoitamisen tasolle, jossa mies ei ole koko persoonanaan mukana, vaan kylmästi hankkii pojan toivoman lahjan synttärinä ja jouluna, ja laittaa postiin. Ei muuta.
Voin kuvitella, kuinka ap:n perhe vuosien saatossa voisi pettyä ap:n veljeen kummina, jos kyseinen veli itse ei koe kummiutta omakseen eikä ap miehineen koe häntä sopivimmaksi mahdolliseksi kummiksi. Miksei typerä anoppi voi jättää sekaantumatta asiaan, jonka aikuiset ihmiset osaavat keskenäänkin hoitaa? Ja vielä katsoo asiakseen _loukkaantua_ sen veljen puolesta, jonka mielipidettä asiaan hän tuskin kuitenkaan on sen kummemmin kysellyt.
Ihmiset ovat joskus niin itsekeskeisiä dorkia.
seuraavaa lasta varten ja KYLLÄ silloin hänet minunkin mielstä tulee jo kummiksi pyytää, koska VELI on aina veli!!! Aivan sama pidätkö sinä hänestä.
Sisarukset on jokatapauksessa enoja,setiä ja tätejä, mun mielestä niitä ei tartte kummeiks väenvängällä saada..
konfirmaatiossa kummien piti olla siunaamassa. Aika moni kummilapsi oli riparilla valittanut, että ei edes tiedä, ketkä ovat kummeja. Jotain äidin tai isän kavereita, joista ei ole kuulunut yli 10 vuoteen mitään. Niinpä ne siunaajat oli setiä ja tätejä eli niitä läheisiä, jotka ovat ja pysyvät.
olin viime vuonna kummityttöni rippijuhlissa ja hän sanoi ihan samaa. Hän on tekemisissä kaikkien kummien kanssa ja kolmisin me siinä oltiin. Mutta leirillä oli n 30 nuorta ja hän oli ainoa, jolla oli kaikki kummit paikalla.
Valtaosa, yli 50 % ei ollut vuosikausiin nähnyt kummejaan.
Me tehtiin selvä jako, ekalle lapselle kummit kummankin vanhemman puolelta sekä 1 ystävä ja tokalle samoin. 3 kummia per lapsi
Ystävälläni on 4 lasta ja todellakin, 2 vikaan ei ollut enää sisaruksia eikä parhaita ystäviä, koska esikoisella on 4 kummia ja seuraavallakin 3. Kahdelle vikalle piti sitten keksiä lähes kuka tahansa, varsinkin kun hyvin moni oli kieltäytynyt kunniasta, koska oli ennestään kummilapsia tarpeeksi.
Tietty jos ap ei halua enempää lapsia, tai hänellä on hyvin paljon ystäviä.
Ystäväni esikoinen suree kovasti sitä, ettei hänellä ole mitään tekemistä kummien kanssa. Hänen tätinsä asuu Englannissa ja on kummi. Käy Suomessa 2 x vuodessa, mutta vierailu menee aina sujuvasti vanhojen ystävien luona, hädintuskin kummityttöä näkee. Tädin mies, toinen kummi, ei ikinä pääse Suomeen, koska tekee niin paljon töitä. Kolmas kummi on opiskelukaveri, joka itse halusi kummiksi. Oli ristiäisissä ja sen jälkeen ei ole näkynyt.
Entisen luokkakaverin kummit olivat äidin luokkakavereita. Heitä oli erittäin tiivis 3 tytön ystävyys. Kummatkin kummit muuttivat ulkomaille ja eivät ole käyneet vuosikausiin Suomessa. Kumpikaan heistä ei ollut rippi- ylppäri eikä häissä.
Hänen sisaruksillaan on lähempiä kummeja, jotka aina muistavat kummilapsiaan. Nämä ulkomailla asuvat eivät ikinä edes muista mitenkään, vaikka rahaa olisi.
Alue: Aihe vapaa
mutta voisiko siinä olla jotain perää, että pohjimmiltaan kyse on anopin surusta veljesten huonoja tai ainakin ilmeisesti viileitä välejä kohtaan? Äidit varmaan aina toivovat, että lapset (sisarukset) olisivat läheisiä ja voisiko olla, että anoppi yrittäisi tavoitella tämän toteutumista sen varjolla, että veljestä tulisi myös kummi? Romanttinen haave, joka harvoin menee niin, koska kummiushan ei ole välttämättä aina se yhdistävä asia, vaan lähinnä niiden aiemmin olleiden yhdistävien tekijöiden luonnollinen jatke.
No mutta, en siis tiedä onko tämmöisestä kyse, mutta jos on, niin ehkä jättäisin anopin jatkamaan oman surutyönsä tekemistä asian suhteen ja olisin välittämättä kummitoiveesta. Otatte sitten veljen toiselle lapselle kummiksi, JOS haluatte. Kummien valinta on oikeasti tärkeää ja silloin on myös tärkeää, että saatte tehdä sen valinnan ihan itse.