Mun kaikki edelliset miehet on olleet "rikkaasta perheestä", ns hyväosaisia..

Tuntuvat monet olevan sellaisia "mikään ei riitä" naisia. Liian vähän sitä, liian tota jne. t. M33

Vihdoinkin joku on ymmärtänyt, ettei ihmistä voi etsiä aseman tai rahan perusteella. Vielä vapaana ollessani ja suomi24:n treffipalstallekin kirjautuneena "hylkäsin" kaikki naiset, joiden ihannekumppanikohdassa oli tulot määriteltynä esim. 31000e-50000e. Riittää kertomaan ihmisen ajatusmaailmasta riittävästi ainakin minulle. Jos kumppani pitää rajata tulojen mukaan, silloin ei etsi ihmistä tosissaan.



Moni on ihmetellyt omaa tilannettani, kun tapailen tunnetusti matalapalkkaista työtä tekevää naista. En minä siihen ammattiin ole ihastunut, vaan siihen ihmiseen.

Minäkään en mikään rikas ole, mutta en varsinaisesti persaukinenkaan, tulot tuossa ylempänä mainitussa haarukassa. Minulla siis olisi varaa kustantaa naiselle leffaliput, ravintolasyömiset sekä pieniä lahjoja treffien yhteydessä, mutta toinen haluaa aina maksaa kaiken itse. Kyllä se minulle käy, mutta tuntuu kieltämättä hieman oudolta, ettei toiselle saa ostaa jotain kivaa, jos haluaisi hieman hemmotella.



Tiedänpähän kuitenkin, ettei hän kanssani ainakaan rahan takia ole ja voimme keskittyä suhteeseemme ihmisinä, joita olemme, eikä sillä mitä omistamme.

on aivan uutta, että minä haluan tehdä jonkun ihmisen onneliseksi, tai ajattelen, että mitä mulla olisi hänelle annettavaa. Kauhean surullista, että olen kuvitellut rakkauden olevan saamista. Mies, joka on voinut tarjota minulle kaiken tarvitsemani on ollut "suuri rakkauteni". Olin naimisissa miehen kanssa, jolla oli rahaa ja miljoonia tulossa perintönä, en ollut onnellinen. Miellä oli hieno koti, hienolla paikalla oli kaikkea mitä ihminen mukamas tarvii. Olin kokoajan vaan onnettomanpi. Erosin miehestä.

Olin yksin jonkin aikaa ja nyt musta tuntuu vasta, että olen oivaltanut, mitä se rakkaus oikein on. Mä voisin istua tuntikaupalla sohvalla tämän ihanan miehen vieressä ja katsoa häntä silmiin. Ei mun tarvii tietää hänen taustoistaan, rahoistaan tai mistään. On vaan ne hetket ja me, mitään muuta en sillä hetkellä kaipaa. Elämä on ihanaa. ap

toi alku naurattaa.. "vihdoinkin" "joku" :D



ei taida olla ihan noin harvinaista, että pari valitaan jonkin muun kuin varallisuuden perusteella ;)

Mitä jos kolmonen tarkoittikin yleisesti valloillaan olevia keskusteluja miehen varallisuuden tärkeydestä ja "vihdoinkin joku" sanoi ääneen tajunneensa, ettei sillä ole merkitystä. Ei taas ilmeisesti auennut sisältö naisihmiselle, mutta miehenä ymmärsin kyllä ettei kirjoittaja tarkoita kaikkien naisten näin toimivan. Antoi jopa esimerkin omasta tilanteestaan.

nosto

itse millasesta perheestä ap?

että puolison valinnassa joku voisi miettiä varallisuutta. Eihän silloin nuorena, kun yleensä pariudutaan, kenelläkään edes ole mitään varallisuutta, ja kuka hullu miettii kuinka rikkaita tulevat appivanhemmat ovat?



Käytännössä tietysti yhteiskuntaluokka vaikuttaa sikäli, että samoissa ympyröissä liikkuvat samantyyppisten alojen opiskelijat, ja juttu luistaa helpommin samanlaisesta taustasta tulevalla. Mutta raha on kai yleensä ihmisillä puolisoa katsottaessa viimeisenä mielessä.

Olen naimisissa rikkaan miehen kanssa ja rakkautta riittää, on riittänyt jo 22 vuotta.

Itse olen pienituloisesta perheestä.