Hirvittävä kaipuu vapaaseen sinkkuelämään

Melkein pelottavaa..!



Oma yksiö kantakaupungissa, villi ja vapaa sinkkuelämä, "tyttöjen juttuja" ja rentoa elämää. Kylpylää, kauneushoitolaa, biletystä, yhden illan juttuja...huoh.

Sitä perhe-elämän hyllylle laittamista sun täytyy varmaan kysyä mieheltäsi. Tuskin suostuu, mut eipä siinä kai mitään menetäkään, paitsi ehkä luottamuksen ja perherauhan.



Kivaahan tää on. Mä oon viime aikoina ainakin ollut ihan päivittäin iloinen siitä, ettei ole miestä eikä lapsia. Saa olla aika mies, ennenkuin tästä vapaudestani oon valmis luopumaan. Ja oon kyl tosi onnellinen tällä hetkellä siitä, etten alkanut perustaa perhettä kenenkään exäni kanssa, siellä olisin jumissa!

eron jälkeen oli noita yhden illan juttuja nuortenkin miesten kanssa... Hauskaa oli aikansa, mutta mieluiten olen nyt ilman miestä, ennen kuin joku kolahtaa kunnolla.



Onneksi mulla on lapset, ne tuovat kuitenkin sen ilon ja merkityksen tähän elämään.

Oisko teillä mahdollisuutta töiden tai opiskelun puolesta lähteä vaikka puoleksi vuodeksi ulkomaille tai johonkin toiselle puolelle suomea, luonnollisesti niin, että mies vastaa yh:na lapsista?



Tai sit vaan häippäsette intiaan jonnekin joogaretriittiin.



Eihän se tietenkään yhtään sama olisi, mut edes jotain sinne päin. Vähän vähemmän vastuuta ja enemmän vapautta.

Mitä tekisin, minne menisin, keitä tapaisin?

Joku pohjahan elämällä täytyy olla.

Melkein pelottavaa..!

Oma yksiö kantakaupungissa, villi ja vapaa sinkkuelämä, "tyttöjen juttuja" ja rentoa elämää. Kylpylää, kauneushoitolaa, biletystä, yhden illan juttuja...huoh.

Minkä ikäinen olet?

Minä 31v ja iskee ahdistus, kun ajattelee, ettei ikinä enää tuollaista tule olemaan.

ap.

Mitä tekisin, minne menisin, keitä tapaisin?

Joku pohjahan elämällä täytyy olla.

Mun elämän pohja on nautiskella tästä hetkestä. En tiiä, onko se nyt mitenkään kauhean syvällinen pohja, mut onko nyt häävimpi pohja myöskään jumittaa kotona vaihtamassa kakkavaippaa?

Tekemisestä, menemisestä ja tavattavista ihmisistä ei ole pulaa, ajasta välillä ehtiä tehdä kaikkea kivaa ja viettää aikaa kaikkien niiden ihanien ihmisten kanssa, joita elämään kuuluu. Minkälaisia ystäviä sulla oikein on, jos ilman miestä ja lapsia sulla ei olisi mitään mitä tehdä?

en halua lapsia, mutta vaikka voisinkin nyt harrastaa niin paljon yhdenillan juttuja kuin haluaisin, niin siltikin semmoinen parisuhde olisi kiva, tosin pelkään että kyllästyisin siihen alta aikayksikön mutta kuitenkin yksi tietty partneri on mielestäni parempi kuin useat vaihtuvat, vähemmän huonoja puolia kuitenkin..elämän pohja ei kuitenkaan minusta pitäisi olla missään muussa ihmisessä kuin omassa itsessä- siis että itsekseenkin osaa olla tyytyväinen. Silloin myöskin on muille ihmisille enemmän annettavaa.

Pari vuotta nuorempi.



t. sielunsiskosi

:)



ap.

Kyllästyttää tutut naamat. Helpottaa kun tulee syksy ja lähtee nuo lomailijat nurkista pyörimästä.

Niiiiin samanlainen olo ollut jo pitkän aikaa...

Kolmekymmentä tulee kohta täyteen, oisko jotain ikäkriisiä?Hope so..