Tulot ja menot. Miehen mielestä reilu tilanne
Meillä on suht. samat tulot, n. 1900€ nettona kuussa.
Minä maksan meidän perheen kaikki asumiseen yms. liittyvät laskut. Tässä kuussa niitä oli vähän vähemmän kuin yleensä, mutta yhteensä 1200€ (asuntolaina, päivähoitomaksut, autovero, kotivakuutus, Aku Ankka). Omia laskujani oli 500 euron arvosta (ay-jäsenmaksu, henkivakuutus, puhelin, ennakkovero ja kameran osamaksu). Minulle jäi käyttöön 200 euroa.
Mies maksaa yhteisistä menoista auton (400€) ja loput on hänen omia laskujaan.
Miehen mielestä tämä on ihan reilu tilanne, koska kulujen määrä on vakio. Itseäni ärsyttää, että joudun koko ajan kustantamaan valtaosan yhteisistä asioista ja olen todellakin joutunut karsimaan kaiken oman kulutukseni. Tuo kamera on moneen vuoteen ensimmäinen "oma" tavara, jonka ostin. Mies myös perustelee jakoa sillä, että hän käy kaupassa. Minä kävisin mielelläni kaupassa useammin, jos minulle jäisi enemmän rahaa laskujen jälkeen. Nyt käytännössä pystyn ostamaan kuukauden bensat työmatkoja varten.
Kommentit (49)
puoliksi tai siis yhteiseen talouteen liittyvät. Onko talo sun nimissä pelkästään? Pidä puolesi.
tosi vähän omaan käyttöön. Palkkani on 2200 euroa kuussa nettona. Mies maksaa meillä asuntolainan ja muita laskuja. Minä maksan autolainan ja muita laskuja. Mulle jää laskujen jälkeen käyttöön noin 1000 euroa, mutta tästä ostan kuukaudessa 240 eurolla tankillisen bensaa. Lisäksi kerran viikossa menee kauppaan noin 100 euroa. Sitten jääkin enää 300 euroa. Sillä ostetaan muun muassa lapsille kengät, vaatteet, säästetään lomareissuja varten jne.
Miehen palkka on hieman pienempi, mutta hän saa sujuvasti tehtyä omia hankintoja ja väistelee noita kauppareissuja aika taitavasti. Jos lähetän hänet kauppaan, hän ostaa tyyliin purkin maitoa, kurkun ja jauhelihaa. Kaikki talouspaperit, vessapaperit, shampoot, kahvit, sokerit, jne jää aina mulle.
Joskus ihan kiukuttaa kun mies kysyy kuun päätteeksi, että Mihin sun rahat on taas menny!
Niinpä, laittaispa omista rahoistaan perheensä hyväks yhtä paljon kuin minä, niin ymmärtäisi mihin ne rahat menee!
Tässä kuussa minä olen ostanut perheelle ruokaa 500 eurolla, mies laittoi saman kesäautonsa varaosiin...
siltä mieheltä menee sinne kauppaan? Sinnehän voi mennä vaikka tonni kuussa. Eikö olisi selvempää laittaa yhteinen tili mihin molemmat laittaisivat saman summan rahaa ja sieltä maksettaisiin yhteiset menot ja omat menot kumpikin hoitaisi itse?
että ihailen todella suuresti niitä naisia, jotka kuppaa kotona vuosikausia ja lypsää miehensä palkasta itselleen rahaa kampaajalle ja vaatteisiin ja ulkomaanmatkoihin. En voi kuvitella, mitä ihmettä täytyy oikein tehdä, että mies suostuu tuollaiseen!
tosi vähän omaan käyttöön. Palkkani on 2200 euroa kuussa nettona. Mies maksaa meillä asuntolainan ja muita laskuja. Minä maksan autolainan ja muita laskuja. Mulle jää laskujen jälkeen käyttöön noin 1000 euroa, mutta tästä ostan kuukaudessa 240 eurolla tankillisen bensaa. Lisäksi kerran viikossa menee kauppaan noin 100 euroa. Sitten jääkin enää 300 euroa. Sillä ostetaan muun muassa lapsille kengät, vaatteet, säästetään lomareissuja varten jne.
Miehen palkka on hieman pienempi, mutta hän saa sujuvasti tehtyä omia hankintoja ja väistelee noita kauppareissuja aika taitavasti. Jos lähetän hänet kauppaan, hän ostaa tyyliin purkin maitoa, kurkun ja jauhelihaa. Kaikki talouspaperit, vessapaperit, shampoot, kahvit, sokerit, jne jää aina mulle.
Joskus ihan kiukuttaa kun mies kysyy kuun päätteeksi, että Mihin sun rahat on taas menny!
Niinpä, laittaispa omista rahoistaan perheensä hyväks yhtä paljon kuin minä, niin ymmärtäisi mihin ne rahat menee!
Tässä kuussa minä olen ostanut perheelle ruokaa 500 eurolla, mies laittoi saman kesäautonsa varaosiin...
Joko kokonaan yhteiet rahat tai sitten jos omat rahat periaate, niin kulut tulojen suhteessa tasan.
Eli laskette paljonko on menoja ja kuinka paljon menee ruokaan ja taloustarvikkeisiin.
Tämä summa jaetaan sitten tuljen suhteessa ja molemmat siirtää palkastaan vaikka yhteiselle tilille sen summan. Sieltä sitten maksetaan yhteiset menot ja loput jää kummalekin itselleen.
Mä en oikeesti ymmärrä näitä "omat rahat" talouksia, joissa sitten tuntuu, että toinen maksaa käytännössä toisenkin ikuisen ihmisen elämisen ja toinen hummailee rahojensa kanssa.
on turha vinkua, jos itse tuolaiseen suostuu. Me asumme avoliitossa, yhteiset rahat ja tilanteen mukaan mennään eli välillä toiselta menee enemmän rahaa ja välillä toiselta. Laskut maksetaan sen tilillä kummalta sitä löytyy enemmän. Isoissa menoissa keskustellaan(rempat ym.), mutta muuten kumpikin ostakoon mitä tarvitsee.
No ehkä tämä toimii meillä juurikin siksi, että kumpikin ymmärtää sen vastuulisen rahankäytön.(lapsikin on)
On totta, että miehen omat menot eivät häviä mihinkään. Sillä on opintolainaa, oma laina, omat vakuutukset, visalasku (ja visa on nyt lopetettu), puhelin jne.
Jos käsken sen huolehtia jostain yhteisestä laskusta, mies ei huolehdi vaan maksut jää rästiin ja tulevat korkojen kera takaisin.
Eli minkäs teen? En voi jättää yhteisiä laskuja miehen sössittäväksi, koska haittaa tulee myös minulle.
Sen olen nyt päättänyt ja miehelle jo puhunut, että haluan avioehdon suojaamaan oman tulevan perintöni.
ap
koska haluan pitää kiinni omista rahoistani. Omalta tililtäni tiedän, mitä maksan ja pystyn suunnittelemaan taloutta. Jos miehelläni olisi pääsy minunkin rahoihini, talous olisi ihan perseellään.
ap
Meillä oli vastaava tilanne vuosikaudet. Pikkuhiljaa olen kääntänyt kurssia.
Miehellä jäi edellisestä avioliitosta kaikenmaaailman velkoja ja ne ovat laahanneet perässä kuin musta-aukko..
Olen suurimman osan yhteiselosta maksanut puolet asuntovelasta.
Lastenhoitomaksut ovat ollet aina minun maksettavani parhaimillaan 500€ kuussa.
Ruokalasku menee minun pussistani.Tietysti oman auton maksut maksan.
Lasten vaatteet ja menot maksan, huonekalut, pesukoneet whatever minun maksettava.
Mies on maksanut isomman auton ja omia velkojaan. Niin sanotusti maksaa myös 1. auton käyttömaksun, vakuutukset, lasten vakuutukset, kotivakuutuksn..niin sanotusti.
Tosiasiassa maksan niistäkin puolet, koska lähes aina ne on maksettu yhteiseltä lainanhoitotililtä.
Olen korjannut asiaa silllä, että kummasti bensa loppuu aina miehen ajaessa.
Pari kertaa vuodessa käydään sukulaisissa Ruotsissa ja mies maksaa ne matkat.
Eihän se ihan puntteja tasaa, mutta tulee vähän parempi mieli.
Niin se vaan on, että miehen taloustilanne pitäisi selvittää ennen yhteenmuuttoa. Turha rypistää kun on jo housuissa.
On totta, että miehen omat menot eivät häviä mihinkään. Sillä on opintolainaa, oma laina, omat vakuutukset, visalasku (ja visa on nyt lopetettu), puhelin jne.
Jos käsken sen huolehtia jostain yhteisestä laskusta, mies ei huolehdi vaan maksut jää rästiin ja tulevat korkojen kera takaisin.
Eli minkäs teen? En voi jättää yhteisiä laskuja miehen sössittäväksi, koska haittaa tulee myös minulle.
Sen olen nyt päättänyt ja miehelle jo puhunut, että haluan avioehdon suojaamaan oman tulevan perintöni.
ap
mitä jo pari kertaa ehdotettu.
jonne kumpikin laitta palkasta tietyn osan ja sieltä maksellaan sitten ne asuntolainat ja lasten juttut ja omalta tililtä sitten omat menot.
tosi vähän omaan käyttöön. Palkkani on 2200 euroa kuussa nettona. Mies maksaa meillä asuntolainan ja muita laskuja. Minä maksan autolainan ja muita laskuja. Mulle jää laskujen jälkeen käyttöön noin 1000 euroa, mutta tästä ostan kuukaudessa 240 eurolla tankillisen bensaa. Lisäksi kerran viikossa menee kauppaan noin 100 euroa. Sitten jääkin enää 300 euroa. Sillä ostetaan muun muassa lapsille kengät, vaatteet, säästetään lomareissuja varten jne. Miehen palkka on hieman pienempi, mutta hän saa sujuvasti tehtyä omia hankintoja ja väistelee noita kauppareissuja aika taitavasti. Jos lähetän hänet kauppaan, hän ostaa tyyliin purkin maitoa, kurkun ja jauhelihaa. Kaikki talouspaperit, vessapaperit, shampoot, kahvit, sokerit, jne jää aina mulle. Joskus ihan kiukuttaa kun mies kysyy kuun päätteeksi, että Mihin sun rahat on taas menny! Niinpä, laittaispa omista rahoistaan perheensä hyväks yhtä paljon kuin minä, niin ymmärtäisi mihin ne rahat menee! Tässä kuussa minä olen ostanut perheelle ruokaa 500 eurolla, mies laittoi saman kesäautonsa varaosiin...
Joko kokonaan yhteiet rahat tai sitten jos omat rahat periaate, niin kulut tulojen suhteessa tasan. Eli laskette paljonko on menoja ja kuinka paljon menee ruokaan ja taloustarvikkeisiin. Tämä summa jaetaan sitten tuljen suhteessa ja molemmat siirtää palkastaan vaikka yhteiselle tilille sen summan. Sieltä sitten maksetaan yhteiset menot ja loput jää kummalekin itselleen. Mä en oikeesti ymmärrä näitä "omat rahat" talouksia, joissa sitten tuntuu, että toinen maksaa käytännössä toisenkin ikuisen ihmisen elämisen ja toinen hummailee rahojensa kanssa.
Millä se ukkko maksaisi velkojaan jos laittaisi yhteiselle tilille puolet juoksevista kuluista??
Sitten jäisi velat maksamatta ja ulosottomies ovella.
Eihän nämä äijät mihinkään jemmaa rahaa, niillä ei vaan jää palkasta rahaa yhteisiin maksuihin.
Miehesi nimittäin satavarmasti loukkaantuu, jos alat vaatia tasaisempaa maksujen suorittamista.
Monet miehet ovat tosi itsekkäitä pikkupoikia rahojen suhteen. He vilpittömästi uskovat, että itse tienattu raha on oma raha, jonka saa käyttää niin kuin itse haluaa.
Jos sussa on yhtään munaa, niin näytät noi laskelmasi numeroina miehelle. MIehet eivät usko naisia mutta ne uskovat numeroita. Ja jos kirjaat ne paperille, näet ehkä itsekin kuinka järkkyttävän epäreilu tilanteenne on. Saat ehkä siitä sen verran kiukkuenergiaa, että saat tehtyä asialle jotain.
Siis mekin jaamme menot tulojen suhteessa
tosi vähän omaan käyttöön. Palkkani on 2200 euroa kuussa nettona. Mies maksaa meillä asuntolainan ja muita laskuja. Minä maksan autolainan ja muita laskuja. Mulle jää laskujen jälkeen käyttöön noin 1000 euroa, mutta tästä ostan kuukaudessa 240 eurolla tankillisen bensaa. Lisäksi kerran viikossa menee kauppaan noin 100 euroa. Sitten jääkin enää 300 euroa. Sillä ostetaan muun muassa lapsille kengät, vaatteet, säästetään lomareissuja varten jne.
Miehen palkka on hieman pienempi, mutta hän saa sujuvasti tehtyä omia hankintoja ja väistelee noita kauppareissuja aika taitavasti. Jos lähetän hänet kauppaan, hän ostaa tyyliin purkin maitoa, kurkun ja jauhelihaa. Kaikki talouspaperit, vessapaperit, shampoot, kahvit, sokerit, jne jää aina mulle.
Joskus ihan kiukuttaa kun mies kysyy kuun päätteeksi, että Mihin sun rahat on taas menny!
Niinpä, laittaispa omista rahoistaan perheensä hyväks yhtä paljon kuin minä, niin ymmärtäisi mihin ne rahat menee!
Tässä kuussa minä olen ostanut perheelle ruokaa 500 eurolla, mies laittoi saman kesäautonsa varaosiin...Joko kokonaan yhteiet rahat tai sitten jos omat rahat periaate, niin kulut tulojen suhteessa tasan.
Eli laskette paljonko on menoja ja kuinka paljon menee ruokaan ja taloustarvikkeisiin.
Tämä summa jaetaan sitten tuljen suhteessa ja molemmat siirtää palkastaan vaikka yhteiselle tilille sen summan. Sieltä sitten maksetaan yhteiset menot ja loput jää kummalekin itselleen.
Mä en oikeesti ymmärrä näitä "omat rahat" talouksia, joissa sitten tuntuu, että toinen maksaa käytännössä toisenkin ikuisen ihmisen elämisen ja toinen hummailee rahojensa kanssa.
on toiminut hyvin niin, että olemme pitäneet omat rahamme ja tilimme, mutta perustaneet yhteisen kulutilin, mistä maksetaan ihan kaikki yhteiset menot sekä lasten vaatteet ym. Kumpikin laittaa sinne pääsääntöisesti saman summan kuukaudessa, mutta tietysti tilanteen mukaan. Kummankin hoitovapaajaksolla esimerkiksi toinen maksoi valtaosan menoista.
Tämä siis onnistuu, jos puolisoilla on suunnillee sama palkka. Muuten kumpikin maksakoon kykynsä mukaan eli niin, että molemmille jää omaa rahaa saman verran. Jos miehellä on omaa velkaa eikä hän voi maksaa puolia kaikesta, laskette sellaisen summan, että kaikkien lyhennysten, kauppalaskujen ym. jälkeen molemmille jää kuukaudessa säästöön sama summa. Esim. 200 euroa tai vaikka ihan 0 jos on tiukkaa. Ei niin, että toisella menee kesäauton korjaukseen 500 ja toiselle ei jää rahaa edes kampaajakäyntiin.
sellainen voi yleensä toimia, että on VAIN ne omat rahat? Meillä esim. mies käy lähes aina kaupassa, koska kulkee kaupan ohi autolla aina työmatkallaan. Olisko näissä omien rahojen perheissä sitten niin, että vaimo ei osallistuisi ruokamenoihin juuri ollenkaan? En tajua, miten sellainen voi ikinä toimia oikeudenmukaisesti.
Yhteinen tili ei sulje pois sitä omaa rahaa, tietenkään.
yhteiseltä lähtee asuntolainan lyhennys ja sinne tulee tietyt yhteiset tulot.
Ongelma tässä on se, että mies on laittanut myös yhden oman lainansa lyhennyksen menemään yhteiseltä tililtä ja sen eräpäivä on juuri ennen asuntolainan eräpäivää. Eli kun siirrän yhteiselle tilille rahaa asuntolainaa varten, se meneekin miehen lainaan ja asuntolaina on jäänyt muutamaan kertaan rästiin tämän takia. En pysty yksinäni siirtämään miehen lainan eräpäivää, mutten myöskään yhteisen lainan eräpäivää! Olen alkanut maksaa asuntolainaa suoraan omalta tililtäni.
Eli yhteinen tili ei ole ratkaisu. Sieltä vain valuu rahat miehen laskuihin.
ap
Ihan oikeasti kirjoita tuo kysymys lapulle, mene peilin eteen, katso peiliin, katso lappuun, katso uudelleen peiliin ja kysy siltä peilissä näkyvältä ameebalta toi kysymys.
Sit kuuntele mitä se vastaa. Kirjoita vastaus paperiin.