Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapseni ppitää enemmän äitistäni kuin minusta
28.06.2012 |
ja se on oma syyni.
Lapseni on reilu 2-vuotias. Ja hän on satunnaisesti äitini luona yökylässä ollut joskus viikonlopun tai yhden yön riippuen töistämme. Eli ei minkään ryyppyreissujen vuoksi.
Silloin kun äitini ei ole meillä hokee vaan mummoa kokoajan. Ja silloin jos äitini on meillä niin lapsi ei tule minun syliin haluaa aina vaan mummon.
Jos lapselta kysyy menetkö mummolle vastaa innoissaan Joo ja pukee kengät sitten mummolassa kystään lähdetkö kotiin niin ei millään lähtisi ja saa raivarit ja itkee ja väkisin pitää autoon viedä, nykyän ei siis kysytä haluaako kotiin vaan me vaan lähdemme autoon ja sitten kotiin, ei silloin saa hepuleita.
Joka tapauksessa onko minun alettava rajoittamaan tätä mummon tapaamista vai miten saisin itseni lapselle tåärkeämmäksi?
T. Mustis
Kommentit (3)
Minunkin lapseni tykkää enemmän isoäidistään kuin minusta. Mielestäni tämä on loogista: vanhemman tehtävänä on rajoittaa, kasvattaa jne. Isovanhempi voi roolissaan hieman enemmän hemmotella ja paijata. Oma osansa on myös varmaan sillä, ettämonesti vanhemmat ihmiset ovat myös kärsivällisempiä ja rakastavampia. Ovat elämässään huomanneet ja oppineet, että monet asiat eivät ole kasvatuksessakaan ihan turhan tarkkaa.
Itsekin pidin omasta isoäidistäni äikoinaan enemmän kuin äidistäni.
ehkä se minunkin aikanikin sieltä tulee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2,5-vuotias kiukutteleen kanssa kun pitäisi lähteä mummilasta yökylästä kotiin. Mun mielestä on hienoa, että lapsi viihtyy niin hyvin, ja toisaalta hienoa, että lapsi uskaltaa osoittaa mulle ne negatiiviset tunteensa (eli pitää äitiä tarpeeksi turvallisena, että uskaltaa kiukutella). Totta kai mummilassa on kivaa, sehän on lapselle enemmän juhlaa kuin arkea. Vanhempien ikävä velvollisuus on kasvattaa lasta, isovanhempana voi taas hemmotella, kun arjen sujuvuudesta ei tarvi samalla tavalla huolehtia ja kaiken huomion voi antaa lapselle.
Turhaan olet mielestäni mustis. Eikö ole ihanaa, että lapsella on hyvät välit mummoon? Jos alat rajoittaa tapaamisia omista syistäsi, niin teet lapselle pelkkää hallaa. Mieti mieluummin miksi itsellesi on niin tärkeää olla ykkönen lapselle (ja omasta mielestäni varmasti oletkin, koska lapsi uskaltaa sinulle kiukutella), ja miksei kukaan muu saisi olla tärkeä.
Alue: Aihe vapaa
mitäs annat äitis hoitaa, kai se nyt kiintyy hoitajaansa :D