Lue keskustelun säännöt.
Miksi 9v lapsi on niin erakkomainen luonne???
27.06.2012 |
Ihan selvästi on persoonaltaan ja luonteeltaan tuollainen ihme örkki ja erakko, olemme miehen kanssa todella todella TODELLA väsyneitä siihen ja jo huolissammekin://
Koulussa on sellainen 4-5 pojan porukka jossa pyörii mm välitunnit ja harrastuksensa lomassa on muiden lasten kanssa tekemisissä mutta kun sekin ruvennut olemaan niin vastentahtoista ja vaikeaa:(
Kiukuttelee kentän laidalla, ei haluaisi kotoa lähteä sinne VAIKKA siellä sitten kuulema onkin aina kivaa, koulun jälk ei kaipaa kummemmin kaverikontakteja, nyt kesälomalla ei ole kertaakaan kaivannut ketään kaveria.
Veljensä kanssa touhuaa ja isi on niin pop ja in ettei kukaan edes uskoisi miten on isin poika.
Koulu sujuu kiitettävästi, oli kaikki ruksit nyt kohdassa A eli siinä parhaimmassa, kun vielä joulutodistuksessa oli pari kohdassa B ja C.
Me vaan ollaan miehen kanssa jo ihan totaalisne kypsiä ja tosiaankin jo huolestuneita, mikä tuolla lapsella on:((
Kommentit (29)
Helvetin hienosti poimit sen pointin ja varsinkin totuuden tuosta vuodatuksestani, kiitos oikein kovasti!!!
ap
Olette kypsiä kun lapsi haluaa olla kanssanne. Miksi edes teitte lapsia, sääliksi käy lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tullut mieleen, että lapsillakin erilaisia persoonia. Lapsen pitäisi teidän mieliksi olla sosiaalinen ja luuhata kylillä?
Helvetin hienosti poimit sen pointin ja varsinkin totuuden tuosta vuodatuksestani, kiitos oikein kovasti!!!
ap
Olen oikeasti huolissani pojan käytöksestä, vaikeudesta pitää kaverisuhteita yllä ja kaivata kavereita ja sitten eräät alkaa määkimään jostakin ihan epäoleellisesta ja luulottelemana jotakin perimmäistä äitiydestäni kun haluavat kiillottaa omaa kruunuaan tmv. Pikku kuriositeetina siihen, että tuskinpa pojan koulumenestys ja käytös siellä olisi pelkkää A:ta jos äiti-lapsisuhteemme mättäisi.
Että kiitos vaan kovasti!
ap
Jos en erilaisista persoonista ja luonteista tietäisi niin olisiko heti ensimmäinen lauseeni ollut "selvästikin on persoonaltaan ja luonteeltaan" jne. Toisekseen onko sinulla kaikessa vain 2 vaihtoehtoa, väreinä vain musta ja valkoinen? on muitakin vaihtoehtoja kuin luuhata kylillä tai haluta kökkiä oman perheen kanssa 24/7 oli arki tai su, oli loma tai ei.
ap
Onko tullut mieleen, että lapsillakin erilaisia persoonia. Lapsen pitäisi teidän mieliksi olla sosiaalinen ja luuhata kylillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sinähän tässä aloit meuhkaamaan. Ei kannata kirjoittaa teidän olevan kypsiä... jos ette sitä olekaan.
Ja koulumenestys ei kýllä kerro välttämättä mitään äitisuhteesta.
Että ole hyvä vaan.
Olen oikeasti huolissani pojan käytöksestä, vaikeudesta pitää kaverisuhteita yllä ja kaivata kavereita ja sitten eräät alkaa määkimään jostakin ihan epäoleellisesta ja luulottelemana jotakin perimmäistä äitiydestäni kun haluavat kiillottaa omaa kruunuaan tmv. Pikku kuriositeetina siihen, että tuskinpa pojan koulumenestys ja käytös siellä olisi pelkkää A:ta jos äiti-lapsisuhteemme mättäisi.
Että kiitos vaan kovasti!ap
Jos en erilaisista persoonista ja luonteista tietäisi niin olisiko heti ensimmäinen lauseeni ollut "selvästikin on persoonaltaan ja luonteeltaan" jne. Toisekseen onko sinulla kaikessa vain 2 vaihtoehtoa, väreinä vain musta ja valkoinen? on muitakin vaihtoehtoja kuin luuhata kylillä tai haluta kökkiä oman perheen kanssa 24/7 oli arki tai su, oli loma tai ei.
ap
Heti kärähtää käämit kun joku on erimieltä / kyseenalaistaa jotain.
Onko tullut mieleen, että lapsillakin erilaisia persoonia. Lapsen pitäisi teidän mieliksi olla sosiaalinen ja luuhata kylillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kymppivee on samanlainen. En itsekään ole sosiaalinen vaan viihdyn perheen kans, poika on tullut minuun. Hyvä niin, ei tarvi pelätä, mitä tyhmyyksiä tekee kaupungilla porukassa. jos haluaa itse, saa mennä, mutta en painosta
vaikuttaisi myöskin siihen miten koulussa sujuu ja miten siellä käyttäytyy!!
Ja mitä tänne sitten SAA kirjoittaa jos ei vuodatusta tällaisestakin asiasta?? julkkisjuoruja ja panojuttuja vai?? toisekseen miksi ei saisi kertoa olevansa "kypsä" johonkin tilanteeseen?? raapaisin vain pintaa pojan käytöksestä, on meinaan muutenkin haastava ja tulinen luonne joten todellakin, todellakin olemme siihen aika ajoin kypsiä ja väsyneitä.
Ai mutta sehän ei ole hyvillä vanhemmilla sallittua, asioista ei pidä puhua vaan padota sisäänsä ja tehdä sitten vaikka perhesurma jotta olisi taas täydellisillä, konemaisilla AV-haaskoilla jauhettavaa.
So long ja kiitos yhä edelleen, hienoa ettei palstan taso tälläkään kertaa pettänyt.
ap
Ja sinähän tässä aloit meuhkaamaan. Ei kannata kirjoittaa teidän olevan kypsiä... jos ette sitä olekaan.
Ja koulumenestys ei kýllä kerro välttämättä mitään äitisuhteesta.
Että ole hyvä vaan.
Olen oikeasti huolissani pojan käytöksestä, vaikeudesta pitää kaverisuhteita yllä ja kaivata kavereita ja sitten eräät alkaa määkimään jostakin ihan epäoleellisesta ja luulottelemana jotakin perimmäistä äitiydestäni kun haluavat kiillottaa omaa kruunuaan tmv. Pikku kuriositeetina siihen, että tuskinpa pojan koulumenestys ja käytös siellä olisi pelkkää A:ta jos äiti-lapsisuhteemme mättäisi.
Että kiitos vaan kovasti!ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sekin on sitä parasta A.ta?
Kysy opettajalta mitä koulussa tapahtuu.
on pitkälti geneettistä. Jos on ujo ja syrjäänvetäytyvä luonne lapsena, niin se on usein sitä aikuisenakin. Ympäristötekijöillä ei ole juuri vaikutusta. Älkää yrittäkö väkisin muuttaa poikanne perusluonnetta, jos hän ei itse siitä kärsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän perheestä löytyy kumpaakin sorttia: Olen itse todella introvertti erakkoluonne, kun taas mieheni suorastaan uhkuu sosiaalisuutta (ihme, kuinka meistä alunperinkään tuli pari...). Lapset ovat aivan yhtä erilaisia. Siinä missä yksi tarvitsee jatkuvasti joukkoa ja kavereita ympärilleen, niin toinen voisi istua vaikka viikon nenä kirjassa omassa huoneessaan.
Sen sijaan on kohdat: yhteisten sääntöjen noudattaminen, hyvät tavat käytöksessä ja puheessa, työrauhan antaminen itselle ja muille, ohjeiden noudattaminen, yhteistyötaidot ja työskentelyyn osallistuminen (se on monissa kohdissa)ja kyllä, kuten sanoin niin nekin kaikki kohdassa A aivan kuten matematiikan 4 eri kohtaa+muut aineet.
ap
ja sekin on sitä parasta A.ta?
Kysy opettajalta mitä koulussa tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
todistukset ja haluavat olla kotona vaikka kaikki ei tosiaan ole perheessä kunnossa.
Huomaatko itse olevasi varsin negatiivinen ja hyökkäävä?
Lapsesi persoonallisuus ja luonne eivät nyt ole mitä sinä tahtoisit. Lapsesi varmasti ihan normaali. Hänet pitäisi hyväksyä omana itsenään, erakkoluonteisena. Jos asia sinua noin paljon vaivaa, niin ihmettelen mikset ole jo ottanut yhteyttä koulupsykologiin tms.
vaikuttaisi myöskin siihen miten koulussa sujuu ja miten siellä käyttäytyy!!
Ja mitä tänne sitten SAA kirjoittaa jos ei vuodatusta tällaisestakin asiasta?? julkkisjuoruja ja panojuttuja vai?? toisekseen miksi ei saisi kertoa olevansa "kypsä" johonkin tilanteeseen?? raapaisin vain pintaa pojan käytöksestä, on meinaan muutenkin haastava ja tulinen luonne joten todellakin, todellakin olemme siihen aika ajoin kypsiä ja väsyneitä.
Ai mutta sehän ei ole hyvillä vanhemmilla sallittua, asioista ei pidä puhua vaan padota sisäänsä ja tehdä sitten vaikka perhesurma jotta olisi taas täydellisillä, konemaisilla AV-haaskoilla jauhettavaa.
So long ja kiitos yhä edelleen, hienoa ettei palstan taso tälläkään kertaa pettänyt.ap
Ja sinähän tässä aloit meuhkaamaan. Ei kannata kirjoittaa teidän olevan kypsiä... jos ette sitä olekaan.
Ja koulumenestys ei kýllä kerro välttämättä mitään äitisuhteesta.
Että ole hyvä vaan.
Olen oikeasti huolissani pojan käytöksestä, vaikeudesta pitää kaverisuhteita yllä ja kaivata kavereita ja sitten eräät alkaa määkimään jostakin ihan epäoleellisesta ja luulottelemana jotakin perimmäistä äitiydestäni kun haluavat kiillottaa omaa kruunuaan tmv. Pikku kuriositeetina siihen, että tuskinpa pojan koulumenestys ja käytös siellä olisi pelkkää A:ta jos äiti-lapsisuhteemme mättäisi.
Että kiitos vaan kovasti!ap
Sen sijaan on kohdat: yhteisten sääntöjen noudattaminen, hyvät tavat käytöksessä ja puheessa, työrauhan antaminen itselle ja muille, ohjeiden noudattaminen, yhteistyötaidot ja työskentelyyn osallistuminen (se on monissa kohdissa)ja kyllä, kuten sanoin niin nekin kaikki kohdassa A aivan kuten matematiikan 4 eri kohtaa+muut aineet.
ap
ja sekin on sitä parasta A.ta?
Kysy opettajalta mitä koulussa tapahtuu.
Tyttömme ovat ekstrovertteja porukkaa ympärilleen haalivia kyläluuhareita:)
Ap, poikasi on persoonaltaan introvertti. Hän viihtyy perheen parissa eikä kaipaa muuta. Sekin on ihan ok. Jos koulu menee kivasti, on jotain harrastusta, ei kiusata ja välitunneilla on jossain toiminnassa mukana, niin ok. Älä huoli, se on hänen luonteensa.
Minun 9v poikani on myös tuollainen, kiitettävän oppilas ja fiksu muutenkin. Ei vain ole sosiaalinen luonne.
t. erakkoaikuinen
Meidän perheestä löytyy kumpaakin sorttia: Olen itse todella introvertti erakkoluonne, kun taas mieheni suorastaan uhkuu sosiaalisuutta (ihme, kuinka meistä alunperinkään tuli pari...). Lapset ovat aivan yhtä erilaisia. Siinä missä yksi tarvitsee jatkuvasti joukkoa ja kavereita ympärilleen, niin toinen voisi istua vaikka viikon nenä kirjassa omassa huoneessaan.
Ja se negatiivisuuskin mitä siinä mahd oli johtuu juurikin tästä ajoittaisesta kypsymisen tunteesta ja ennenkaikkea huolesta joka minulla/meillä on. Ja koska sain ensimmäisiksi kommenteiksi pelkkää äitiyteni haukkumista ja minua syyllistävää skeidaa niin kyllä, vedin herneet nenään ja poksahdin. Olen väsynyt ja huolissani, silloin ei kaipaa moista päänaukomista ja epäoleelliseen tarttumista satai ihme oletuksien tekemistä.
Ja minäkin olen lasten ja nuorten parissa työssä ja kyllä huomannut monene kertaan sen jos ei lapsen kotiolot tai vanhemmuussuhteet toimi.
Ja kyllä, minä hyväksyn lapseni sellaisena kuin hän on, mutta ääripäitä on vaikea hyväksyä ja täsäs tapauksessa se ääripäisyys aiheuttaa jo huolta ja on minusta lasta itseäänkin kohtaan huono juttu, kyllähän nyt 3-luokalle menevällä olisi hyvä olla kavereita joiden kanssa touhuta ja joita kaipaa ja joille vaikkapa soittelee mutta ei häntä erityisemmin kiinnosta.
Mitä koulupsykologiin tulee niin aika varattuja varmasti ovat ja koska lapsella tosiaankin se koulu sujuu ja siellä on se porukka jossa on ja silloin kun on niiden kavereiden kanssa niin homma sujuu niin eipä ole tullut mieleen otaa yhteyttä häneen.
ap
todistukset ja haluavat olla kotona vaikka kaikki ei tosiaan ole perheessä kunnossa.
Huomaatko itse olevasi varsin negatiivinen ja hyökkäävä?
Lapsesi persoonallisuus ja luonne eivät nyt ole mitä sinä tahtoisit. Lapsesi varmasti ihan normaali. Hänet pitäisi hyväksyä omana itsenään, erakkoluonteisena. Jos asia sinua noin paljon vaivaa, niin ihmettelen mikset ole jo ottanut yhteyttä koulupsykologiin tms.
vaikuttaisi myöskin siihen miten koulussa sujuu ja miten siellä käyttäytyy!!
Ja mitä tänne sitten SAA kirjoittaa jos ei vuodatusta tällaisestakin asiasta?? julkkisjuoruja ja panojuttuja vai?? toisekseen miksi ei saisi kertoa olevansa "kypsä" johonkin tilanteeseen?? raapaisin vain pintaa pojan käytöksestä, on meinaan muutenkin haastava ja tulinen luonne joten todellakin, todellakin olemme siihen aika ajoin kypsiä ja väsyneitä.
Ai mutta sehän ei ole hyvillä vanhemmilla sallittua, asioista ei pidä puhua vaan padota sisäänsä ja tehdä sitten vaikka perhesurma jotta olisi taas täydellisillä, konemaisilla AV-haaskoilla jauhettavaa.
So long ja kiitos yhä edelleen, hienoa ettei palstan taso tälläkään kertaa pettänyt.ap
Ja sinähän tässä aloit meuhkaamaan. Ei kannata kirjoittaa teidän olevan kypsiä... jos ette sitä olekaan.
Ja koulumenestys ei kýllä kerro välttämättä mitään äitisuhteesta.
Että ole hyvä vaan.
Olen oikeasti huolissani pojan käytöksestä, vaikeudesta pitää kaverisuhteita yllä ja kaivata kavereita ja sitten eräät alkaa määkimään jostakin ihan epäoleellisesta ja luulottelemana jotakin perimmäistä äitiydestäni kun haluavat kiillottaa omaa kruunuaan tmv. Pikku kuriositeetina siihen, että tuskinpa pojan koulumenestys ja käytös siellä olisi pelkkää A:ta jos äiti-lapsisuhteemme mättäisi.
Että kiitos vaan kovasti!ap
Meidän kymppivee on samanlainen. En itsekään ole sosiaalinen vaan viihdyn perheen kans, poika on tullut minuun. Hyvä niin, ei tarvi pelätä, mitä tyhmyyksiä tekee kaupungilla porukassa. jos haluaa itse, saa mennä, mutta en painosta
samanlainen 6-vuotias.
Viihtyy parhaiten kotona ja tykkää puuhailla omia juttujaan.
Minulle tärkeintä on se että lapsi itse on onnellinen.
Edelleen koulumenestys ja viihtyminen kotona ei VÄLTTÄMÄTTÄ kerro vielä mitään. Sen verran monta lasta olen tavannut joilla todistus huikea ja lapsi viihtyy kotona hyvinkin ja silti perheessä voi olla vakavia ongelmia.
Ainahan jonoa koulupsykologille on, mutta eihän sinne vastaanotolle pääse jos ei ole jonossa.
Jos minä äitinä olisin huolissani lapsestani kuten sinä painotit olevasi, niin kääntäisin kyllä joka kiven ja kannon, jotta saisin ammatillista apua ja tukea. Ja varmuuden siitä, että kaikki todella on kunnossa.
Ja se negatiivisuuskin mitä siinä mahd oli johtuu juurikin tästä ajoittaisesta kypsymisen tunteesta ja ennenkaikkea huolesta joka minulla/meillä on. Ja koska sain ensimmäisiksi kommenteiksi pelkkää äitiyteni haukkumista ja minua syyllistävää skeidaa niin kyllä, vedin herneet nenään ja poksahdin. Olen väsynyt ja huolissani, silloin ei kaipaa moista päänaukomista ja epäoleelliseen tarttumista satai ihme oletuksien tekemistä.
Ja minäkin olen lasten ja nuorten parissa työssä ja kyllä huomannut monene kertaan sen jos ei lapsen kotiolot tai vanhemmuussuhteet toimi.
Ja kyllä, minä hyväksyn lapseni sellaisena kuin hän on, mutta ääripäitä on vaikea hyväksyä ja täsäs tapauksessa se ääripäisyys aiheuttaa jo huolta ja on minusta lasta itseäänkin kohtaan huono juttu, kyllähän nyt 3-luokalle menevällä olisi hyvä olla kavereita joiden kanssa touhuta ja joita kaipaa ja joille vaikkapa soittelee mutta ei häntä erityisemmin kiinnosta.
Mitä koulupsykologiin tulee niin aika varattuja varmasti ovat ja koska lapsella tosiaankin se koulu sujuu ja siellä on se porukka jossa on ja silloin kun on niiden kavereiden kanssa niin homma sujuu niin eipä ole tullut mieleen otaa yhteyttä häneen.ap
todistukset ja haluavat olla kotona vaikka kaikki ei tosiaan ole perheessä kunnossa.
Huomaatko itse olevasi varsin negatiivinen ja hyökkäävä?
Lapsesi persoonallisuus ja luonne eivät nyt ole mitä sinä tahtoisit. Lapsesi varmasti ihan normaali. Hänet pitäisi hyväksyä omana itsenään, erakkoluonteisena. Jos asia sinua noin paljon vaivaa, niin ihmettelen mikset ole jo ottanut yhteyttä koulupsykologiin tms.
vaikuttaisi myöskin siihen miten koulussa sujuu ja miten siellä käyttäytyy!!
Ja mitä tänne sitten SAA kirjoittaa jos ei vuodatusta tällaisestakin asiasta?? julkkisjuoruja ja panojuttuja vai?? toisekseen miksi ei saisi kertoa olevansa "kypsä" johonkin tilanteeseen?? raapaisin vain pintaa pojan käytöksestä, on meinaan muutenkin haastava ja tulinen luonne joten todellakin, todellakin olemme siihen aika ajoin kypsiä ja väsyneitä.
Ai mutta sehän ei ole hyvillä vanhemmilla sallittua, asioista ei pidä puhua vaan padota sisäänsä ja tehdä sitten vaikka perhesurma jotta olisi taas täydellisillä, konemaisilla AV-haaskoilla jauhettavaa.
So long ja kiitos yhä edelleen, hienoa ettei palstan taso tälläkään kertaa pettänyt.ap
Ja sinähän tässä aloit meuhkaamaan. Ei kannata kirjoittaa teidän olevan kypsiä... jos ette sitä olekaan.
Ja koulumenestys ei kýllä kerro välttämättä mitään äitisuhteesta.
Että ole hyvä vaan.
Olen oikeasti huolissani pojan käytöksestä, vaikeudesta pitää kaverisuhteita yllä ja kaivata kavereita ja sitten eräät alkaa määkimään jostakin ihan epäoleellisesta ja luulottelemana jotakin perimmäistä äitiydestäni kun haluavat kiillottaa omaa kruunuaan tmv. Pikku kuriositeetina siihen, että tuskinpa pojan koulumenestys ja käytös siellä olisi pelkkää A:ta jos äiti-lapsisuhteemme mättäisi.
Että kiitos vaan kovasti!ap
Olette kypsiä kun lapsi haluaa olla kanssanne. Miksi edes teitte lapsia, sääliksi käy lasta.