Lue keskustelun säännöt.
Kummityttöni käyttäytyy hävyttomästi - en vie enää kesälahjoja
27.06.2012 |
Pitäisikö mielestänne minun ottaa puheeksi, miksi en enää vielä kummitytölleni kesälahjoja, joita ennen vein, mutta nykyään ei huvita viedä, koska kakara käyttäytyy niin hävyttömästi ilman mitään syytä? Kuulin vaan sattumalta, että kummitytön perhe oli pohtinut, miksi en enää vie totuttuja kesälahjoja - ei siis mitenkään ikävään sävyyn, vaan asia oli vain tullut puheeksi (kuulin ystävältäni)
Kummityttöni synttärit on joulukuussa ja nimpparitkin ihan siinä lähellä, joten kaikki lahjat ja muistamiset ovat keskittyneet loppuvuoteen. Siksi otinkin jo vauvana tavaksi viedä aina kesällä juhannustapaamiseemme tyttölle kauden muumimukin ja -kupin sekä jonkun kesälelun.
Nyt isompana jo useana vuonna on alkanut käyttäytyä minua ja lastani kohtaan todella hävyttömästi. Hän ei tervehdi, ei vastaa kysymyksiin, puhuu rumasti pari vuotta nuoremmalle tyttärelleni ja käyttäytyy muutenkin todella kummallisesti. Joka kerta on jäänyt ikävä fiilis, kun ei ole lahjasta millään tavalla kiittänyt ja on osoittanut muutenkin, ettei lahjat ole mieleisiä. Nyt kuitenkin lahjat kelpaisivat, kun niitä ei ole tuotu.
Itseasiassa tässä jo kirjoittaessani päätin, että jätän asian sikseen. En ota asiaa puheeksi. Ihmetelkööt keskenään :).
Kommentit (27)
Nyt en vienyt, koska kevään kyläilyreissun tuliaisista totesi, että ovat ihan paskaa (meidän ei pitänyt sitä kuulla). Vein pari heppakirjaa, koska harrastaa heppailua.ap
No onhan tuo nyt jo puhdasta vittuilua roijata jotain kirjoja harrastelijalle! Jos se jo harrastaa, niin kai se jumalauta osaa jo jonkun alkeiskirjan niksit jo! Viet varmaan ammattikokillekin lahjaksi jonkun mikroruoka-reseptien niksikirjan? Huhhuh kun joillakin tuntuu olevan vaikkaa tajuta noinkin helppoa asiaa. Olisit nyt ostanut sille edes viikonlopun ratsastusleirin tai 200 euron lahjakortin sen vakiotallille, jotain fiksua moisen vittuilun sijaan!
Lapsi on 9-vuotias. Ei siis voi osata kaikkea ratsastuksesta. Aina voi oppia lisää. Sitäpaitsi, ap ei kertonut, veikö hän lapselle esim. hevosaiheisia lastenkirjoja (esim. Merja Jalon kirjat), tai vaikkapa tietkirjaa eri hevosroduista.
Siskoni sai aikoinaan 18-vuotislahjaksi sukulaiselta koirankoulutusoppaan, vaikka on harrastanut koiria koko ikänsä ja oman koirankin tuolloin omisti. Ei ottanut vittuiluna, vaan miellusti otti lahjan vastaan, koska aina voi tehdä jotain paremmin ja oppia uutta.
Kamala pentu, en minäkään veisi mitään. Ehkä saattaisin sanoa ihmeteltäessä, että ei kuitenkaan mikään kelpaa, niin ei tuotukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kaveri, jonka synttäreillä kävi. Oltiin oikein iloisia kun löydettiin topsi kiva lahja, mutta ei ollut kuulemma kelvannut. Haukkui monet lahjat suoraan vieraille (hienoja leluja). Jos olisin tuon tiennyt ennen kuin oltiin jo kotona, kun lapseni kertoi kohtelusta, niin olisin kyllä tarjoutunut viemään lahjan takaisin parempaan käyttöön. Voin sanoa että muuttui oma asenteeni tuota perhettä kohtaan..
Mikä noita perheitä vaivaa ettei mitään tapoja opeteta?
näe lapsensa huonoa käytöstä vai eikö vaan kiinnosta?! Ihan hävytöntä ja kiittämätöntä käytöstä!
Tässä sain purettua oman suivaannukseni aiheeseen :). En mä aio paukkuja käyttää tähän tyttöön enempää. Mä en aio häntä ruveta kasvattamaan, kyllä se on vanhempien tehtävä.
ap
eikös sinut ole juuri valittu kummiksi, jotta osallistuisit lapsen kasvattamiseen. Vai osallistutko vain siihen kristilliseen osuuteen?
Itse ainakin toivoisin, että lapseni kummit ja muutkin sukulaiset tuollaisissa tulanteissa sanoisivat suoraan, että lahjasta kuuluu kiittää, eikä sitä arvostella. Samoin puhumiseen ja muiden kohteluun toivon muidenkin puuttuvan heti! Miten ne lapset muuten oppivat? Vaikka koko kylä ei enää kasvatakaan, niin kummien ja läheisten ihmisten toivon niin tekevän. Niin minäkin teen.
Enkä tarkoita mitään tuntien saarnoja, vaan ihan ystävällisellä hymyllä saatettuna "Ei ole lahjahevosta suuhun katsominen, Lauri." jos lapsi arvostelee, tai "Minna. Tuo ei ollut kohteliasta" jos ei muuten toimi oikein. Tai jos lapsi omatoimisesti kiittää ja selvästi tykkää lahjastaan, niin voi sanoa että "sinulle Mauri on niin kiva ostella lahjoja, kun ne selvästi ilahduttavat sinua." Samallahan ne omatkin lapset oppivat näitä elämän pelisääntöjä.
vanhemmilta seuraavan kerran kun olette menossa että olisiko heillä antaa vinkkiä tytön tuliaislahjaa varten kun edelliset lahjat eivät osuneet oikeaan. Jos sitten vanhemmat kysyvät mistä näin olet päätellyt voit mielestäni kertoa ihan suoraan että kuulit tyttären haukkuvan lahjat paskaksi. Jos ovat kasvatushaluisia ottavat asian puheeksi tyttären kanssa. Samalla voit saada vinkin minkä tyyppistä lahjaa kannattaa viedä jos enää mieli tekee mitään viedä. Ja ennen kaikkea vanhemmille selviää syy siihen miksi lahjojen tulo loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko tunnustaa, omat lapseni ovat nyt 5 ja 7, ja minulla ei ole hajuakaan niiden kummeista. Sereminian takia periaattesta otin siihen hommaan mutta ei oikeasti haittaa paskan nakin vertaa ettei olla kummemmin tavailtu. Kummit=turhaa paskaa, vanhemmille JA lapsille.
on juuri samanikäinen poika, joka joskus käyttäytyy huonosti eli ei kiitä, ja jos joku ei miellytä, se näkyy naamasta. Oikaisen kyllä häntä siitä ja yritän kasvattaa, mutta AINA ei lapsi toimi just niin kuin toivoisin :) Ja itse ainakin toivon, etteivät ulkopuoliset tee kovin rajuja johtopäätöksiä. Mutta asia on tietysti erilainen, jos tyttö koko ajan vain pahentaa käytöstään eikä vanhemmat yritäkään puuttua asiaan. Mutta muistakaa siis kaiken kasvatuksen lomassa, että eihän niitä lapsia tarvisikaan kasvattaa, jos jo alunalkaen toimisivat kuin enkelit... Itse ainakin pahastun paljon herkemmin aikuisten kuin lasten huonosta käytöksestä, koska niitä lapsia sentään joku toivottavasti vielä kasvattaa!