Vaka vanha Väinämöinen, uros kaunis karvarinta
tunsihe tulisen lemmen,
sytkyttävän suonissansa, kutkuttavan kullin päässä. Tuo ei tuostansa
tokene, jollei naida napsahuta, naista suttihin sukaise.
Vaka vanha Väinämöinen, kantaja kalun kamalan, halajashameen haentahan,
emon ehtan etsintähän. Suuntasi suksensa salolle, vartavasten
vieraisille. Lylyllänsä lykkelehti, kalhullansa kiitäeli, kunnes
kohteeseensa kerkisi, Pohjan piukoille perille.
Pohjan piika pikkarainen, kovin kiimainen kakara, tarjosi toki
tavaratansa, pilluansa pantavaksi. Vaka vanha Väinämöinen, sanan virkkoi
noin nimesi: "Ei ole pillusi parahin, aikamiehen aiottavaksi, isojen
poikien pantavaksi. Vaan se on pukkia poikasien, alamittaisten asettaa."
Pohjan Akka harvahammas, leveäperseinen letukka, pyörsi pirtistä
pihalle, povensa puolittain paljasti, sanan suustansa noin suikkasi:
"Jos sie tahot Kalevan Poika, pillun pitkän pantavaksi, pyllyn pulskan
pukittavaksi, tule tuokiossa tupahan, alle kahden kurkihirren."
Vaka vanha Väinämöinen, pieksut porstuaan potkaisi, paidan palttinaisen
paljasti. Muorin laverille levitti, housut nilkoille nitisti. Pallit
pontevasti paljasti. Vaka vanha Väinämöinen, oikaisi aisansa esille,
sukunuijansa suoristi, varren vallan vapisevan.
Syöksi kullinsa kamalan, uumenihin uikuttavan, nartun naitavan napahan.
Tahdin tuimaksi tihensi, vauhdin vallan vihmovaksi. Paadet vaskiset vapisi,
pöly pirtissä pöllysi, pierut perseistä pärisi, Vaka vanha Väinämöinen,
syöstessänsä, mehunsa muorihin mojautti, koinat kohtuun kehittymään.
Kommentit (5)
Apua, kai tämä on vitsi? Ei aitoa kansanperinnettä?
Hyvä yritys, mutta runojalka ontuu pahemman kerran.
Muista kun sain tän aikoinaan spostiin, tuli vähän naurettua... :)
:D