Raskaana lasi viiniä

Itse olen raskaana maistanut kerran suullisen viiniä. En vaan tahdo juoda. Mutta jos joku sen lasillisen vaikka ruuan kanssa ottaa silloin tällöin, ei se multa oo pois. En onneksi tunne ketään raskaana oikeasti juopottelevaa tai tupakoijaa (tai huumeita käyttävää).

Miten tuota edes voi tutkia, eihän sellaista riskiä voi ottaa että tutkimuksessa sadoille tai tuhansille naisille juotettaisiin raskausaikana viiniä.

Maailmassa on maita, joissa on tapana juoda ruokajuomana viiniä tai olutta. Vaikka niissä ei paljon prosentteja olisi, niin alkoholia varmaan odottaja saa raskausaikana enemmän kuin mitä yksi tavallinen lasillinen sisältää.

Onko jonkun elämä kännistä kiinni. Ja jos on niin epäilen että pikkukänni ei riitä.

En usko, että silloin tällöin juotu yksi alkoholiannos vaarantaa sikiön terveyttä, mutta silti jostain syystä en halunnut juoda raskauaikana sitä yhtäkään annosta. Maistoin kyllä suullisen jonkin kerran.



Imettäessäni olen ottanut sen yhden annoksen kyllä.

Onko jonkun elämä kännistä kiinni. Ja jos on niin epäilen että pikkukänni ei riitä.

yhden annoksen alkoholia, sitä ei kyllä kännin takia otea.

#6

Eihän alkoholi kuulu pienelle ihmiselle.

n. 4-6cl viiniä ruuan kanssa. Hitaasti nautittuna tämä määrä ei juurikaan nosta veren alkoholipitoisuutta, joten ei siitä silloin sikiöönkään hääppöisiä määriä mene.

Maailmassa on maita, joissa on tapana juoda ruokajuomana viiniä tai olutta. Vaikka niissä ei paljon prosentteja olisi, niin alkoholia varmaan odottaja saa raskausaikana enemmän kuin mitä yksi tavallinen lasillinen sisältää.

Itse asun sellaisessa maassa ja kyllä raskaana olevia kehotetaan pitämään nollalinja alkon kanssa. Ei lasiakaan.

Ja se viini ei ole yhtään terveellisempää kuin votkapaukku - kaikkihan tällä palstalla muka juovat "lasin viiniä ruuan kanssa". Totuus lienee toinen.

Pitäisiköhän alko-ongelmaansa ruveta hoitamaan, jos ei edes raskauden aikana voi olla ilman?

Ainakaan itse en tällaista huomannut viimeksi Italiassa käydessäni.

Isot kampanjat viininjuontia vastaan kyllä huomasin teksteillä "Kun äiti juo, vauva juo".

Nuorempana olin vaihto-oppilaana toisessa "viinimaassa" eli Ranskassa ja kyllä sielläkin viiniä raskausaikana juovia naisia paheksuttiin.

Ontuvia argumentteja.

nollalinjan raskausaikoina, muuten kyllä juon pari olutta muutamana iltana viikossa.



Ei kyllä edes tehnyt mielikään mitään alkoholipitoista.

yhden lasillisen kuoharia, äitien pvänä yhden lasin punaviiniä pihvin kanssa ja joskus juon saunakaljan tai siiderin ja ilman huonoa omaa tuntoa. Yks tai kaks annosta viikossa niin voi ihan maalaisjärjellä miettiä paljonko siitä määrästä tulee haittaa :D

ekan kohdalla olin ehdottomampi, tämä on viimeinen raskauteni joten en jaksa niin nipottaa :)

yhden lasillisen kuoharia, äitien pvänä yhden lasin punaviiniä pihvin kanssa ja joskus juon saunakaljan tai siiderin ja ilman huonoa omaa tuntoa. Yks tai kaks annosta viikossa niin voi ihan maalaisjärjellä miettiä paljonko siitä määrästä tulee haittaa :D

ekan kohdalla olin ehdottomampi, tämä on viimeinen raskauteni joten en jaksa niin nipottaa :)

sille vauvalle se on kuitenkin ensimmäinen ja ainoa. :(

Tässä linkki juttuun joka koskee alkoholinkäyttöä raskaana.



Minä nautin lasin viiniä lauantai-iltaisin. Lasillinen ei humalaan vie ihmistä. Ulkomailla esikoista odottaessani minulle neuvottiin ettei viikossa saa ylittää kuutta annosta. Itse en kyllä niin paljon joisi mutta nämähän ovat tottumus kysymyksiä.

Tässä linkki juttuun joka koskee alkoholinkäyttöä raskaana.

Minä nautin lasin viiniä lauantai-iltaisin. Lasillinen ei humalaan vie ihmistä. Ulkomailla esikoista odottaessani minulle neuvottiin ettei viikossa saa ylittää kuutta annosta. Itse en kyllä niin paljon joisi mutta nämähän ovat tottumus kysymyksiä.

Sori!

Linkki siis tässä:

http://news.discovery.com/human/alcohol-drinking-pregnant-women.html

Kannattaa lukea vaikka onkin hieman pitkä teksti.



"Ih­mi­nen on mes­ta­ri jät­tä­mään huo­miot­ta sel­lai­set vaa­rat, joi­ta hän ei ha­lua ot­taa huo­mioon. Ti­lal­le hän ha­kee syn­ti­puk­ke­ja vaa­rois­ta, jois­ta voi syyl­lis­tää mui­ta. Va­lis­tuk­sel­la on vai­kea kor­ja­ta täl­lai­sia asen­tei­ta.



Hy­vä esi­merk­ki on kes­kus­te­lu syr­jäy­ty­mi­ses­tä ja poi­kien ke­hit­ty­mi­ses­tä agg­res­sii­vi­sik­si, it­se­tu­hoi­sik­si ja ky­vyt­tö­mik­si nä­ke­mään ti­lan­tei­ta mui­den sil­min. On ai­van il­meis­tä, et­tä poi­kien on­gel­miin vai­kut­taa mo­ni te­ki­jä, mut­ta oi­reel­lis­ta on se, min­kä­lai­sia syi­tä jul­ki­suu­des­sa kä­si­tel­lään ja min­kä­lai­sia ei. Vi­kaa hae­taan vi­ran­omais­ten toi­min­nas­ta ja so­siaa­li­sen tuen puut­tees­ta tai kou­lus­ta, jo­ka joh­taa huo­noon it­se­tun­toon. Vii­me kä­des­sä pää­dy­tään päi­vit­te­le­mään per­hei­den vai­keuk­sia ja ha­joa­mi­sia.



Mut­ta het­ki­nen. Puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten ei ol­lut kuul­tu­kaan kou­lup­sy­ko­lo­geis­ta. So­siaa­li­nen tu­ki tu­li su­vul­ta ja lä­hiym­pä­ris­töl­tä, jos oli tul­lak­seen. Mik­si siis on­gel­mat ovat pa­hen­tu­neet? Mik­si per­heet ha­joa­vat juu­ri nyt?



Yk­si var­ma asia, jo­ka on muut­tu­nut sel­väs­ti puo­len vuo­si­sa­dan ai­ka­na, on al­ko­ho­lin ku­lu­tus. Se on kas­va­nut 50 vuo­den ai­ka­na noin ne­lin­ker­tai­sek­si asu­kas­ta koh­ti.



Mo­nes­ti sa­no­taan, et­tä al­ko­ho­lia juo­daan, kos­ka on hen­kis­tä pa­hoin­voin­tia. Pi­täi­si voi­da myös ky­syä, on­ko pa­hoin­voin­tia sik­si, et­tä al­ko­ho­lia juo­daan. Tä­mä ky­sy­mys on kui­ten­kin ta­bu.



Al­ko­ho­lin on­gel­ma on riip­pu­vuu­den ke­hit­ty­mi­nen, jo­ka on si­tä to­den­nä­köi­sem­pää, mi­tä sään­nöl­li­sem­min kes­kus­her­mos­to al­tis­tuu al­ko­ho­lil­le. Sik­si ei ole it­ses­tään sel­vää, et­tä al­ko­ho­lin päi­vit­täi­nen käyt­tö oli­si tur­val­li­sem­paa kuin vii­kon­lop­pu­käyt­tö. Rans­ka­lais­ten juo­ma­ta­poi­hin ve­dot­taes­sa pi­tää muis­taa, et­tä vii­ni­mais­sa on juo­tu vii­niä tu­han­sia vuo­sia. Her­kim­min al­ko­ho­li­soi­tu­vat ih­mi­set ovat vä­hi­tel­len kuol­leet pois jat­ka­mas­ta su­kuaan.



Al­ko­ho­li on koh­ta­lo­kas­ta al­ku­pe­räis­kan­soil­le, joil­le se on uu­si asia. Tä­mä nä­kyy hy­vin in­tiaa­nien ja inuit­tien koh­ta­los­ta. Al­ku­pe­räis­kan­so­jen sa­no­taan al­ko­ho­li­soi­tu­van, kos­ka hei­dän maan­sa on ryös­tet­ty ja elin­kei­non­sa tu­hot­tu. Pi­tää kui­ten­kin us­kal­taa ky­syä myös toi­sin­päin: kuin­ka pal­jon hei­dän kult­tuu­rian­sa on tu­hon­nut val­koi­sen mie­hen tuo­ma al­ko­ho­li?



Ih­mi­nen on mes­ta­ri jät­tä­mään huo­miot­ta sel­lai­set vaa­rat, joi­ta hän ei ha­lua ot­taa huo­mioon. Ti­lal­le hän ha­kee syn­ti­puk­ke­ja vaa­rois­ta, jois­ta voi syyl­lis­tää mui­ta. Va­lis­tuk­sel­la on vai­kea kor­ja­ta täl­lai­sia asen­tei­ta.



Hy­vä esi­merk­ki on kes­kus­te­lu syr­jäy­ty­mi­ses­tä ja poi­kien ke­hit­ty­mi­ses­tä agg­res­sii­vi­sik­si, it­se­tu­hoi­sik­si ja ky­vyt­tö­mik­si nä­ke­mään ti­lan­tei­ta mui­den sil­min. On ai­van il­meis­tä, et­tä poi­kien on­gel­miin vai­kut­taa mo­ni te­ki­jä, mut­ta oi­reel­lis­ta on se, min­kä­lai­sia syi­tä jul­ki­suu­des­sa kä­si­tel­lään ja min­kä­lai­sia ei. Vi­kaa hae­taan vi­ran­omais­ten toi­min­nas­ta ja so­siaa­li­sen tuen puut­tees­ta tai kou­lus­ta, jo­ka joh­taa huo­noon it­se­tun­toon. Vii­me kä­des­sä pää­dy­tään päi­vit­te­le­mään per­hei­den vai­keuk­sia ja ha­joa­mi­sia.



Mut­ta het­ki­nen. Puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten ei ol­lut kuul­tu­kaan kou­lup­sy­ko­lo­geis­ta. So­siaa­li­nen tu­ki tu­li su­vul­ta ja lä­hiym­pä­ris­töl­tä, jos oli tul­lak­seen. Mik­si siis on­gel­mat ovat pa­hen­tu­neet? Mik­si per­heet ha­joa­vat juu­ri nyt?



Yk­si var­ma asia, jo­ka on muut­tu­nut sel­väs­ti puo­len vuo­si­sa­dan ai­ka­na, on al­ko­ho­lin ku­lu­tus. Se on kas­va­nut 50 vuo­den ai­ka­na noin ne­lin­ker­tai­sek­si asu­kas­ta koh­ti.



Mo­nes­ti sa­no­taan, et­tä al­ko­ho­lia juo­daan, kos­ka on hen­kis­tä pa­hoin­voin­tia. Pi­täi­si voi­da myös ky­syä, on­ko pa­hoin­voin­tia sik­si, et­tä al­ko­ho­lia juo­daan. Tä­mä ky­sy­mys on kui­ten­kin ta­bu.



Al­ko­ho­lin on­gel­ma on riip­pu­vuu­den ke­hit­ty­mi­nen, jo­ka on si­tä to­den­nä­köi­sem­pää, mi­tä sään­nöl­li­sem­min kes­kus­her­mos­to al­tis­tuu al­ko­ho­lil­le. Sik­si ei ole it­ses­tään sel­vää, et­tä al­ko­ho­lin päi­vit­täi­nen käyt­tö oli­si tur­val­li­sem­paa kuin vii­kon­lop­pu­käyt­tö. Rans­ka­lais­ten juo­ma­ta­poi­hin ve­dot­taes­sa pi­tää muis­taa, et­tä vii­ni­mais­sa on juo­tu vii­niä tu­han­sia vuo­sia. Her­kim­min al­ko­ho­li­soi­tu­vat ih­mi­set ovat vä­hi­tel­len kuol­leet pois jat­ka­mas­ta su­kuaan.



Al­ko­ho­li on koh­ta­lo­kas­ta al­ku­pe­räis­kan­soil­le, joil­le se on uu­si asia. Tä­mä nä­kyy hy­vin in­tiaa­nien ja inuit­tien koh­ta­los­ta. Al­ku­pe­räis­kan­so­jen sa­no­taan al­ko­ho­li­soi­tu­van, kos­ka hei­dän maan­sa on ryös­tet­ty ja elin­kei­non­sa tu­hot­tu. Pi­tää kui­ten­kin us­kal­taa ky­syä myös toi­sin­päin: kuin­ka pal­jon hei­dän kult­tuu­rian­sa on tu­hon­nut val­koi­sen mie­hen tuo­ma al­ko­ho­li?



Suo­mes­sa­kin voi väit­tää, et­tä luon­non­va­lin­ta hoi­taa asian ja al­ko­ho­liin lii­kaa miel­ty­vät kuo­le­vat pois. Sii­hen voi kui­ten­kin men­nä vii­si­tu­hat­ta vuot­ta.



Toi­nen al­ko­ho­liin liit­ty­vä tyy­pil­li­nen piir­re on ryh­dis­täy­ty­mis­ky­ky. Vaa­ti­vas­sa ti­lan­tees­sa ih­mi­nen pys­tyy ryh­dis­täy­ty­mään si­ten, et­tä käyt­täy­ty­mi­nen ja suo­ri­tus­ky­ky ovat nor­maa­le­ja hu­ma­las­ta huo­li­mat­ta. Oi­keus­ke­mian pro­fes­so­ri Ant­ti Al­ha luen­noi jo 1960-lu­vul­la, et­tä kun lää­kä­ri huo­maa klii­ni­ses­sä hu­ma­la­ti­la­tut­ki­muk­ses­sa ryh­dis­täy­ty­mis­tä, se pu­huu hu­ma­la­ti­lan puo­les­ta.



Ryh­dis­täy­ty­mi­nen ja vah­vis­tu­nut it­se­tun­to ovat eri­tyi­sen vaa­ral­li­nen yh­dis­tel­mä lii­ken­tees­sä. Ajo­ky­ky voi lie­väs­sä hu­ma­las­sa ol­la hy­vä, kun hen­ki­lö ryh­dis­täy­tyy. Mut­ta rau­hal­li­sen ajon jäl­keen tu­le­va yl­lät­tä­vä ti­lan­ne pal­jas­taa he­ti al­ko­ho­lin vai­ku­tuk­sen. Vä­häi­nen­kin hu­ma­la hait­taa tark­kaa­vai­suut­ta, huo­non­taa koor­di­naa­tio­ta ja ai­heut­taa yli­rea­goin­tia. Vaa­ti­vaan ajo­tes­tiin me­ne­vä kul­jet­ta­ja pi­tää ajo­ky­kyään eri­no­mai­se­na, ja tes­tin tu­los on hä­nel­le useim­mi­ten suu­ri jär­ky­tys.



Täs­sä suh­tees­sa oi­keus­mi­nis­te­riön nä­ke­myk­set sii­tä, et­tä al­le puo­len pro­mil­len hu­ma­la ei ai­heut­tai­si ajo­ky­vyn huo­non­tu­mis­ta, ovat kä­sit­tä­mät­tö­miä. Ajo­ky­ky huo­no­nee ni­men­omaan yl­lät­tä­vis­sä ti­lan­teis­sa, jot­ka ovat kaik­kein vaa­ral­li­sim­pia.



Kol­mas al­ko­ho­liin liit­ty­vä il­miö on se­lit­te­ly, jo­ka saa jos­kus hy­vin ag­gres­sii­vi­sia sä­vy­jä. Al­ko­ho­li li­sää omaa erin­omai­suu­den tun­net­ta, jon­ka taas on osoi­tet­tu vä­hen­tä­vän tois­ten tar­pei­den ja mie­li­pi­tei­den huo­mioon ot­ta­mis­ta ja em­pa­tiaa.



Jul­ki­ses­sa al­ko­ho­li­kes­kus­te­lus­sa ag­gres­sii­vi­nen puo­lus­te­lu ja hait­to­jen vä­hät­te­ly on sil­miin­pis­tä­vää – kuin lap­sel­ta yri­tet­täi­siin hiek­ka­laa­ti­kol­la ot­taa le­lua pois.



Teol­li­suu­den edus­ta­jil­la on tie­ten­kin asias­sa iso ta­lou­del­li­nen int­res­si, ja kan­nan­otot muis­tut­ta­vat taan­nois­ta tu­pak­ka­kes­kus­te­lua. Mut­ta myös koh­tuu­käyt­tä­jät ja jo­pa tut­ki­jat puo­lus­te­le­vat al­ko­ho­lin po­si­tii­vis­ta mer­ki­tys­tä ta­val­la, jo­ka ke­mi­kaa­leis­ta kes­kus­tel­taes­sa ha­kee ver­tais­taan.



Hyö­dyl­li­sil­le­kin ke­mi­kaa­leil­le vaa­di­taan sa­ta­ker­tai­sia tur­va­mar­gi­naa­le­ja, ja sil­ti nii­den ris­ke­jä pe­lä­tään. Jos al­ko­ho­li-ni­mi­sel­le ke­mi­kaa­lil­le ha­lu­taan sa­ta­ker­tai­nen tur­va­mar­gi­naa­li, suu­rin sal­lit­tu vuo­ro­kau­si­an­nos on jäl­ki­ruo­ka­lu­si­kal­li­nen olut­ta tai tee­lu­si­kal­li­nen vii­niä.



Nel­jä vii­des­tä suo­ma­lai­ses­ta pi­tää elin­tar­vik­kei­den li­sä­ai­nei­ta va­ka­va­na vaa­ra­na. Tie­dos­sa­ni ei ole yh­tään nii­hin liit­ty­vää kuo­le­man­ta­paus­ta. Sai­ras­tu­mis­ris­ki on pie­ni. Muu­ta­mat li­sä­ai­neet ai­heut­ta­vat al­ler­giaa, mut­ta tiuk­ka en­nak­ko­tar­kas­tus ja suu­ret tur­va­mar­gi­naa­lit te­ke­vät vai­ku­tuk­set erit­täin epä­to­den­nä­köi­sik­si. Kuin­ka on mah­dol­lis­ta, et­tä ylei­set asen­teet eri ris­ke­jä ver­rat­taes­sa ovat men­neet näin pa­has­ti har­haan?



Asen­tei­siin vai­kut­ta­mi­sen te­kee vai­keak­si myös se, et­tä muu­ta­mat jär­jes­töt ja osa me­diaa elä­vät ih­mis­ten pe­lot­te­lus­ta. Ruoan li­sä­ai­neet ja ym­pä­ris­tö­myr­kyt ovat help­po­ja vi­hol­li­sia. Pe­lot­te­li­jat ei­vät suin sur­min­kaan ha­lua puut­tua vai­keam­piin asioi­hin, kos­ka ne tar­vit­se­vat suu­ren ylei­sön tuen.



Kiel­to­la­ki ei toi­mi, mut­ta nyt al­ko­ho­li­po­li­tii­kas­sa on men­ty nyr­jäh­tä­neen yk­si­lön­va­pau­den ni­mis­sä toi­seen ää­rim­mäi­syy­teen.



Yh­tä lail­la kuin tu­pak­ka, al­ko­ho­li ai­heut­taa erit­täin suur­ta hait­taa myös muil­le ih­mi­sil­le ja yh­teis­kun­nal­le. Al­ko­ho­li liit­tyy usein vä­ki­val­taan. Se on suu­ri syy per­hei­den ha­joa­mi­seen. Kuol­lei­suus mak­sa­sai­rauk­siin on kak­sin­ker­tais­tu­nut 2000-lu­vul­la. Kun mu­kaan lue­taan vä­lil­li­set ter­veys­vai­ku­tuk­set, al­ko­ho­liin liit­ty­viä kuo­le­mia on Suo­mes­sa noin 4 500 vuo­des­sa.



On­ko meil­lä va­raa ol­la kes­kus­te­le­mat­ta va­ka­vas­ti tä­män riip­pu­vuut­ta ai­heut­ta­van ke­mi­kaa­lin hai­tois­ta?



Kir­joit­ta­ja on lää­ke­tie­teen ja ki­rur­gian toh­to­ri se­kä en­ti­nen tok­si­ko­lo­gian pro­fes­so­ri.



Teol­li­suu­den edus­ta­jil­la on tie­ten­kin asias­sa iso ta­lou­del­li­nen int­res­si, ja kan­nan­otot muis­tut­ta­vat taan­nois­ta tu­pak­ka­kes­kus­te­lua. Mut­ta myös koh­tuu­käyt­tä­jät ja jo­pa tut­ki­jat puo­lus­te­le­vat al­ko­ho­lin po­si­tii­vis­ta mer­ki­tys­tä ta­val­la, jo­ka ke­mi­kaa­leis­ta kes­kus­tel­taes­sa ha­kee ver­tais­taan.



Hyö­dyl­li­sil­le­kin ke­mi­kaa­leil­le vaa­di­taan sa­ta­ker­tai­sia tur­va­mar­gi­naa­le­ja, ja sil­ti nii­den ris­ke­jä pe­lä­tään. Jos al­ko­ho­li-ni­mi­sel­le ke­mi­kaa­lil­le ha­lu­taan sa­ta­ker­tai­nen tur­va­mar­gi­naa­li, suu­rin sal­lit­tu vuo­ro­kau­si­an­nos on jäl­ki­ruo­ka­lu­si­kal­li­nen olut­ta tai tee­lu­si­kal­li­nen vii­niä.



Nel­jä vii­des­tä suo­ma­lai­ses­ta pi­tää elin­tar­vik­kei­den li­sä­ai­nei­ta va­ka­va­na vaa­ra­na. Tie­dos­sa­ni ei ole yh­tään nii­hin liit­ty­vää kuo­le­man­ta­paus­ta. Sai­ras­tu­mis­ris­ki on pie­ni. Muu­ta­mat li­sä­ai­neet ai­heut­ta­vat al­ler­giaa, mut­ta tiuk­ka en­nak­ko­tar­kas­tus ja suu­ret tur­va­mar­gi­naa­lit te­ke­vät vai­ku­tuk­set erit­täin epä­to­den­nä­köi­sik­si. Kuin­ka on mah­dol­lis­ta, et­tä ylei­set asen­teet eri ris­ke­jä ver­rat­taes­sa ovat men­neet näin pa­has­ti har­haan?Asen­tei­siin vai­kut­ta­mi­sen te­kee vai­keak­si myös se, et­tä muu­ta­mat jär­jes­töt ja osa me­diaa elä­vät ih­mis­ten pe­lot­te­lus­ta. Ruoan li­sä­ai­neet ja ym­pä­ris­tö­myr­kyt ovat help­po­ja vi­hol­li­sia. Pe­lot­te­li­jat ei­vät suin sur­min­kaan ha­lua puut­tua vai­keam­piin asioi­hin, kos­ka ne tar­vit­se­vat suu­ren ylei­sön tuen.



Kiel­to­la­ki ei toi­mi, mut­ta nyt al­ko­ho­li­po­li­tii­kas­sa on men­ty nyr­jäh­tä­neen yk­si­lön­va­pau­den ni­mis­sä toi­seen ää­rim­mäi­syy­teen.



Yh­tä lail­la kuin tu­pak­ka, al­ko­ho­li ai­heut­taa erit­täin suur­ta hait­taa myös muil­le ih­mi­sil­le ja yh­teis­kun­nal­le. Al­ko­ho­li liit­tyy usein vä­ki­val­taan. Se on suu­ri syy per­hei­den ha­joa­mi­seen. Kuol­lei­suus mak­sa­sai­rauk­siin on kak­sin­ker­tais­tu­nut 2000-lu­vul­la. Kun mu­kaan lue­taan vä­lil­li­set ter­veys­vai­ku­tuk­set, al­ko­ho­liin liit­ty­viä kuo­le­mia on Suo­mes­sa noin 4 500 vuo­des­sa.



On­ko meil­lä va­raa ol­la kes­kus­te­le­mat­ta va­ka­vas­ti tä­män riip­pu­vuut­ta ai­heut­ta­van ke­mi­kaa­lin hai­tois­ta?"



Kir­joit­ta­ja on lää­ke­tie­teen ja ki­rur­gian toh­to­ri se­kä en­ti­nen tok­si­ko­lo­gian pro­fes­so­ri.

"Kuol­lei­suus mak­sa­sai­rauk­siin on kak­sin­ker­tais­tu­nut 2000-lu­vul­la. Kun mu­kaan lue­taan vä­lil­li­set ter­veys­vai­ku­tuk­set, al­ko­ho­liin liit­ty­viä kuo­le­mia on Suo­mes­sa noin 4 500 vuo­des­sa."



Toksikologian professori ei ilmeisesti huomioi, että puolet maksasairauksista (ie. kirroosi) johtuvat nykyisin ylipainosta.

hyväksyn kyllä raskausaikaisen totaalijuomattomuuden

Ehkä tässä nyt oli kumminkin pointtina se, että alkoholi on myrkky. Tilanne on vaan se, että siitä puhutaan ja sitä kohdellaan niinkuin se ei sitä olisi.

enkä ole huomannut mitään kampanjoita tms. alkoholinkäytösä ei edes kysytty missään vaiheessa. sitäpaitsi, eihän viini ja olut edes ole alkoholia.