Miksi sinä 35+ olet edelleen sinkku?
Tämä kysymys on siis niille, jotka oikeasti etsivät kumppania ja perheen haluavat. Olen viime aikoina kohdannut MONTA tällaista, sekä miehiä että naisia, kivannäköisiä, sosiaalisia ihmisiä.
Haluaisinkin tietää, miksi olette sinkkuja? Oletteko vain jättäneet monta tilaisuutta käyttämättä? Pelkäättekö jotain? Eikö kukaan vaan sytytä? Monet ovat puhuneet "siitä oikeasta", miten voi olla, ettei kukaan ole tähän mennessä tuntunut riittävän oikealta?
Harkitsen erään tällaisen tapailemista, ja jotenkin tuo saa epäilyttämään. Meidän välillä on paljon kemiaa, ja uskon, että olisi hieno suhde jos pääsemme asiassa eteenpäin. Tuo mies on todella miellyttävä, ihan kivan näköinen, symppis. Itse olen toisella kierroksella.
Kommentit (13)
Etkö näe itsessäsi mitään vikaa vaikka olet toisella kierroksella?
Eiköhän tuossa ole syitä riittävästi.
Millaiseksi Suomi muokkautuu, kun kriisi on ohi? Tai saattaa muokkautua?
Kysyntä ja tarjonta ei ole kohdanneet.
Syy nro 1: En ole isotissinen blondi, jolla on hirvittävästi vientiä :D
Jostain syystä pisimmät suhteet miesten kanssa ovat olleet kaverisuhteita, ei rakkaussuhteita. Ne, kenen kanssa olisin ollut valmis perheen perustamaan, eivät ole halunneet perheellistyä minun kanssani ja toisin päin.
Nuorena, alle 25-vuotiaana en edes haaveillut kumppanista ja perheestä.
Sen jälkeen en vaan ole pitänyt kiirettä. Tulen, menen ja teen juttuja omaan tahtiin. Kyllä elämässä on sisältöä riittänyt ilman kumppaniakin.
Sen jälkeen en vaan ole pitänyt kiirettä. Tulen, menen ja teen juttuja omaan tahtiin. Kyllä elämässä on sisältöä riittänyt ilman kumppaniakin.
Eli sitten mennään ja tehdään niitä omia juttuja, kun niin on totuttu. Itse olen erilainen, parisuhdeihminen. Jotkut ovat itsenäisempiä.
Ehkä tuo selviää vain kokeilemalla.
Ap
Etkö näe itsessäsi mitään vikaa vaikka olet toisella kierroksella?
vaikka olet yksinkertainen imbesilli?
sairastui avioliiton aikana vakavaan sairauteen, joka muutti hänen psyykeensä pysyvästi. Mies oli vaarallinen avioliiton loppuvaiheessa. Ennen kuin miehen sairaus diagnosoitiin niin suhde oli niin raskas ja mies niin arvaamaton että en ole enää edes vuosia eron jälkeen jaksanut lähteä uuteen suhteeseen. Luulen että olen loppuelämäni yksin.
N34
En usko, että oikeasti kukaan voisi elää parisuhteessa kanssani. Enkä varmaan ole edes sopiva äidiksi.
Eiköhän noi syyt riitä selittämään tilanteeni sinkkuna.
sairastui avioliiton aikana vakavaan sairauteen, joka muutti hänen psyykeensä pysyvästi. Mies oli vaarallinen avioliiton loppuvaiheessa. Ennen kuin miehen sairaus diagnosoitiin niin suhde oli niin raskas ja mies niin arvaamaton että en ole enää edes vuosia eron jälkeen jaksanut lähteä uuteen suhteeseen. Luulen että olen loppuelämäni yksin.
N34
Toivottavasti löydät vielä uskosi parisuhteeseen uudelleen!
Mutta, et ole sinkku edelleen, vaan olet ollut pitkässä parisuhteessa. Sinulla siis on kyky/halu tällainen muodostaa. Pohdin erityisesti niitä, joilla ei oikein ikinä ole mitään pitkää parisuhdetta ollut.
Etkö näe itsessäsi mitään vikaa vaikka olet toisella kierroksella?
Vaan kysyin miksi näin on. Aihe kiinnostaa minua, ja en osaa itse samaistua koska olen ollut hyvin lyhyitä aikoja elämässäni sinkku. Aina on löytynyt kivoja miehiä.
Ja juu, edellisen päättymisessä minussa oli paljonkin vikaa, ei ole ongelmia myöntää sitä.
T. Ap
Minulla on kaunis ulkokuori ja olen fiksu, mutta olen myös äärimmäisen vittumainen ihminen. En usko, että oikeasti kukaan voisi elää parisuhteessa kanssani. Enkä varmaan ole edes sopiva äidiksi.
Eiköhän noi syyt riitä selittämään tilanteeni sinkkuna.
Yleensähän täällä syytellään omista vastoinkäymisistä mitä tahansa ulkopuolista tahoa alkaen serkunsiskonkumminkaiman ulkomaalaisesta tuttavasta päättyen tuntemattomaan naapuriin tai sossun kyttääjiin. Mutta vahingossakaan kukaan ei tunnusta omia vikojaan.
kun en koskaan pääse mihinkään ilman 1,9-v lasta.
Työpaikka on ainoa mihin pääsen ilman lasta.