Alkoholin vaarallisuus on yhä tabu

Tässä vähän ajankohtaista mietittävää,kertokaapa mielipiteitänne siitä:



http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Alkoholin+vaarallisuus+on+yh%C3%A4+tab…



Ih­mi­nen on mes­ta­ri jät­tä­mään huo­miot­ta sel­lai­set vaa­rat, joi­ta hän ei ha­lua ot­taa huo­mioon. Ti­lal­le hän ha­kee syn­ti­puk­ke­ja vaa­rois­ta, jois­ta voi syyl­lis­tää mui­ta. Va­lis­tuk­sel­la on vai­kea kor­ja­ta täl­lai­sia asen­tei­ta.



Hy­vä esi­merk­ki on kes­kus­te­lu syr­jäy­ty­mi­ses­tä ja poi­kien ke­hit­ty­mi­ses­tä agg­res­sii­vi­sik­si, it­se­tu­hoi­sik­si ja ky­vyt­tö­mik­si nä­ke­mään ti­lan­tei­ta mui­den sil­min. On ai­van il­meis­tä, et­tä poi­kien on­gel­miin vai­kut­taa mo­ni te­ki­jä, mut­ta oi­reel­lis­ta on se, min­kä­lai­sia syi­tä jul­ki­suu­des­sa kä­si­tel­lään ja min­kä­lai­sia ei. Vi­kaa hae­taan vi­ran­omais­ten toi­min­nas­ta ja so­siaa­li­sen tuen puut­tees­ta tai kou­lus­ta, jo­ka joh­taa huo­noon it­se­tun­toon. Vii­me kä­des­sä pää­dy­tään päi­vit­te­le­mään per­hei­den vai­keuk­sia ja ha­joa­mi­sia.



Mut­ta het­ki­nen. Puo­li vuo­si­sa­taa sit­ten ei ol­lut kuul­tu­kaan kou­lup­sy­ko­lo­geis­ta. So­siaa­li­nen tu­ki tu­li su­vul­ta ja lä­hiym­pä­ris­töl­tä, jos oli tul­lak­seen. Mik­si siis on­gel­mat ovat pa­hen­tu­neet? Mik­si per­heet ha­joa­vat juu­ri nyt?



Yk­si var­ma asia, jo­ka on muut­tu­nut sel­väs­ti puo­len vuo­si­sa­dan ai­ka­na, on al­ko­ho­lin ku­lu­tus. Se on kas­va­nut 50 vuo­den ai­ka­na noin ne­lin­ker­tai­sek­si asu­kas­ta koh­ti.



Mo­nes­ti sa­no­taan, et­tä al­ko­ho­lia juo­daan, kos­ka on hen­kis­tä pa­hoin­voin­tia. Pi­täi­si voi­da myös ky­syä, on­ko pa­hoin­voin­tia sik­si, et­tä al­ko­ho­lia juo­daan. Tä­mä ky­sy­mys on kui­ten­kin ta­bu.



Al­ko­ho­lin on­gel­ma on riip­pu­vuu­den ke­hit­ty­mi­nen, jo­ka on si­tä to­den­nä­köi­sem­pää, mi­tä sään­nöl­li­sem­min kes­kus­her­mos­to al­tis­tuu al­ko­ho­lil­le. Sik­si ei ole it­ses­tään sel­vää, et­tä al­ko­ho­lin päi­vit­täi­nen käyt­tö oli­si tur­val­li­sem­paa kuin vii­kon­lop­pu­käyt­tö. Rans­ka­lais­ten juo­ma­ta­poi­hin ve­dot­taes­sa pi­tää muis­taa, et­tä vii­ni­mais­sa on juo­tu vii­niä tu­han­sia vuo­sia. Her­kim­min al­ko­ho­li­soi­tu­vat ih­mi­set ovat vä­hi­tel­len kuol­leet pois jat­ka­mas­ta su­kuaan.



Al­ko­ho­li on koh­ta­lo­kas­ta al­ku­pe­räis­kan­soil­le, joil­le se on uu­si asia. Tä­mä nä­kyy hy­vin in­tiaa­nien ja inuit­tien koh­ta­los­ta. Al­ku­pe­räis­kan­so­jen sa­no­taan al­ko­ho­li­soi­tu­van, kos­ka hei­dän maan­sa on ryös­tet­ty ja elin­kei­non­sa tu­hot­tu. Pi­tää kui­ten­kin us­kal­taa ky­syä myös toi­sin­päin: kuin­ka pal­jon hei­dän kult­tuu­rian­sa on tu­hon­nut val­koi­sen mie­hen tuo­ma al­ko­ho­li?



Suo­mes­sa­kin voi väit­tää, et­tä luon­non­va­lin­ta hoi­taa asian ja al­ko­ho­liin lii­kaa miel­ty­vät kuo­le­vat pois. Sii­hen voi kui­ten­kin men­nä vii­si­tu­hat­ta vuot­ta.



Toi­nen al­ko­ho­liin liit­ty­vä tyy­pil­li­nen piir­re on ryh­dis­täy­ty­mis­ky­ky. Vaa­ti­vas­sa ti­lan­tees­sa ih­mi­nen pys­tyy ryh­dis­täy­ty­mään si­ten, et­tä käyt­täy­ty­mi­nen ja suo­ri­tus­ky­ky ovat nor­maa­le­ja hu­ma­las­ta huo­li­mat­ta. Oi­keus­ke­mian pro­fes­so­ri Ant­ti Al­ha luen­noi jo 1960-lu­vul­la, et­tä kun lää­kä­ri huo­maa klii­ni­ses­sä hu­ma­la­ti­la­tut­ki­muk­ses­sa ryh­dis­täy­ty­mis­tä, se pu­huu hu­ma­la­ti­lan puo­les­ta.



Ryh­dis­täy­ty­mi­nen ja vah­vis­tu­nut it­se­tun­to ovat eri­tyi­sen vaa­ral­li­nen yh­dis­tel­mä lii­ken­tees­sä. Ajo­ky­ky voi lie­väs­sä hu­ma­las­sa ol­la hy­vä, kun hen­ki­lö ryh­dis­täy­tyy. Mut­ta rau­hal­li­sen ajon jäl­keen tu­le­va yl­lät­tä­vä ti­lan­ne pal­jas­taa he­ti al­ko­ho­lin vai­ku­tuk­sen. Vä­häi­nen­kin hu­ma­la hait­taa tark­kaa­vai­suut­ta, huo­non­taa koor­di­naa­tio­ta ja ai­heut­taa yli­rea­goin­tia. Vaa­ti­vaan ajo­tes­tiin me­ne­vä kul­jet­ta­ja pi­tää ajo­ky­kyään eri­no­mai­se­na, ja tes­tin tu­los on hä­nel­le useim­mi­ten suu­ri jär­ky­tys.



Täs­sä suh­tees­sa oi­keus­mi­nis­te­riön nä­ke­myk­set sii­tä, et­tä al­le puo­len pro­mil­len hu­ma­la ei ai­heut­tai­si ajo­ky­vyn huo­non­tu­mis­ta, ovat kä­sit­tä­mät­tö­miä. Ajo­ky­ky huo­no­nee ni­men­omaan yl­lät­tä­vis­sä ti­lan­teis­sa, jot­ka ovat kaik­kein vaa­ral­li­sim­pia.



Kol­mas al­ko­ho­liin liit­ty­vä il­miö on se­lit­te­ly, jo­ka saa jos­kus hy­vin ag­gres­sii­vi­sia sä­vy­jä. Al­ko­ho­li li­sää omaa erin­omai­suu­den tun­net­ta, jon­ka taas on osoi­tet­tu vä­hen­tä­vän tois­ten tar­pei­den ja mie­li­pi­tei­den huo­mioon ot­ta­mis­ta ja em­pa­tiaa.



Jul­ki­ses­sa al­ko­ho­li­kes­kus­te­lus­sa ag­gres­sii­vi­nen puo­lus­te­lu ja hait­to­jen vä­hät­te­ly on sil­miin­pis­tä­vää – kuin lap­sel­ta yri­tet­täi­siin hiek­ka­laa­ti­kol­la ot­taa le­lua pois.



Teol­li­suu­den edus­ta­jil­la on tie­ten­kin asias­sa iso ta­lou­del­li­nen int­res­si, ja kan­nan­otot muis­tut­ta­vat taan­nois­ta tu­pak­ka­kes­kus­te­lua. Mut­ta myös koh­tuu­käyt­tä­jät ja jo­pa tut­ki­jat puo­lus­te­le­vat al­ko­ho­lin po­si­tii­vis­ta mer­ki­tys­tä ta­val­la, jo­ka ke­mi­kaa­leis­ta kes­kus­tel­taes­sa ha­kee ver­tais­taan.



Hyö­dyl­li­sil­le­kin ke­mi­kaa­leil­le vaa­di­taan sa­ta­ker­tai­sia tur­va­mar­gi­naa­le­ja, ja sil­ti nii­den ris­ke­jä pe­lä­tään. Jos al­ko­ho­li-ni­mi­sel­le ke­mi­kaa­lil­le ha­lu­taan sa­ta­ker­tai­nen tur­va­mar­gi­naa­li, suu­rin sal­lit­tu vuo­ro­kau­si­an­nos on jäl­ki­ruo­ka­lu­si­kal­li­nen olut­ta tai tee­lu­si­kal­li­nen vii­niä.



Nel­jä vii­des­tä suo­ma­lai­ses­ta pi­tää elin­tar­vik­kei­den li­sä­ai­nei­ta va­ka­va­na vaa­ra­na. Tie­dos­sa­ni ei ole yh­tään nii­hin liit­ty­vää kuo­le­man­ta­paus­ta. Sai­ras­tu­mis­ris­ki on pie­ni. Muu­ta­mat li­sä­ai­neet ai­heut­ta­vat al­ler­giaa, mut­ta tiuk­ka en­nak­ko­tar­kas­tus ja suu­ret tur­va­mar­gi­naa­lit te­ke­vät vai­ku­tuk­set erit­täin epä­to­den­nä­köi­sik­si. Kuin­ka on mah­dol­lis­ta, et­tä ylei­set asen­teet eri ris­ke­jä ver­rat­taes­sa ovat men­neet näin pa­has­ti har­haan?



Asen­tei­siin vai­kut­ta­mi­sen te­kee vai­keak­si myös se, et­tä muu­ta­mat jär­jes­töt ja osa me­diaa elä­vät ih­mis­ten pe­lot­te­lus­ta. Ruoan li­sä­ai­neet ja ym­pä­ris­tö­myr­kyt ovat help­po­ja vi­hol­li­sia. Pe­lot­te­li­jat ei­vät suin sur­min­kaan ha­lua puut­tua vai­keam­piin asioi­hin, kos­ka ne tar­vit­se­vat suu­ren ylei­sön tuen.



Kiel­to­la­ki ei toi­mi, mut­ta nyt al­ko­ho­li­po­li­tii­kas­sa on men­ty nyr­jäh­tä­neen yk­si­lön­va­pau­den ni­mis­sä toi­seen ää­rim­mäi­syy­teen.



Yh­tä lail­la kuin tu­pak­ka, al­ko­ho­li ai­heut­taa erit­täin suur­ta hait­taa myös muil­le ih­mi­sil­le ja yh­teis­kun­nal­le. Al­ko­ho­li liit­tyy usein vä­ki­val­taan. Se on suu­ri syy per­hei­den ha­joa­mi­seen. Kuol­lei­suus mak­sa­sai­rauk­siin on kak­sin­ker­tais­tu­nut 2000-lu­vul­la. Kun mu­kaan lue­taan vä­lil­li­set ter­veys­vai­ku­tuk­set, al­ko­ho­liin liit­ty­viä kuo­le­mia on Suo­mes­sa noin 4 500 vuo­des­sa.



On­ko meil­lä va­raa ol­la kes­kus­te­le­mat­ta va­ka­vas­ti tä­män riip­pu­vuut­ta ai­heut­ta­van ke­mi­kaa­lin hai­tois­ta?