Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Pelkään lapsen autismia.

Vierailija
22.06.2012 |

Auttakee nyt joku, kun tuttava pelotteli minut tällä ajatuksella ja nyt en osaa muuta miettiä. Vaikea tietää mikä lasten kanssa on normaalia ja mikä ei kun ei minkäänlaista aikaisempaa kokemusta lapsista.



Elikkäs meillä lapsi nyt 9 kk. On kehittynyt aina hyvin tai ikätasoisesti. Nyt osaa liikkumisen kaikki muut perusteet paitsi kävelyn. Jokeltaa sujuvasti tavuja ja yrittää hirveästi mielestäni sanoa äitiä (äittä). On kovin säikky mitä tulee esim. vähän kovempiin tai oudompiin ääniin. Oli hirveän vaikea totuttaa nurmikolle ja hiekalle, kun ne tuntuivat hänestä oudolle ja pelkäsi niitä. Samoin ensikosketus nukkamattoon oli hirveän pelottava kokemus. Syö kaikenmakuisia ruokia ja aloitti 8 kk soseet 7.5 kk iässä. Sylissä ei oikein ole ikinä rauhassa. Iltaisin väsyneenä tosin saattaa pitkäänkin halata. Tykkää kyllä olla lähellä ja vaatii huomiota, ehkä vähän liiaksikin. On siis ollut ihan kamala eroahdistus nyt kahden kuukauden ajan. Nyt jo vähän helpottanut, mutta edelleen ei saisi äiti lähteä 2 metriä kauemmas. Autossa ja rattaissa saattaa alkaa itkemään kovasti jos ei koko ajan ole aivan varma, että äiti tai isi on nyt aivan vieressä.



Haluaisin siis tietää onko tämä ihan normaalia ja onko lapsi vain vähän tavallista herkempi, vai onko kyse jostain suuremmasta? Eniten siis huolestuttaa tuo sylissä viihtymättömyys (tosin nyt on koko tämän kirjoitukseni ajan istunut nätusti sylissä :), säikky ja arka luonne ja tuo hirveän voimakas eroahdistus? Kiitos jo etukäteen vastanneille ja anteeksi jos nyt kuulostan aivan hölmöltä, kun joku asia painaa niin se painaa kunnolla :(

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voitteko mennä mukkuu-piilosta?



Jos kyllä, kyse ei ole autismista. Aspergeriinkaan tuo ei viittaa, vaikka se voi myöhemmin tulla esiin. Šen kanssa voi kyllä kuitenkin elää varsin onnelisena, joten huolehdit turhaann.

Vierailija
2/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen monia lapsia, joille hiekkaan, nurmikkoon tai veteen tottuminen on vienyt aikaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huomioiko jotain lapsessasi ja jos niin mitä?

Vierailija
4/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tiedän aiheesta ihan hirveästi ja voin sanoa, ettei ole sitä.

Vierailija
5/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tiedän aiheesta ihan hirveästi ja voin sanoa, ettei ole sitä.

Vierailija
6/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

tiedän aiheesta ihan hirveästi ja voin sanoa, ettei ole sitä.


vai siis hetkinen... tarkoititko että ei ole normaalia? ... :O

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuon ikäisestä lapsesta on hankala sanoa onko normaalia. Voi olla normaaliaki joka iän mukana helpottaa.

Vierailija
8/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuon ikäisestä lapsesta on hankala sanoa onko normaalia. Voi olla normaaliaki joka iän mukana helpottaa.


on ihana kuulla, että ei ainakaan vielä tarvitse huolehtia :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

esim. minä olin pienenä erittäin säikky, arka ja vanhempiini kiinnittynyt, eikä ole autismin häivääkään.

Vierailija
10/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat kyllä tyypillisiä yli- tai aliherkät aistit, mutta eivät ne mikään ainoa kriteeri ole. Voi myös olla esim pelkkää aistiyliherkkyyttä. Noin pienestä lapsesta on vaikea sanoa yhtään mitään. Meillä autistipojan ongelmat alkoivat parivuotiaana ja sitä ennen kehitys oli aika lailla normaalia. Diagnoosi tuli vasta 3,5-vuotiaana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ovat kyllä tyypillisiä yli- tai aliherkät aistit, mutta eivät ne mikään ainoa kriteeri ole. Voi myös olla esim pelkkää aistiyliherkkyyttä. Noin pienestä lapsesta on vaikea sanoa yhtään mitään. Meillä autistipojan ongelmat alkoivat parivuotiaana ja sitä ennen kehitys oli aika lailla normaalia. Diagnoosi tuli vasta 3,5-vuotiaana.

Vierailija
12/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

pienokaiselta.



Älä murehdi ennakolta kun ei ole mitään murehdittavaa. Vauvat ovat juuri tuollaisia.

Vauvat ovat yksilöitä ja ei pidä verrata naapurin Jussiin tai Kaisaan.



kolmen äiti





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
22.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

joista nuorin on vauva ja muita säikympi mitä toiset vauvana olivat.



Mutta me ihmiset ollaan erilaisia, ehkä tämä ryhdistyy kun kasvaa tai sitten se on iso tekijä perusluonteessa.



Eroahdistus menee kyllä ohi ja varhaisteininä alkaa häpeämään ja pyytää äitiä lähtemään ennenkö kaverit huomaa.

Harkoissa joidenkin lapset kimpaantuu jos äiti katselee.



Kyllä se siitä, voithan sinä neuvolassa puhua ääneen terkalle kun teillä on seuraava aika niin saat mielenrauhan. Sekin on neuvolan työtä, kertoa mikä on tavallista ja jos kovin mietityttää niin soita terkalle.



Minusta oli jotenkin suloista että lapsesi kuitenkin tykkää halailla ja se on hänelle tärkeää. Halata ei voi koskaan liikaa!