Myöhään liikkumaan oppinut lapsi

kääntynyt ympäri,ryöminyt eikä kontannut. Lähti sit suoraan kävelee reilun vuoden ikäisenä. Nyt ei edes huomaa et mitään ongelmia koskaan olis edes ollut.

Eihän sitä ikinä tiedä. Lapsesi saattaa kehittyä tuosta hyvin nopeasti, jollei mitään rakenteellista vikaa tai esim: Hypotoniaa löydy.



Mun lapseni lähti itsenäisesti kävelemään vasta 2v 2kk iässä, mutta hän olikin erityislapsi, jonka kehitystä on seurattu 9kk iästä lähtien.

hän on nykyisin jo yläasteella ja liikunnallisesti erittäin taitava, harrastaa useampaa urheilulajia.

Oletteko käyneet fysioterapeutilla? Sieltä saa ainakin hyviä ohjeita, miten lasta voi houkutella liikkumaan, ja miten lasta kannattaa käsitellä; miten nostaa ja laskea lattialle.



Meillä lähdettiin ryömimään vajaa 9-kuisena ja nyt kohta 11-kuisena melkein kontataan ja kovasti koitetaan päästä pystyyn.



Uskon, että teidänkin lapsi nyt kun oppinut liikkumaan, alkaa pian pyrkimään pystyynkin.



Ja istumaan nousu on tosi hankala asia! Meilläkin istutaan pyllylle vain polvi-istunnan kautta. Ja liikkeelle lähtö istuma-asennosta saattaa myös olla vaikeata, kannattaa auttaa lasta kallistamalla häntä makuulle vähän sivusuunnssa, toisen kyljen kautta.



Joten en olisi vielä huolissani teidän tilanteestanne, mutta ei fysioterapiasta mitään haittaakaan olisi!

puhe voi tulla myöhään sitten kanssa. Näin ainakin meillä, kun kävelemään lähdettiin 1v4kk. Nyt kun ikää on 2v2kk, niin puhe on vasta yksittäisten sanojen asteella eikä niistäkään saa selvää kuin vanhemmat.

lapset kuitenkin kehittyvät omaan tahtiinsa, eivät kaikki mene saman muotin mukaan. Jos neuvola ei ole asiasta huolissaan niin turhaan sinäkään olet. Tokihan asia on hyvä selvittää, sillä mikäli lapsellasi on jotain " häikkää" niin siihen kannattaa puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.



Oma lapseni alkoi ryömiä 6kk iässä, kontata 11kk iässä ja lähti kävelemään 1v2kk. Kääntymiset ym tulivat myöhemmin kuin samanikäisillä yleensä. Lapsi oli vain varovainen ja harkitseva.



Suoraan sanoen täytyy sanoa, että mitä myöhemmin lapsi oppii kävelemään niin sen parempi! Yli 1v on niin paljon enemmän jo " järkeä" päässä, että kävely ja liikkuminen ei ole pelkkää kohellusta. Esim. oma lapseni aloitti kävelyn hitaasti ja varovaisesti, lisäsi vauhtia vasta sitten kun taidot olivat kehittyneet = ei kolhuja ym.

Esim. kun opetteli seisomaan, saattoi kaatua suorilta jaloilta selälleen ja iskeä päänsä maahan jne.



Puhe tuli myös jälkijunassa, joten käydään puheterapeutilla.

kehitystä, lisäksi voi olla muitakin oppimisvaikeuksia. Mutta KOSKA en ole nähnyt lastasi, en osaa sanoa juuri juuta tai jaata. En ole mikään alan ammattilainen, mutta tunnen tosi monta tapausta, joissa lapsi kehittynyt poikkeavasti. Yleensä jos kehitys on tuossakin vaiheessa vielä hidasta, niin jotain kuitenkin tulevaisuudessakin tulee olemaan.



Sitten on toki olemassa tapauksia, joissa lapselle kaiken kaikkiaan hyvin omalaatuinen kehitys.



Jos kirjoittaisit, että lapsesi vasta ryömii, mutta liikkuu monipuolisisissa asennoissa ja osaa itse mennä istumaan + laskeutuu itse alas + osaa lähteä itse ryömimään (näiden lisäksi leikkii ja tapailee sanoja/tavuja/sanahahmoja aktiivisesti), vaikuttaisi tuleva kehitys ihan myönteiseltä.



Oikeastaan eniten mua huolestuttaisi tuo, että lapsi ei oikein osaa noita asennon vaihtoja. Tasapaino ei siis ole oikein hyvin kehittynyt. Voi hyvin olla, että tuo hidas kehitys jatkuu hitaana, mutta vakaana. En silti väitä, että esim aikuisena motoriset ongelmat enää olisivat silmiinpistävät tai jokapäiväistä elämää haittaavat. Silloin ongelmat ovat usein toisaalla (muussa pärjäämisessä). Maailma on aika vaativa paikka!

mitkä taidot lapsella on oltava ennen kävelemään oppimista. Eli vaikka lapsi ei ole jotain taitoa käyttänyt, hänellä on silti pitänyt olla tosi monipuolinen oman kropan hallinta ennen kävelyyn lähtemistä.

(ei ryöminyt koskaan, peppukiitäen alkoi edetä 10kk iässä, ei kontannut, käveli 1v4kk), mutta lääkärin mukaan normaali. kuopus olikin sitten shokki, kun alkoi ryömiä 3kk iässä ja käveli 9kk iässä. Siinä oli perässä pysymistä. :P



Meillä kielellisellä kehityksellä ei ole ollut vaikutusta. Esikoinen oppi puhumaan vasta yli 2v ja on tarvinnut puheterapiaa, kuopus taas puhui lauseita alle 1v.

Tyylejä on niin monia kuin on kiitäjiä, toiset työntää kädellä vauhtia, toiset molemmilla käsillä, toiset ottaa jalkoja mukaan ja kuka mitenkin.

Ja koska tämä tapahtui ja menikö kauheaksi horjumiseksi? Myös asiasta kiinnostunut, sillä vauvani ei ryömi eikä konttaa mutta kauhea hinku olisi ylös päin.

että älykkyydessä olisi jotain pielessä. Mutta kehitys voi olla joka saralla hidasta. Ja se aiheuttaa melko usein ongelmia. Toisaalta kehitys voi myös olla POIKKEAVAA, eikä pelkästään hidasta. Usein myöhemmän vaiheen ongelmat näkyvät vauva-aikana poikkeavana ja/TAI hitaana kehityksenä. Usein kokonaiskehitystä kannattaa antaa ihan ammattilaisen tarkkailla. Äiti saattaa usein olla huomaamatta joitakin puutteita tai vastaavasti joitakin taitoja, jotka ovat aika olennaisia kokonaisuuden kannalta.

Kyseessä ei siis ole oma lapseni, vaan ystäväni, vaikka sen kuvanhan tuosta kirjoituksesta saa, että olisi omani.

Olen ollut jo pidempään huolissani siitä lapsesta, koska hän on muutenkin ollut kovin erilainen ja miltei flegmaattinen ilmeissäänkin jne. Tykkää näperrellä kaikkea pientä ja tutkia käsiään tarkkaan, eikä liikkumaan ole kiirus.

Fysioterapiaan ei neuvola vielä 10kk kohdalla ollut katsonut aihetta ja äiti ei tunnu olevan huolissaan lapsen kehityksestä...

piti toista jalkaa sivulla koukussa ja toisella lappoi vauhtia ja kädet edessään vielä vauhtia ottamassa, istuen meni etiäppäin. Aikanaan siitä sitten punkersi pystyyn, seisoi tuen varassa harjoitellen pari päivää ja sitten otti askeleita. Oppi muuten istumaan jo 4,5kk iässä.



15



p.s. esikoinen oli paljon sairaalassa pienenä ja se saattoi hidastaa kehitystä jonkin verran vaikkei sairaus niin vakava ollutkaan. toisekseen, minä itse olen myös ollut peppukiitäjä aikoinaan ja kävellytkin vasta 1v6kk iässä. että perinnöllistä?

kuulostaa ihan normaalille. toiset lapset ovat tuollaisia. :)

Kävelemään voi oppia 7kk-1v8kk välillä. Kaikki tämä on normaalia. Jos 2-vuotias ei vielä kävele, voidaan puhua hitaasta liikkeelle lähdöstä. Antakaa lasten kehittyä rauhassa ja omaan tahtiin, kukaan ei sano että pitäisi osata jo 1-vuotiaana kävellä paitsi hysteeriset kehityksen kyttääjät!

mutta sitten kun keksi lähteä liikkeelle istuen, on vauhti ollut hurjaa ja nyt 11kk nousee ketterästi pystyyn ja on jopa muutaman askeleenkin ottanut tukea vasten. Että voi se kehitys sitten tehdä semmosenkin tempun, että yhtäkkiä pienessä ajassa tapahtuu paljon. Malttia, kyllä kaikki oppii joskus jos on muuten vaan terve. Sinuna ap en olisi huolissasi, kyllä ne neuvolassa katsoo heijasteet ym. mitä liittyy liikkumisen oppimiseen.

Entä ottaako askelia jos kävelyttää?

Kuulostaa musta kuitenkin siltä, että lapsen tasapaino EI ole edes sillä tasolla, kuin monen tavallisen vauvan tasapaino on noin 6-7kk iässä. Siitä huolimatta, että he eivät esim EDES RYÖMISI vielä. Normaali lapsi kuitenkin aika sujuvasti pyöriskelee lattialla, vaikka tekisikin sen vain napansa ympärillä. Normaali lapsi EI ole flegmaattinen, vaan utelias ja aktiivinen, vaikka olisi " vain" paikoillaan.