Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mistä vetoa, että uuden perhesurman uhrien äiti oli miehensä väh. henkisen pahoinpitelyn uhri?

Vierailija
19.06.2012 |

Raivostuttaa kun täältäkin palstalta saa lukea niin monesti juttuja siitä, että mies "käyttäytyy oudosti".

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
19.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Järjettömän Isontalon niillä oli

Vierailija
2/5 |
19.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja todistustaakka on sinulla, koska syytät. Lähdetkö mukaan? Vai laitetaanko 3000 €?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
19.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei savua ilman tulta

Vierailija
4/5 |
19.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kuvitelma siitä että lasten elämä on halvempi kuin miehen oma.

Vierailija
5/5 |
19.06.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsemurha omalla kohdalla nähdään jostain kumman syystä ratkaisuna. Voisi kysyä onko suomalainen kulttuuri niin jäykkä, että se ei anna muuttumisen mahdollisuutta? Ovatko sosiaaliset kontaktimme niin heikkoja, etteivät ne tue ihmisenä olemista? Syyllistääkö kulttuurimme ihmiset itsemurhan partaalle? Itsemurhan partaalla oleville olisi hyvä olla ohjeita – miten selvitä. Seuraavassa yritelmä.







1.Mieti mitä olet hakemassa. Aiotko kostaa? Aiotko pelastaa kasvosi? Sortuvatko elämän kulissit? Vai onko elämän tuska ylivoimainen?



- Kosto, ajatuksena siitä, että annat takaisin kaikkea sitä, mitä olen saanut kärsiä, on huono, itse asiassa tyhmä, koska sinähän et ole enää mukana. Tarvitsee rohkeutta irtaantua tilanteesta ja kuvitelmasta. Hyvän avun saat etsimällä kaveriksesi henkilön, johon voit luottaa. Tämä voi olla mummo vanhainkodissa, ystävä, vaikkapa lääkäri tai pappi. Pelkkä keskustelu elämästä auttaa ja tämän jälkeen on voimaa lähestyä ongelmallisia tilanteita.



- Itsemurha ei vapauta mokista, ei pelasta kasvoja. Jostain kumman syystä kuvitellaan, että itsemurhalla sovitetaan omat virheet ja epäonnistumiset. Se ei ole totta. Se on vastuunotonta pakenemista - mitä suurimmassa määrin. Kaikki mokat ovat ratkaistavissa, vaikka ympäristö yrittää teloittaa sinut. Pahinta mitä voi tapahtua kun jatkat elämääsi on, että saat uuden tilaisuuden aloittaa alusta. Saat kehittää uuden minän, ihmisen.



- Elämän kulissit muodostuvat perheestä, työstä ja harrastuksista. Vaimo tai mies ei ole enää sellainen kuin ennen – suhde on arkipäiväistynyt ja rakoilee. Työ stressaa eikä tyydytä. Harrastuksetkin käyvät työstä – useimmillahan ne ovat työn jatke. Elämän jatkuminen tällaisena synkistää mielen. Älä usko käsitystä, että jos perhe hajoaa tai joudut työttömäksi, niin se on häpeällistä. Yhteiskunnan eheyden vuoksi korostetaan perhettä ja työtä, mutta ihmisenä sinä voit epäonnistua. Muista, että et omista puolisoasi tai lapsiasi – he elävät omaa elämäänsä. Älä konsultoi kavereita kapakassa – ota loma ja mene vaeltamaan vaikkapa Camino de Santiagon tielle - juttele siellä ventovieraiden kanssa ja kuuntele heidän kohtaloitaan, ota oppia ja hämmästy.



- Elämän tuska on etsimistä ja siihen tarvitsee oppaan. Ihminen on maailmaan heitetty, niin kuin Sartre sanoi. Sartre, eksistenssifilosofi sanoi myös, että itsemurha ei auta. Aloita uusien asioiden opiskelu – löydä itsesi. Ole utelias ja katso, mitä elämä tuo tulleessaan. Jos teet itsemurhan, niin et anna itsellesi anteeksi tämän mahdollisuuden menettämistä. Luterilainen pappi on usein hyvä opas – sinun ei tarvitse tulla uskoon, mutta voit löytää itsesi suhteessa maailmaan.



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän yksi