Mitä mieltä olette isäni käytöksestä? (pitkä vuodatus)

Jo lapsena siskoni sai kaiken mitä halusi. Oli isän pieni prinsessa.

Esim. Olin jo pari vuotta toivonut omaa lumilautaa ja yhtenä jouluna kerkesin jo hieman innostua kun kuusen alla odotti laudan mallinen paketti, mutta paketissa olikin siskoni nimi.

Sisko ei edes pitänyt lumilautailusta, joten lahja oli täysin turha.



Siskoni muutti 19 vuotiaana pois kotoa.

Isäni osti hänelle kaikki astiat ja suurimman osan huonekaluista.



Itse muutin pari kuukautta myöhemmin 17 vuotiaana.

Odotin lasta ja muutimme mieheni kanssa yhteen.

Koska olin alaikäinen, jouduimme pyytämään isäni allekirjoituksen vuokrasopimukseen.

Isäni sitten kovalla äänellä kyseli vuokranantajalta "Sitten kun näiltä jää laskut maksamatta niin enhän minä joudu niitä maksamaan"

Ei edes jos... vaan SITTEN KUN...



Mieheni oli silloin ihan hyväpalkkaisessa työssä ja pystyi pienen perheemme ihan mukavasti elättämään.



Meille isä ei kustantanut yhtään mitään.

Ei edes tupareihin lahjaa tuonut.

Noh.. Saatiin kyllä kaikki tarpeellinen ostettua ja miehen vanhemmilta saatiin heidän vanhoja huonekaluja, joite he eivät enää tarvinneet.



Siskonikin löysi miehen ja aloimme suunnittelemaan talonrakennusta samaan aikaan.

Löysimme tontit ja molemmat pyydettiin isää takaamaan lainamme.

Olimme kaikki (siskoni ja hänen miehensä ja minä ja mieheni) kahvilla isän luona.

Isä vain ilmoitti että voi ryhtyä siskoni takaajaksi, mutta ei minun.

Mieheni vanhemmat sitten takasivat meidän lainan.



Meidän talo on jo valmis sisko vielä rakentaa.

Heillä oli ongelmia laskujen maksussa.

Isäni tietysti riensi apuun.

Maksoi rakennusmiehille ja talo alkoi taas valmistumaan.



Siskoni meni naimisiin.

Isäni kustansi kokonaan hänen prinsessahäänsä ja talutti kauniin morsiamen alttarille.



Ilmoitin isälleni, että me mennään ensi kesänä naimisiin.

Isän naama venähti ja tokaisi töykeästi "Älkää sitten kuvitelko, että laitatte minut maksumieheksi"



Kyse ei ole nyt siitä, että isällämme ei ole rahaa.Hänellä on sitä enemmän kun yksinäinen mies ehtii tuhlaamaan.



En edes pyytänyt isää maksamaan.

Kyllä me saamme häämme itsekkin maksettua.

Asia josta loukkaannuin todella verisesti oli kun pyysin isääni taluttamaan minut alttarille niin hän ei suostu.



Enää en edes haluaisi häntä kutsua häihin.

Jos ei yhtään kiinnosta niin ei me pakoteta.



Yhden ainoan kerran olen joutnut isäni apua pyytämään sen jälkeen kun muutin pois kotoa.



Odotin toista lastani ja lapsi meinasi syntyä ennenaikaisesti.

Minut määrättiin vuodelepoon.

sairaalaan en halunnut jäädä joten olin kotona esikoisen kanssa.

Mieheni teki lyhennettyä työpäivää(loma ei ollut mahdollinen kun vasta pistänyt firman pystyyn)

Mieheni vanhemmat kävi meillä melkein joka päivä auttamassa.

Pappa leikki esikoisen kanssa pihalla ja mummo siivoili ja teki ruokaa.

Pappa myös käytti koiramme lenkillä.

Sitten yhtenä päivänä en saanut koirille muuta lenkittäjää, joten pyysin isääni.

Hän suostui hyvin vastahakoisesti ja muistuttaa joka kerta asiasta kun nähdään.



Kun siskoni odotti esikoistaan niin isämme osti heille pinnasängyn ja turvaistuimet, leikkimaton ja paljon vaatteita ja leluja.

Me emme saaneet mitään.



Siskoni lapset saa isältämme paljon leluja ja vaatteita.

Meidän lapset ei saa edes joulu- eikä synttirlahjoja.



Äitimme kuoli kun olin vauva.

Jos joku sitä ihmettelee.



Isä käy velvollisuudentunnosta meillä kerran kuukaudessa kylässä. Viipyy n. puolituntia sitten keksii jonkun tekosyyn ja lähtee pois.



Siskoni luona hän on todella useasti kylässä ja hoitaa heidän lapsiaan.

Meidän lapsia ei ole kertaakaan hoitanut.



Me käydään kerran vuodessa kahden viikon lomalla ulkomailla.Ollaan pyydetty isää mukaan. Vietettäisiin mukava loma yhdessä, mutta ei hän halua mihinkään lähteä.

Siskoni valitti isälle, kun heillä ei ole varaa ulkomaanmataan joten isäni kustansi heille sen ja lähti mukaan.



Minua ei niinkään haittaa se, että isäni jakelee rahaa vain siskolleni, eikä minulle.

En ole missään vaiheessa olettanutkaan, että isäni kustantaisi aikuisen lapsensa elämän.



Mutta se kyllä korpeaa, että hän välittää siskostani ja hänen lapsistaan enemmän kuin minusta ja meidän lapsista.



Tuo eriarvinen kohtelu on alkanut jo silloin kun olin ihan vauva.

Siskoni kulki aina kauniissa vaatteissa ja minun vaatteeni olivat kirpputorilta. Sisko sai ihania leluja ja minä leikin suunnillleen käpylehmillä.



En minä ainakaan pystyisi kohtelemaan lapsiani noin. Molemmat on yhtä ihania ja rakkaita.



En ymmärrä miksi isä ei välitä minusta..