Pelkään, että joudun synnytyssairaalassa yhteishuoneeseen

tai vammaista lasta! Sillä keinolla usein onnistuu se perhehuoneen saaminen.



Että täällä ainakin on peukut pystyssä sitä varten, että ap:n synnytyksessä tai koko vauvassa on jotain erittäin pahasti vialla!! Onnea sitten omaan huoneeseesi, muista miettiä tätä aloittamaasi ketjua siellä :)

nyt puhuu sun hormoonit et sinä itse. Nuo on niitä raskauden aikaisia hulluja ajatuksia.



Toiseksi, nykyään vierailut on rajoitettu niin ettei synnytyssairaalaan saa tulla kuin mies ja vauvan sisarukset. EI kenenkään mummoja tai kavereita.



Kolmanneksi kaikki vauvat ovat vierihoidossa.



Neljännekis vastasyntyneet harvoin huutavat kovin paljon.



Viidenneksi kotiin pääset jo toisena päivänä joten voitte hoitaa sitä vauvaa yhdessä lopun elämäänne.

Emme toivota kenellekään.

Ihanko oikeasti et kykene kuvittelemaan mitään kamalampaa kuin huonekaveri?

Tietenkin pystyn kuvittelemaan kamalampaakin, voi herranen aika! Moni raskaana oleva esimerkiksi saattaa pelätä repeämää, välilihan leikkausta tai sitä, että vauva syöksysyntyy ambulanssiin. Eivät nämäkään mitään maailman kamalimpia uhkakuvia varmaan ole, mutta näitä pelkääville ei kuitenkaan tulla mesomaan, että "ajattele, synnytykseen voi vaikka kuolla, ja sinä pelkäät repeäväsi, vähän nyt suhteellisuuden tajua hei".

Me ihmiset olemme erilaisia. Monen mielestä on ihan sama nukkua yhteisessä huoneessa. Itselleni se on AINA ollut tosi hankalaa - en saa nukuttua kunnolla edes, jos joku tuttu nukkuu samassa huoneessa (perhettä lukuunottamatta). Olen tästä syystä jäänyt pois kerran yhdeltä opintomatkalta, opiskeluaikana, koska olisin joutunut nukkumaan samassa hostellihuoneessa opiskelukavereiden kanssa.

Ja synnytys on kuitenkin aika intiimi ja herkkä tapahtuma, ja vaikkei se olekaan sairaus, niin itse on kuitenkin sen jälkeen ainakin osittain puolikuntoinen, mahdollisesti kipeä. Minusta on kyllä TOSI OUTOA, että noin moni nainen (ilmeisesti äiti?!) suorastaan TUOMITSEE halun saada perhehuone ja vastenmielisyyden yhteishuonetta kohtaan.

Toiseksi, nykyään vierailut on rajoitettu niin ettei synnytyssairaalaan saa tulla kuin mies ja vauvan sisarukset. EI kenenkään mummoja tai kavereita.

Kolmanneksi kaikki vauvat ovat vierihoidossa.

Olen uudelleen synnyttäjä ja asun Helsingissä. Koko synnytyksessä on ruvennut kaikkein eniten pelottamaan se, jos emme saakaan perhehuonetta ja joudun jakamaan huoneen jonkun/joidenkin kanssa. Ajatuskin siitä, että itse vasta synnyttäneenä joutuisin olemaan huoneessa, jossa olisi vieraita ihmisiä ja mahdollisesti heidän vieraitaan (puolisoita, mummoja ja pappoja, kavereita, ties ketä sukulaisia...) En varmaan saisi edes nukuttua toisen ihmisen läsnäolon takia, saati kun muut vauvat huutaisivat. Ja tuosta tupakkaketjusta tuli mieleen vielä sekin, että jos huonekaveri vaikka polttaisi, niin sitten kuitenkin koko huone haisisi tupakalta, enkä haluaisi vauvan joutuvan hengittämään tupakanhajuista ilmaa.

Vauvan haluaisin pitää koko ajan vierihoidossa, haluaisin mahdollisimman hyvän ja rauhallisen alun lapsen elämään, ja haluaisin, että voisimme yhdessä miehen (ja esikoisen) kanssa tutustua vauvaan ja hoitaa häntä. Tuntuisi NIIN pahalta joutua yhteishuoneeseen! Minulla on muutenkin niin suuri oman tilan ja intimiteettisuojan tarve, että ajatuskin huoneen jakamisesta toisen kanssa tuntuu aivan mahdottomalta.

tekisi oikein hyvää olla muutama viikko yhteishuoneessa tai käytävällä, mokomakin hienohelma.

Uskon, että on tärkeämpiäkin kohteita verorahoille, kuin se että jokaikinen synnyttäjä saa oman yksityishuoneen. Saataisiin nyt edes tuo Lastenklinikka kuntoon.

Tuohon, että Lastenklinikka on aivan järkyttävässä kunnossa, muuten EI OLE syynä se, että synnyttäjienkin hyvinvointiin on satsattu sitten 1970-luvun! Ei ole mielekästä asettaa sairaita lapsia ja vastasyntyneitä vauvoja äiteineen vastakkain. Eikä todellakaan ole kestävä perustelu, että synnyttäjiin ei nyt satsata, koska on tämä Lastenklinikkakin. Koska se, että synnytyssairaaloita ei kehitetä naisystävällisemmiksi, ei oikeastaan tuo yhtään lisää rahaa Lastenklinikan korjaamiseen - se raha käytetään johonkin muuhun.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on rahaa laitettu sellaisiinkin tärkeisiin kohteisiin kuin musiikkitalo (jota myös vastustettiin paljon!) - kumma, ettei musiikkitalon sijaan voitu priorisoida sairaita lapsia. Vai onko niin, että kun on kysymys inhimillisyydestä ja ihmisten hyvinvoinnista, täytyy aina asettaa eri ihmisryhmät vastakkain? Ikäänkuin olisi päätetty, että ihmisiin ja hyvinvointiin satsataan mahdollisimman vähän, ja sitten eri ihmisten edut ja tarpeet pistetään kilpailemaan keskenään. Ensisijaisesti rahaa syydetään ihan muihin kohteisiin.

Ja vähättelemättä Lastenklinikan tärkeyttä priorisointilistalla, en kyllä ymmärrä, miksi synnyttävät naiset olisivat jotenkin täysin vähäpätöinen kohde, johon panostaminen olisi jotenkin turhaa ja hullua.

tekisi oikein hyvää olla muutama viikko yhteishuoneessa tai käytävällä, mokomakin hienohelma.

että olen vain hyvin nykyaikainen. Veikkaan, että tulevaisuudessa kauhistellaan yhteishuoneita ja varsinkin nykyistä perhehuoneiden vähäistä määrää - samalla tavalla, kuin nyt monta 1970-luvun käytäntöä pidetään suorastaan pöyristyttävänä.

Voisin kuvitella, että joskus monta kymmentä vuotta sitten olisi naureskeltu ajatukselle, että isä olisi mukana synnytyksessä, nainen saisi esittää omia toivomuksia vaikkapa kivunlievityksen tai synnytysasennon suhteen, tai että yleensä synnyttäjää lainkaan kuunnellaan. Saati, että ylipäänsä kukaan saisi perhehuoneen.

Mutta ehkä näitä dinosauruksia elää keskuudessamme edelleen... sinunkin viestistäsi päätellen.

En tuomitse HALUA saada perhehuone. Olisin itsekin sellaisen halunnut. Mielestäni huolestuttavaa on jos aloittajan SUURIN huoli koko synnytyksesä on se, saako hän perhehuoneen. Toisaalta on erittäin helpottavaa että tuo on aloittajan suurin huoli, itse kun synnytyksen lähestyessä pelkäsin tulevaa kipua, sitä selviääkö vauva, onko kaikki kunnossa ym. Vaikka olisin halunnut perhehuoneen, enkä sitä saanut, olin onnellinen kun synnytys meni hyvin ja sekä minulla, että vauvalla oli kaikki kunnossa.

Onko aloittaja myös miettinyt sitä, että esikoiselle ei sairaala ehkä ole paras paikka, vaan voisi olla paras päästä ensin isän kanssa tutustumaan pikaisesti vauvaan ja sitten kotiin isän kanssa sulattelemaan asiaa. Kun teillä toivottavasti menee kaikki hyvin ja pääsette nopeasti kotiutumaan, niin teillä on paljon aikaa viettää keskenänne ja hoivata vauvaanne.

tekisi oikein hyvää olla muutama viikko yhteishuoneessa tai käytävällä, mokomakin hienohelma.

että olen vain hyvin nykyaikainen. Veikkaan, että tulevaisuudessa kauhistellaan yhteishuoneita ja varsinkin nykyistä perhehuoneiden vähäistä määrää - samalla tavalla, kuin nyt monta 1970-luvun käytäntöä pidetään suorastaan pöyristyttävänä.

Voisin kuvitella, että joskus monta kymmentä vuotta sitten olisi naureskeltu ajatukselle, että isä olisi mukana synnytyksessä, nainen saisi esittää omia toivomuksia vaikkapa kivunlievityksen tai synnytysasennon suhteen, tai että yleensä synnyttäjää lainkaan kuunnellaan. Saati, että ylipäänsä kukaan saisi perhehuoneen.

Mutta ehkä näitä dinosauruksia elää keskuudessamme edelleen... sinunkin viestistäsi päätellen.

pitkä selitys ei sitä muuksi muuta että ihan oikeasti olet nirppanokkainen hienohelma.

Osaatko yhtään arvata, mitä tuo yksityishuoneessa köllöttely tulisi maksamaan veronmaksajille? Sairaalat ovat jo nyt ahtaita laitoksia, ja nyt sitten pitäisi taata synnyttäneille perhehuoneet ja varmaankin myös jokaiselle muullekin potilaalle. Ehdotus: kipitä yksityissairaalaan.

tekisi oikein hyvää olla muutama viikko yhteishuoneessa tai käytävällä, mokomakin hienohelma.

että olen vain hyvin nykyaikainen. Veikkaan, että tulevaisuudessa kauhistellaan yhteishuoneita ja varsinkin nykyistä perhehuoneiden vähäistä määrää - samalla tavalla, kuin nyt monta 1970-luvun käytäntöä pidetään suorastaan pöyristyttävänä. Voisin kuvitella, että joskus monta kymmentä vuotta sitten olisi naureskeltu ajatukselle, että isä olisi mukana synnytyksessä, nainen saisi esittää omia toivomuksia vaikkapa kivunlievityksen tai synnytysasennon suhteen, tai että yleensä synnyttäjää lainkaan kuunnellaan. Saati, että ylipäänsä kukaan saisi perhehuoneen. Mutta ehkä näitä dinosauruksia elää keskuudessamme edelleen... sinunkin viestistäsi päätellen.

tai vammaista lasta! Sillä keinolla usein onnistuu se perhehuoneen saaminen.

Että täällä ainakin on peukut pystyssä sitä varten, että ap:n synnytyksessä tai koko vauvassa on jotain erittäin pahasti vialla!! Onnea sitten omaan huoneeseesi, muista miettiä tätä aloittamaasi ketjua siellä :)

Silloinhan perhehuoneelle nimenomaan ei ole tarvetta. Vauvaa hoidetaan teholla tai valvontaosastolla, jossa vanhemmat voi käyd tilanteen salliessa. Yöt äiti nukkuu synnyttäneiden osastolla tavallisessa huoneessa ja isä kotonaan. Näin ainakin omalla kohdallani ja muidenkin tuntemieni vakavasti sairaiden vastasyntyneiden kohdalla. Jos halusit kiusata ap:tä, olisit yrittänyt keksiä jotain osuvampaa.

kauhistus, toiselle taas voi olla jopa mukavaakin, kun huoneessa on seuraa. Me ihmiset olemme erilaisia, miksi ette tajua sitä? En ole ap, mutta minä olen aina halunnut perhehuoneen tai yhden hengen huoneen (mieluusti olisin siitä maksanut extraakin, sanotaanko vaikka jopa tonnin yöltä, jos sillä yksityisyys varmistuisi).



Ensimmäisen lapsen kohdalla jouduin kolmen hengen huoneeseen. Huonekaverit olivat ihan ok, mutta en osannut olla mitenkään päin huoneessa. Viereisillä äideillä ramppasi lapsia ja tietty mies oli huoneessa melkein koko päivän - minun olisi pitänyt tuuletella sektiohaavaa, mutta kiva tuuletella, kun huone on täynnä outoa porukkaa. Öisin en nukkunut ollenkaan ja imetyskin meni pilalle. Kotiinpääsy oli paratiisi!



Kaksi seuraavaa kertaa painotin haluani saada oma huone - joka kerta olin erityismaksuluokassa, mikä tietty takaa vain tietyn hoitovan lääkärin, ei muuten mitään erityiskohtelua. Ja nythän erityismaksuluokka on poistettu. Seuraavilla kerroilla yhden hengen huone onnistui ja toivuin supernopeasti, imetys onnistui ja lähdin sairaalasta levänneenä! Ymmärrän siis ap:n toivomuksen paremmin kuin hyvin!



Ulospäinsuuntautuneelle huoneen jakaminen on eri asia kuin esim. sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivälle tai muuten vain hiljaisemmalla ihmiselle!

ap:lle sanoisin, että kerro jo etukäteen halustasi saada perhehuone; kerro kaikki sama, mitä kerroit viestissäsi ... omalla kohdallani toimi, kun esitin toiveeni riittävän selkeästi ja perustellusti; älä esitä toivettasi vain kerran, vaan hoe sitä jatkuvasti!

Saat varmasti hyvää palvelua. Muista korostaa, kuinka juuri sinun toivettasi tulee kunnioittaa, eikä niiden muiden, jotka samaa toivovat. Ja sano, että olet muita enemmän oikeutettu omaan rauhaan, koska olet vain yksinkertaisesti muita parempi ihminen. Ja erittäin tärkeä tarpeinesi, tärkeämpi kuin muut.



Itse saimme mukavasti perhehuoneen, kun lapsi syntyi kaikille yllätten kehitysvammaisena. Ehkä nappaa teilläkin!

syntyesä Naikkarilla. Huoneessa oli neljä äitiä ja neljä vauvaa, trafiikin määrä oli ihan uskomaton... Olin yhden yön, jona en nukkunut minuuttiakaan vaikka minun vauvani olisi kyllä nukkunut. Seuraavana aamuna oli pakko ilmoittaa että lähden kotiin, olinhan jo sitä edellisen yön valvonut synnytyksen takia niin en halunnut menettää seuraavaakin yötä. Oli ihanaa päästä omaan kotiin lepäämään!

Mitä tekemistä siellä huoneessa on? Pahimmillaan esikoisen järkytys on syntymän jälkeen ja sitten on pakko olla lukittuna yhteen sairaalahuoneeseen jossa vanhemmat tuijoittaa vauvaa eikä esikoisella ole mitään tekemistä. Mieti nyt viel

.

makaa vähintään 2 hengen huoneessa, usein isommissakin. Yhden hengen huoneen saa jos joutuu eristykseen esim. sairaalabakteerin takia. Meillä päin esim. sektioäidit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan yhden hengen huoneeseen.

Sairaala ei ole mikään hotelli tai täyshoitola. Lähde sieltä kotiin hoitamaan vauvaasi niin äkkiä kuin pääset.

Ja minäkin suosittelisin miettimään perhehuonetta esikoisen kannalta. Ei ne niin viihtyisiä huoneita ole että minä ainakaan veisin lasta sinne turhautumaan.

että synnytän sektiolla. Aina privaattihuone :)

että synnytän sektiolla. Aina privaattihuone :)

Voi olla jopa päinvastain, jos ei ole riittävän hyvässä, itsenäisesti pärjäävässä kunnossa, ei saa perhehuonetta. Sektioäidit ovat pikemminkin tavallisissa useamman hengen huoneissa, joissa hoitajien on helppo tarkkailla heitä.