Mitä te yli 35 vuotiaat teette vapaalla?
Tarkoitan lähinnä sitä aikaa, kun olette ihan yksin (tai miehen kanssa), ilman lapsia eikä ole mitään velvotteita? Mun lähipiirissä on lähinnä niitä, jotka painavat vapaa-aikansa siivoten taloa ja/tai mökkiä, kädet mullassa uurastavat kymmeneen saakka illalla tai remontteeraavat taloa jne. Mun lähipiiri on pienentynyt todella paljon ja mä olen huomannut olevani tylsä ihminen. Tiedän kuitenkin, että kaikki eivät ole muumioituneet saadessaan lapsia. mutta mitä kaikkea kivaa te teette yleensä?
Kommentit (40)
enkä ole koskaan yksin tai miehen kanssa kaksin. Ei olla oltu ainakaan 15 vuoteen. Meillä ei kaikki lapset ole vielä niin isoja, että olisivat yhtäaikaa jossain pois kotoa tai että voisi jättää keskenään kotiinkaan.
niin että voisi olla iltoja kahdestaan.
mutta eivät enää taaperoikäisiäkään eli hyvin voisi jättää mummeille hoitoon.
Mä olen ollut hyvinkin tyytyväinen tähän kotona puuhasteluun ja ollut onnellinen. Nyt vain pidemmän aikaa ollut sellainen tunne, että voisi tehdä jotain oikeasti hauskaa, mutta näin tylsistyneenä ei keksi mitään ja sitten tylsistyy vielä enemmän, kun huomaa olevansa niin tylsä ettei edes keksi mitään arjesta poikkeavaa hauskaa tekemistä aikuisten kesken.
Ap
mä olin just 35 kun ostettiin tää remonttikohde ja 36 kun huomasin olevani raskaana.
Muksun mentyä nukkumaank meillä on arkisin noin tunti, kunnes mieskin kaatuu sänkyyn...eli ihan normaali iltatoimiin se aika häviää: suihkut, iltapalat, töllöä, seuraavan päivån ohjelmaa mietitåän.
Sen päälle katselen töllöä tai nettailen (myös nettiostoksia tms) pari tunta ja puolen yön jälkeen itsekin nukkumaan.
Eipä sitä tarhaikäisen kanssa juuri omaa aikaa ole, siivoukset, kaupparessut ja remonttiakin tehdään lapsen kanssa tai vuorotellen.
mutta vapaa-ajalla teen jotain juurikin sellaista mistä mainitsiktin: siivoan, hoidan puutarhaa, korjaan jotakin, luen kirjaa, piirrän, soitan, suunnittelen jotain tai käyn shoppailemassa.
Auts. Tosi tylsää.
Olisi tuntunut hienommalta sanoa, että käyn urheilemssa. Tai tapaan hyviä ystäviäni. Ikävä kyllä mulla ei enää oikein ole ystäviä jäljellä, eikä ole uusiakaan löytynyt tilalle.
Mistähän niitä saisi?
Käydään juoksemassa, maastopyöräilemässä, laskettelemassa, melomassa, kiipeilemässä, salilla jne. Joskus käydään kavereiden kanssa keikoilla tai istutaan iltaa, kokkaillaan ja pelaillaan. Lomilla reissataan porukalla tai sit ihan vaan kaksistaan.
Emme harrasta siivoamista tai remontointia :D
Jos olen ihan itsekseni saatan:
- kaataa itselleni lasin shamppanjaa, hankkia tuoreita mansikoita, tehdä vaahtokylvyn, koristella kylpyhuoneen kynttilöin ja kukkasin, laittaa hyvää musiikkia soimaan, rentoutua ja nautiskella
- lähteä kaupungille shoppailemaan kaikissa niissä pikkuputiikeissa, joissa haluan rauhassa katsella, hypistellä, sovittaa ja ihmetellä
- suunnata syömään johonkin huippulaatuiseen ravintolaan ilman, että seuralainen (mies) vääkättää vieressä liian pienistä annoksista, liian kovasta hinnasta ja liian kummallisista ruoista - ja hyvällä omallatunnolla, nautiskellen, herkuttelen läpi koko repertuaarin
- mennä oopperaan, teatteriin, balettiin, elokuviin
- vierailla museossa, taidenäyttelyssä, tmv. ja tutkia kaiken läpi hitaasti ja hartaudella
- lähteä pyöräilemään tai uimaan ja saunomaan johonkin kylpylään
- istua iltaa cocktailbaarissa
- mennä jonkun bändin keikalle tai standup-esitystä seuraamaan
toisesta naisesta...Naiseni hieman pyöreä ihan nätti, mutta tosiaan haaveilen eräästä blondista julkkisnaisesta rakastellessamme. Kyllä olen sika :D Mutta seisoo paremmin näin ja saan naiselle orkun!
Nuo siis juttuja, joita yleensä teen, jos olen ihan yksin. Ei tulisi mieleenkään silloin alkaa siivota tai pyykätä tai jotain. Niitä nyt voi tehdä, kun on koko sakki kotona.
Toki noita juttuja tehdään kerran kuukaudessa vähintään miehen kanssa myös yhdessä tai sitten ystävättärien kanssa. Mutta olen sellainen, että nautin suunnattomasti, kun saan ihan yksin tehdä minulle mieluista asiaa - kuten vaikkapa jokin taide- tai museonäyttelykäynti. Kaikki merkittävimmät näyttelyt käyn läpi, mitä Turku - Helsinki - Tampere -akselilla on.
Toki koko perheenkin voimin käydään museoissa, teatterissa, jne. Mutta onhan se ihan eri tutkiskella jotain kartanomuseota lapsen kanssa kuin itsekseen - omalla tavallaan mukavia vierailuja molemmat.
...tylsää :) Luen, nostelen painoja, käyn lenkillä tai moottoripyöräilemässä. Mitä nyt lapsilta ehtii. Miehen kanssa käydään leffassa.
Öh, ilmeisen tylsää paperilla. Mutta juuri sitä, mitä nykyään haluan. Nuorempana en pysynyt yhtään paikallani, aina baarissa, dokaamassa tai jotain.
Ikää vähän yli kyselyn eli tasan 40v!
Jos on joskus hetki, niin käydään kävelyllä tai siivotaan/ollaan rikkaruohojen kimpupussa. Kiire koko ajan eikä vapaaajanongelmia.
Olen 38v lapseton naimisissa oleva nainen. Miehelläni on aikuiset lapset, joista toinen on vielä meidän "viikonloppulapsi". Vaikka teemme ihan normaalia työviikkoa, vapaa-aikaa tuntuu silti olevan kovin vähän. Meneehän 8h työpäivään matkoineen kuitenkin 9h. Kotiin siis ehditään vain harvoin ennen viittä, usein kuitenkin pitää käydä asioilla matkalla (ruokakauppa, kirjasto, rautakauppa jne.).
Me kokataan, syödään, käydään lenkillä / hiihtämässä / vähintään kävelyllä joka ilta. Saunomme lähes päivittäin. Tällä viikolla on katsottu vähän jalkapalloa, muutoin meillä ei juuri tv:tä ehditä katsoa. Käyn leffassa joskus ihan yksinään kun en jaksa sovitella muiden aikatauluihin.
Takapihaa pitäisi laittaa kun ehtisi, kasvimaa jo laitettiin. Aina on jotain pientä remontoitavaa tai askarreltavaa. Ja joskus pitää siivota ja pyykätä. Mä lukisin enemmän jos ehtisin ja silmät jaksaisi työpäivän jälkeen. Nyt lomalla luen ja ulkoilen paljon. Käymme kesällä retkeilemässä rannoilla ja metsissä ja melomme. Marjastamme ja sienestämme. Nyt pitäisi tehdä raparperihillot kiireesti. Noin joka toinen viikko ehdin nähdä ystäviäni, käydään yleensä ravintolassa syömässä ja juoruamassa 1-2 parhaan ystävän kanssa. Harvoin jaksamme pyytää isompaa seuruetta, mutta pari-kolme kertaa vuodessa nähdään vanhalla kaveriporukalla isommin. Ystäväpariskuntia olisi kiva kutsua syömään, mutta usein olemme viikonlopun lähestyessä niin väsyneitä ja seksin puutteessa, ettei huvita kutsua ketään. Nytkin mietimme, jaksaisimmeko pyytää lapset puolisoineen grillaamaan, se vaan tietää sitten sitä, ettei sinä päivänä muuta ehdi kun lapsia pitää hakea ja viedä, kaikki syö eri ruokaa jne. Mies on yleensä se, joka sanoo, että ei jaksa. :)
niin että voisi olla iltoja kahdestaan.
No mä oon 38v ja lapset on 18v ja 22v. Mut ne onkin miehen lapset. Ei kukaan pakota tekemään omia jos haluaa mieluummin olla kahdestaan. :)
miehen kanssa, ollaan 42-vuotiaita. Mitä haluat tietää vapaa-ajastamme?
mutta eivät enää taaperoikäisiäkään eli hyvin voisi jättää mummeille hoitoon.
Ap
Ja juu, kyllä lapset voi jättää mummeille hoitoon. Minä olen sillä aikaa siellä mitä varten hoito on järjestetty: lääkärissä, silmälasikaupassa, töissä... Kaikkea tuota on jo niin paljon, ettei niitä lapsia viitsi vanhuksille (75 v.) enää ihan vain huvin vuoksi työntää.
- istutaan iltaa hyvän ruoan ja juoman parissa mieheni kanssa (kotona tai ravintolassa)
- viikonloppumatkoja silloin tällöin
- golf on yhteinen harrastus
- käyn juoksemassa, mies ei
- luen kirjoja, katson/katsomme leffoja
jne. Eli vaikkas mitä.
Asumme keskustassa kerrostalossa, ei siis pihatöitä. Ja siivojakin käy kerran viikossa.
Ja iät vielä: Minä 39v., mieheni 43v. ja lapset 11v. ja 9v. Ovat usein jomman kumman vanhemmilla (ja tod. tykkäävät), jotka asuvat lähistöllä. On ihanaa, kun on myös yhteistä tai omaa aikaa, kun muksut jo vähän isompia.
ja lapset ovat alle kouluikäisiä, joten eipä omaa aikaa juuri ole.
Tai sitten istutaan sohvalla. Tai ollaan netissä. Tai jutellaan mukavia ruokapöydän ääressä kaksin tai seurassa. Ihan mukava elämä.