Nimiäiset syrjäyttävät ristiäiset (YLE)

Nimiäiset ilman kristillisiä tunnusmerkkejä ovat yhä yleisempiä. Helsingissä jo puolet lapsista jää kastamatta, muissakin isoissa kaupungeissa suuntaus on sama. Uusi ilmiö on se, että monet pakanallisia nimiäisiä järjestävät vanhemmat haluaisivat kuitenkin juhliin papin siunaamaan lapsensa.



Mistä on kyse?



Nimiäiset ovat yleistyneet samaan tahtiin kirkosta eroamisen kanssa



Helsingissä enää puolet lapsista saa kristillisen kasteen

Jotkut vanhemmat haluavat papin mukaan nimiäisiin

Kirkko suostuu lapsen siunaamiseen, mutta ei nimiäisten yhteydessä



Tuleeko meistä pakanakansa?



Uskon kristinuskon Jumalaan

2007 37%

2011 27%





En usko Jumalan olemassaoloon

2007 11 %

2011 21 %



Lähde: Kirkon tutkimuskeskus 2012



Koko maassa kastetaan 78 prosenttia lapsista, kun 35 vuotta sitten lukema oli 95 prosenttia. Nimiäiset ovat yleistyneet samaan tahtiin kirkosta eroamisen kanssa, koska eniten kirkosta lähtee juuri perheenperustamisiässä olevia nuoria. Nuorista miehistä kirkkoon kuuluu esimerkiksi Tampereella enää alle puolet.



Hyvinkääläiset Nina ja Ville Lehto saivat esikoisensa Ukon huhtikuussa. Isä Villelle kastamattomuus oli tsesäänselvyys. Ville itse ei usko Jumalaan, eikä häntä ole kastettu, hänen perheessään ateismi kulkee jo toisessa polvessa. Sen sijaan Ukon äiti Nina mietti asiaa perinpohjin, muun muassa siksi että kuuluu itse kirkkoon.



- Loppuraskaudesta tuli vähän sellainen tunne että pitäisikö lapsi sittenkin kastaa. Päädyimme kuitenkin tähän nimenantojuhlaan. Lapsemme saa itse päättää näistä asioista kun kasvaa.



Lehdot ovat tyypillinen tapaus, isä ei kuulu kirkkoon mutta äiti kuuluu. Ennen vanhaan oli tapana taipua enemmistön mukana mutta nyt suuntaus näyttää olevan kääntymässä. Yleisimmin kastamatta jättämistä perustellaan lapsen omalla valinnalla, tämän todistaa myös Helsingin seurakuntayhtymässä tehty kysely.



Satu Miettinen