Miten joku nainen voi antaa miehelleen anteeksi pettämisen kolme eri kertaa?
Pettämisiä yhteensä 6kpl ja kahden pareissa aina noin kolmen vuoden välein.
Kommentit (48)
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 16:32"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 16:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 15:05"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 14:44"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 13:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 13:36"]
Voi olla että olen huono ihminen nimittäin itse en kyllä anteeksi antaisi kertaakaan. Ja se on myöskin varma että mieheni ei katselisi mua päivääkään jos itse kävisin toista nusasemassa
[/quote]
Elämä ei olekaan noin mustavalkoista, kun se omalle kohdalle osuu. Muista tämä.
[/quote]
Muistetaan. Outoa vain ajatella että joku oikeasti voi monet kerrat antaa pettämisen anteeksi. Ehkä sen kerran vielä pystyy mutta että useammin?
[/quote]
Just niin. Se on vaikea kuvitella ja helppo ihmetellä asioita, joita ei itselle ole tapahtunut.
[/quote]
Ehhh. Se oli kysymys. Pystyykö sitä enään monien kertojen jälkeen luottamaan toiseen täysin ja arvostamaan toista kun on kuitenkin ollut valmis pilaamaan kaiken sen seksin takia? Vai 'turtuuko' siinä vain jossain vaiheessa eikä jaksa oikeasti enään kiinnostaa mitä toinen tekee ja kenenkanssa?
[/quote]
Mä vastaan nyt omasta puolestani. Mä en luota mieheeni yhtään, enkä koskaan ole joutunut käymään sitä keskustelua itseni kanssa, että pystynkö luottamaan jos jatketaan jne. Se keskustelu minkä kävin itseni kanssa ekan pettämisen jälkeen oli se, että pystynkö elämään ilman luottamusta. Tiesin, että ikinä en enää luota. Ja sillonkun ei luota, ja ne miehen "oon muuttunut mies, en enää ikinä satuta sua sillä tavalla. En enää ikinä petä sua" on vaan sitä bullshittiä joka tulee miehen suusta, ei jotain mihin pitäisi luottaa ja uskoa. Kun ei luota, ja tietää, että mies tekee saman uudelleen, on valmistautunut. Ei enää putoa niin korkealta kun ekalla kerralla kun koko maailma hajosi ja luottamus meni. Voi vaan todeta että "olin oikeassa kun en luottanut". Mitä enemmän niitä kertoja tulee, sitä vähemmän se sattuu, jos tiedostaa tosiasian eikä uskottele itselleen että mieheen voi luottaa ja kaikki mitä se sanoo on totta. Jos sen luottamuksen palauttaa samalle tasolle kun mitä se oli ennen ekaa pettämistä, se seuraava kerta sattuu ihan yhtä paljon.
Mä kävin niin syvissä vesissä sen ekan pettämisen jälkeen, että tiesin etten selviä hengissä jos sama tapahtuu uudestaan. Ja ainoa mitä voin kontrolloida on omat tunteeni, toiveeni, uskomukseni jne. En voi kontrolloida mitä mies tekee, pettääkö vai ei, en vaikka vaihtaisin miestä. Mutta voin pitää huolta että seuraavalla kerralla en hajoa niin pahasti.
Loppujen lopuksi mitää vain tehdä se päätös, että silti haluaa olla sen miehen kanssa, silti haluaa rakastaa. Ei sen jälkeen, vaan siitä huolimatta että se oli, on, ja tulee olemaan.
[/quote]
Kuulostaa todella surulliselta elämältä :( Eikö tuossa vaiheessa yksin olisi parempi?
[/quote]
Luuletko että olisin tehnyt päätöksen silti olla miehen kanssa ja rakastaa häntä jos meidän suhde olisi huono ja elämäni surullinen? Meillä on niin paljon hyvää meidän suhteessa, etten ole valmis siitä luopumaan.
[/quote]
Eli ryhdyit kynnysmatoksi. Mies ei ilmeisesti näe yhteisessä elämässänne niin paljoa hyvää, että olisi näistä merkityksettömistä panoista valmis luopumaan. Se on surullista mielestäni. Sinä teet kaikki uhraukset toisen puolesta, toinen ei ole sellaisiin valmis sinun puolestasi.
[/quote]
Se on sun mielipide. Sen verran korjaan että kyse ei ole koskaan ollut "merkityksettömistä panoista" vaan ihan suhteista, mikä omasta mielestäni on ainakin pahempi. Ne panot voisi helpommin unohtaa. Mutta mä olen päättänyt rakastaa miestäni sellaisena kun hän on, vikoineen kaikkineen.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 13:36"]
Voi olla että olen huono ihminen nimittäin itse en kyllä anteeksi antaisi kertaakaan. Ja se on myöskin varma että mieheni ei katselisi mua päivääkään jos itse kävisin toista nusasemassa
[/quote]
Näin minäkin ennen ajattelin kunnes tapahtui eräänä kauniina pvänä että mies jäi kiinni pettämisestä! tuota mantraa "etten ikinä anna anteeksi jos pettää" ja "kerrasta poikki" hokee monikin, tilanne saattaakin olla erilainen kun tämä tapahtuu omalle kohdalle!!!
39:lle
Eli teillä on periaatteessa avoinsuhde? miehesi saa tehdä mitä haluaa ja sinä et? mitä jos olisikin niin että sinä kävisit vieraissa niin mitä mieltä miehesi siitä olisi? jos olet onnellinen tuossa suhteessa niin ei muuta kuin onnea, monesta ei samaan olisi:)
39, mikset hankkisi itsellesi mukavaa rattopoikaa iltoja piristyttämään?
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 16:44"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 13:36"]
Voi olla että olen huono ihminen nimittäin itse en kyllä anteeksi antaisi kertaakaan. Ja se on myöskin varma että mieheni ei katselisi mua päivääkään jos itse kävisin toista nusasemassa
[/quote]
Näin minäkin ennen ajattelin kunnes tapahtui eräänä kauniina pvänä että mies jäi kiinni pettämisestä! tuota mantraa "etten ikinä anna anteeksi jos pettää" ja "kerrasta poikki" hokee monikin, tilanne saattaakin olla erilainen kun tämä tapahtuu omalle kohdalle!!!
[/quote]
Voi olla että oikeassa oletkin. En vain usko että kovin onnellinen enään siinä suhteessa olisin. Yksi pahimmista peloista onkin tuo että mies jäisi kiinni pettämisestä niin tietenkin ajattelen että se suhde olisi sitten siinä.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 16:44"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 13:36"]
Voi olla että olen huono ihminen nimittäin itse en kyllä anteeksi antaisi kertaakaan. Ja se on myöskin varma että mieheni ei katselisi mua päivääkään jos itse kävisin toista nusasemassa
[/quote]
Näin minäkin ennen ajattelin kunnes tapahtui eräänä kauniina pvänä että mies jäi kiinni pettämisestä! tuota mantraa "etten ikinä anna anteeksi jos pettää" ja "kerrasta poikki" hokee monikin, tilanne saattaakin olla erilainen kun tämä tapahtuu omalle kohdalle!!!
[/quote]
Voi olla että oikeassa oletkin. En vain usko että kovin onnellinen enään siinä suhteessa olisin. Yksi pahimmista peloista onkin tuo että mies jäisi kiinni pettämisestä niin tietenkin ajattelen että se suhde olisi sitten siinä.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 16:48"]
39:lle
Eli teillä on periaatteessa avoinsuhde? miehesi saa tehdä mitä haluaa ja sinä et? mitä jos olisikin niin että sinä kävisit vieraissa niin mitä mieltä miehesi siitä olisi? jos olet onnellinen tuossa suhteessa niin ei muuta kuin onnea, monesta ei samaan olisi:)
[/quote]
Ei ole avoin suhde koska ei ole sopimusta että se on ok. Se on pettämistä. Aina ollut ja tulee aina olemaan. Mä en halua enää tietää mitä mun selän takana tapahtuu. Ja jos saan tietää joudun aina kokoamaan itseni uudestaan ja tekemään sen päätöksen että haluanko vielä olla miehen kanssa, haluanko vielä rakastaa. Aina se sattuu, mutta ei enää niinkuin sattui sillon kun sitä totuutta ei hyväksynyt. En tiedä mitä mies sanoisi jos tekisin saman. En ole kokeillut enkä tule kokeilemaan. Eikä kyllä kiinnostakaan tietää mitä siitä sanoisi.
Tiedän, että muiden on vaikea ymmärtää ja tätä ei ole järkeä jankata täällä koska ette koskaan tule ymmärtämään. Ja toivottavasti teidän ei koskaan tarvitsekaan. Tämä oli vaan vastauksena siihen, miten naiset voviat antaa kerta toisensa jälkeen anteeksi ja palauttaa luottamuksen: ikinä en anteeksi anna, ikinä en ymmärrä, enkä ikinä luota. Ja silti olen ihan onnellisessa suhteessa miehen kanssa jota rakastan.
Mä annoin ekassa suhteessani aika paljon miehelle anteeksi, tämä sitten musersi lopulta itsetuntoani. Lopulta uskalsin erota, vaikka jäin yksin pienen lapsen kanssa. Parempi niin oli, kuin enää katsoa pettäjämiestä!
Lopulta löysin miehen, joka ei ikinä pettäisi minua ja elämä hymyilee! :)
Mutta kun osa naisista (sekä miehistä) jää uskottelemaan itselleen, että kyllä se siitä. Haudassa sitten ehtii katua, että koitti uskoa siihen, että kyllä se siitä.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 17:04"]
Mä annoin ekassa suhteessani aika paljon miehelle anteeksi, tämä sitten musersi lopulta itsetuntoani. Lopulta uskalsin erota, vaikka jäin yksin pienen lapsen kanssa. Parempi niin oli, kuin enää katsoa pettäjämiestä!
Lopulta löysin miehen, joka ei ikinä pettäisi minua ja elämä hymyilee! :)
Mutta kun osa naisista (sekä miehistä) jää uskottelemaan itselleen, että kyllä se siitä. Haudassa sitten ehtii katua, että koitti uskoa siihen, että kyllä se siitä.
[/quote]
Ehkä kaikilla ei ole sitä uskoa siihen, että löytää paremman, vaan pelko siitä, että seuraava on vielä huonompi.
Mä olen seurustellut miehen kanssa joka hakkas ja raiskas mut mennen tullen. Olen ollut miehen kanssa joka varasti mun 15 000 euron säästöt ja käytti seksuaalisesti hyväks mun 8-vuotiasta pikkusiskoa. Mä olen ollut miehen kanssa joka meidän suhteen aikana olikin pannut exänsä paksuksi ja leikki sielä perhe-elämää, ja exänsä kanssa nauroivat mulle kuinka tyhmä olen (olin muuten samaan aikaan raskaana tuon exän kanssa, mulla meni kesken myöhäisillä viikoilla. Mies oli nauranut kavereillensa kuinka kätevää kun kaks naista on paksuna samaan aikaan niin ei haittaa vaikka toinen baby kuolee).
Ja jos mun tuuri miesten kanssa on tällainen, tai kuten muut sanovat että ajaudun jotenkin alitajuntaisesti tällaisiin suhteisiin, niin en todellakaan aio ottaa riskiä ja katsoa millainen se seuraava mies on. Tän hetkinen on muuten hyvä, mutta uittaa mulkkuansa muuallakin. On kuitenkin mun kaikista miehistä ja suhteista ehdottomasti paras, ja olen onnellinen.
Ja ei, ei ole yksinolokaan vaihtoehto, kun ilmeisesti en osaa yksin olla. Vaikka aina olen suhteen päättyessä päättänyt että ei enää miehiä, ei mene kun vähän aikaa niin olen rakastunut taas. En osaa olla yksin.
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 15:05"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 14:44"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 13:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 13:36"]
Voi olla että olen huono ihminen nimittäin itse en kyllä anteeksi antaisi kertaakaan. Ja se on myöskin varma että mieheni ei katselisi mua päivääkään jos itse kävisin toista nusasemassa
[/quote]
Elämä ei olekaan noin mustavalkoista, kun se omalle kohdalle osuu. Muista tämä.
[/quote]
Muistetaan. Outoa vain ajatella että joku oikeasti voi monet kerrat antaa pettämisen anteeksi. Ehkä sen kerran vielä pystyy mutta että useammin?
[/quote]
Just niin. Se on vaikea kuvitella ja helppo ihmetellä asioita, joita ei itselle ole tapahtunut.
[/quote]
Ehhh. Se oli kysymys. Pystyykö sitä enään monien kertojen jälkeen luottamaan toiseen täysin ja arvostamaan toista kun on kuitenkin ollut valmis pilaamaan kaiken sen seksin takia? Vai 'turtuuko' siinä vain jossain vaiheessa eikä jaksa oikeasti enään kiinnostaa mitä toinen tekee ja kenenkanssa?
[/quote]
Mä vastaan nyt omasta puolestani. Mä en luota mieheeni yhtään, enkä koskaan ole joutunut käymään sitä keskustelua itseni kanssa, että pystynkö luottamaan jos jatketaan jne. Se keskustelu minkä kävin itseni kanssa ekan pettämisen jälkeen oli se, että pystynkö elämään ilman luottamusta. Tiesin, että ikinä en enää luota. Ja sillonkun ei luota, ja ne miehen "oon muuttunut mies, en enää ikinä satuta sua sillä tavalla. En enää ikinä petä sua" on vaan sitä bullshittiä joka tulee miehen suusta, ei jotain mihin pitäisi luottaa ja uskoa. Kun ei luota, ja tietää, että mies tekee saman uudelleen, on valmistautunut. Ei enää putoa niin korkealta kun ekalla kerralla kun koko maailma hajosi ja luottamus meni. Voi vaan todeta että "olin oikeassa kun en luottanut". Mitä enemmän niitä kertoja tulee, sitä vähemmän se sattuu, jos tiedostaa tosiasian eikä uskottele itselleen että mieheen voi luottaa ja kaikki mitä se sanoo on totta. Jos sen luottamuksen palauttaa samalle tasolle kun mitä se oli ennen ekaa pettämistä, se seuraava kerta sattuu ihan yhtä paljon.
Mä kävin niin syvissä vesissä sen ekan pettämisen jälkeen, että tiesin etten selviä hengissä jos sama tapahtuu uudestaan. Ja ainoa mitä voin kontrolloida on omat tunteeni, toiveeni, uskomukseni jne. En voi kontrolloida mitä mies tekee, pettääkö vai ei, en vaikka vaihtaisin miestä. Mutta voin pitää huolta että seuraavalla kerralla en hajoa niin pahasti.
Loppujen lopuksi mitää vain tehdä se päätös, että silti haluaa olla sen miehen kanssa, silti haluaa rakastaa. Ei sen jälkeen, vaan siitä huolimatta että se oli, on, ja tulee olemaan.
[/quote]
Tämä voisi olla minun kirjoittamani. Uskoisin, että ymmärrän ihan täysin mitä tarkoitat. Itsekkin vajosin aika syvälle ja kesti pitkän aikaa korjata ne palaset josta sain taas koottua itseni.
Nyt tiedän miten vahva sitä voikaan olla, silloin kun ei mitään muutakaan vaihtoehtoa ole.
Niin kauan kun olen onnellinen, se riittää minulle. Mitään en halua enää tietää. Voin vain toivoa, ettei sama toistu uudelleen. Mutta jos sitä miettisin ja murehtisin, en ikinä olisi päässyt tuolta pohjalta ylös. Asian kun pystyy hyväksymään ja ennenkaikkea olemaan sinut itsensä kanssa niin elämä hymyilee jälleen.
Toki olisin voinut päättää toisin, mutta niin en tehnyt. Minä valitsin näin.
Olikohan toi "bibostaan" kirjoittaja nyt sitten vaimo vai hoitaja? Toivottavasti saa sentään palkkaa ymmärtämisestään ja uhrautumisestaan, ja jonkun extrakorvauksen siitä että elää jatkuvan tautiriskin kanssa. Tai sitten oli silkkaa provoa.
[quote author="Vierailija" time="07.06.2012 klo 12:10"]
Pettämisiä yhteensä 6kpl ja kahden pareissa aina noin kolmen vuoden välein.
[/quote]
Puhutko sä nyt ELina Kiikosta vai?
joka ei intohimoisesti rakasta miestään ja jolle seksi miehen kanssa ei merkitse mitään. Jos siis on kyse pettämisestä eikä avoimesta suhteesta. Mua kaivelisi ihan mikä tahansa petkutus selän takana, koski se sitten raha-asioita, mun yksityisjuttujen juoruilua tai seksiä. Seksi on siinä mielessä vieläkin isompi asia, koska se on minulle hyvin intiimiä ja osoitan sillä rakkauttani. Olisin musertunut jos mies harrastaisi seksiä ts. olisi intiimisti jonkun toisen kanssa. Jos seksi on kuin hampaiden pesu eikä siis kovin kummoista, voi noinkin tietysti olla, että tehdään sopimus väliaikaisesta hammastahnan vaihtamisesta.
jonka miehellä on ollut ainakin kaksi pidempiaikaista sivusuhdetta. Aina se kaveri on ollut vaan sitä mieltä, että pitää olla omat menot pariskunnilla ja pitää hyväksyä ja suvaita ja ei voi toista omistaa, mustasukkaisuus on vain sairautta jne. On kotona lasten kanssa, keittelee mehuja ja paistaa kakkuja ja on muutenkin sellainen täydellinen pikkurouva. Tuputtaa tätä ideologiaansa muillekin. No, vähän aikaa sitten selvisi, että molemmat elävät ns. kaksoiselämää ja heillä on vain kulissiavioliitto lasten takia.
Ei kuulosta uskottavalta. Onko tilastoitu yksilöt vai liitot? Puolet ihmisistä vai puolet liitoista on ihan eri asia.
Puolet pettää, joten se on niin tavanomaista että jos jokainen liitto päättyisi pettämiseen, kukaan ei olisi pian enää naimisissa ;-)
Pettämisestä teki kyselyyn vastanneiden naisten mukaan hyväksyttävämpää se, jos puoliso on impotetti, ei ole kiinnostunut seksistä tai ei sairautensa vuoksi kykene siihen. Lieventäväksi asianhaaraksi katsottiin myös se, jos kumppani on pettänyt ensin. (COLOURBOX.COM)
Evita-lehden kyselyyn vastanneista suomalaisnaisista jopa 51 prosenttia oli pettänyt kumppaniaan. 36 prosenttia myönsi syrjähypyn suoraan. 15 prosenttia vastasi tämän riippuvan pettämisen määritelmästä.
Nykyistä kumppaniaan oli pettänyt joka neljäs vastaajista.
Uskottomista naisista hieman alle puolet tuomitsi tekonsa, mutta piti sitä jollain tavalla ymmärrettävänä. Noin 80 prosenttia 35-49-vuotiaista naisista kuitenkin koki, ettei uskottomuus ole koskaan oikein.
Selvityksen mukaan vain 36 prosenttia pettäjistä paljastuu, kuka tunnustamisen, kuka kiinni jäämisen takia. Yleisimmin narahdetaan kuumista tekstiviesteistä, Evitan kysely paljastaa.
Joka toinen nainen pettää
20.2.2008 1:02
Monen naisen kohdalla tilaisuus tekee varkaan.
Lue myös
Mies, onko sinua petetty?
IL-kysely: Naiset ovat miehiä uskottomampia
Pettäjä: Jäin koukkuun hyvän olon tunteeseen
Mikä on onnellisen parisuhteen salaisuus?
Poimintoja keskusteluista:
Ei pettämiselle
Ihminen joka pettää kumppaniaan on valinnut huonon tien. Parisuhde kärsii niin paljon pettämisestä ettei se koskaan tule enää kuntoon pettämisen jälkeen.
flikka
Toisen kaikkinainen kunnioitus!
Myös intohimo on syytä säilyttää suhteessa raadollisen arkipäivän keskellä. Jos se katoaa, niin jotain olennaista puuttuu. Eiväthän puolisot voi olla vain avioliittoleirillä olevia kumppanuksia, jotka maksavat ikuisia laskuja ja tekevät jauhelihasoossia.
Musta-Maya
Miksi näitä juttuja tehdään?
Olen eronnut v. 90 sairaalloisen mustasukkaisesta miehestäni. Tälläiset otsikoinnit, että joka toinen pettää, ruokkivat vain mustasukkaisia ihmisiä entistä enemmän.
Mustasukkaisen uhri
Naiset eivät ole puhtaita pulmusia puhuttaessa uskottomuudesta. Iltalehden nettikyselyn perusteella lähes puolet naisista on pettänyt puolisoaan.
Nelosella tänään esitettävän G-piste-ohjelman teettämä tutkimus on päätynyt hieman lievempään tulokseen. Sen mukaan 37 prosenttia suomalaisnaisista on syyllistynyt pettämiseen.
G-pisteen tutkimuksessa selvitettiin syitä naisten uskottomuuteen. Lähes 60 prosenttia puolisoaan pettäneistä naisista päätyi ratkaisuun suhteessa ilmenneiden ongelmien takia.
Toiseksi yleisin syy oli se, että tilaisuus yksinkertaisesti teki pettäjästä varkaan. Kostoksi kumppaninsa uskottomuudesta petti joka kymmenes nainen.
Tilastojen mukaan joka toinen pettää kumppaniaan. Taustalla voi olla syvempiä syitä. Helmi kokosi syyt pettämisen taustalta.
minä jouduin entisessä avioliitossani antamaan kymmeniä jopa satoja kertoja. Miehellä oli bipolaarinen mielialahäiriö ja maniassa oli sukupuolikäyttäytyminen täysin holtitonta. Lopulta totuin hommaan niin etten välittänyt siitä enää yhtään mitään. Ajattelin vaan että sairaushan sen tekee eikä mies sitä pohjimmiltaan halua.
Nykyisin en sitten tuon kokemuksen jälkeen osaa muutenkaan yhtä väärän naisen kanssa paneskelua niin ihmeellisenä kriisinä pitää.
Voi olla, ettei heidän liittonsa peruskivi olekaan seksi, vaan vaikkapa rakkaus ja lojaalisuus.
Seksi on fyysisten tarpeiden tyydyttämistä kuten syöminen ja juominen. Minulle on rehellisesti sanottuna aivan sama, missä mieheni käy juomassa lasillisen vettä. Toki se tuntuu janoisesta hyvältä, mutta ei sen tarvitse sen enempää merkitä.
että jos jokainen liitto päättyisi pettämiseen, kukaan ei olisi pian enää naimisissa ;-)
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 16:26"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 16:01"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 15:05"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 14:44"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 14:16"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 14:12"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 13:49"]
[quote author="Vierailija" time="29.05.2013 klo 13:36"]
Voi olla että olen huono ihminen nimittäin itse en kyllä anteeksi antaisi kertaakaan. Ja se on myöskin varma että mieheni ei katselisi mua päivääkään jos itse kävisin toista nusasemassa
[/quote]
Elämä ei olekaan noin mustavalkoista, kun se omalle kohdalle osuu. Muista tämä.
[/quote]
Muistetaan. Outoa vain ajatella että joku oikeasti voi monet kerrat antaa pettämisen anteeksi. Ehkä sen kerran vielä pystyy mutta että useammin?
[/quote]
Just niin. Se on vaikea kuvitella ja helppo ihmetellä asioita, joita ei itselle ole tapahtunut.
[/quote]
Ehhh. Se oli kysymys. Pystyykö sitä enään monien kertojen jälkeen luottamaan toiseen täysin ja arvostamaan toista kun on kuitenkin ollut valmis pilaamaan kaiken sen seksin takia? Vai 'turtuuko' siinä vain jossain vaiheessa eikä jaksa oikeasti enään kiinnostaa mitä toinen tekee ja kenenkanssa?
[/quote]
Mä vastaan nyt omasta puolestani. Mä en luota mieheeni yhtään, enkä koskaan ole joutunut käymään sitä keskustelua itseni kanssa, että pystynkö luottamaan jos jatketaan jne. Se keskustelu minkä kävin itseni kanssa ekan pettämisen jälkeen oli se, että pystynkö elämään ilman luottamusta. Tiesin, että ikinä en enää luota. Ja sillonkun ei luota, ja ne miehen "oon muuttunut mies, en enää ikinä satuta sua sillä tavalla. En enää ikinä petä sua" on vaan sitä bullshittiä joka tulee miehen suusta, ei jotain mihin pitäisi luottaa ja uskoa. Kun ei luota, ja tietää, että mies tekee saman uudelleen, on valmistautunut. Ei enää putoa niin korkealta kun ekalla kerralla kun koko maailma hajosi ja luottamus meni. Voi vaan todeta että "olin oikeassa kun en luottanut". Mitä enemmän niitä kertoja tulee, sitä vähemmän se sattuu, jos tiedostaa tosiasian eikä uskottele itselleen että mieheen voi luottaa ja kaikki mitä se sanoo on totta. Jos sen luottamuksen palauttaa samalle tasolle kun mitä se oli ennen ekaa pettämistä, se seuraava kerta sattuu ihan yhtä paljon.
Mä kävin niin syvissä vesissä sen ekan pettämisen jälkeen, että tiesin etten selviä hengissä jos sama tapahtuu uudestaan. Ja ainoa mitä voin kontrolloida on omat tunteeni, toiveeni, uskomukseni jne. En voi kontrolloida mitä mies tekee, pettääkö vai ei, en vaikka vaihtaisin miestä. Mutta voin pitää huolta että seuraavalla kerralla en hajoa niin pahasti.
Loppujen lopuksi mitää vain tehdä se päätös, että silti haluaa olla sen miehen kanssa, silti haluaa rakastaa. Ei sen jälkeen, vaan siitä huolimatta että se oli, on, ja tulee olemaan.
[/quote]
Kuulostaa todella surulliselta elämältä :( Eikö tuossa vaiheessa yksin olisi parempi?
[/quote]
Luuletko että olisin tehnyt päätöksen silti olla miehen kanssa ja rakastaa häntä jos meidän suhde olisi huono ja elämäni surullinen? Meillä on niin paljon hyvää meidän suhteessa, etten ole valmis siitä luopumaan.
[/quote]
Eli ryhdyit kynnysmatoksi. Mies ei ilmeisesti näe yhteisessä elämässänne niin paljoa hyvää, että olisi näistä merkityksettömistä panoista valmis luopumaan. Se on surullista mielestäni. Sinä teet kaikki uhraukset toisen puolesta, toinen ei ole sellaisiin valmis sinun puolestasi.