mistä apua kun miehen kanssa molemmat halutaan kuolla pois?

Voit myös tehdä lastensuojeluilmoituksen omista lapsistanne, sitäkin kautta saatte apua.

Voimia teille, jaksan uskoa että joskus vielä aurinko paistaa teillekin.

Ihan viime kädessä jos muualta ette apua saa, soita vaikka ambulanssi ja kerro itsetuhoisista ajatuksista. Tärkeintä on että otat yhteyttä johonkin tahoon etkä vaivu synkkyyteen syvemmälle.



t. ensihoitaja

ongelmistamme. Eli kaikki pitäisi saada hoidettua niin että esim vanhempamme eivät saa tietää, sen takia monesti esim kauppareissulla mietin miten paljon helpompaa olisi vain ajaa rekan alle ja kuolla pois, ei tarvitsisi enää itse ainakaan murehtia miten selvitä eteenpäin. En tietenkään sitä koskaan pystyisi tekemään mutta ajatus siitä helpottaa omaa oloa vähäksi aikaa.

En koskaan tosiaan voisi tehdä itselle mitään enkä koskaan voisi jättää lapsia, tämä ainainen ahdistus ja vitutus ja asioiden keskeneräisyys ja esittäminen muille että kaikki on hyvin ja ainainen syyllisyys, se on niin raskasta ja raastavaa että en jaksaisi muuta kuin nukkua mutta en voi koska pelkään että joku tulee ja "yllättää" minut nukkumasta keskellä päivää...



ap

kusipää olet jos viattoman rekkakuskin elämän pilaat hölmöilyilläsi!!!

että purat tuntojas tällä, ihan turvallisesti nimettömänä. Kerro mikä on se sinun suuri asiasi, joka on noin totaalisesti vienyt elämänhalun teiltä molemmilta.

Saatat yllättyä että samankaltaisten asioiden kanssa painii niin moni muukin ja tällä tavalla saatat saada edes sen pienen pienen toivon pilkahduksen elämääsi.

Kerrohan, se voi helpottaa.

Et hahmota enää kokonaisuutta etkä mikä elämässä on tärkeää.



Tuskin monikaan samojen ongelmien kanssa painivista on halukkaita hakemaan apua tai kertomaan kenellekään, vaan vastustaa sitä viimeiseen asti, silti niin on vain pakko tehdä, jos haluaa selvitä. Uskon että sinä haluat selvitä, kirjoitat ettet voisi tehdä mitään itsellesi etkä jättää lapsia, joten sinun on pakko selvitä. Mutta tarvitset apua! Mieti miten iso osa tuosta taakasta helpottaa jo sillä, että pystyt kertomaan ihmisille tilanteesta, eikä tarvitse enää kannatella mahdottomia kulisseja.

Mutta ajatus helpottaa vähäksi aikaa, ja jos mä itteni tappaisin niin tekisin sen kai niin että ei olisi mitään mahdollisuutta että voisin vahingossakaan jäädä henkiin tai etten missään nimessä aiheuttaisi toisille ihmisille mitään vaaraa.



Esim hukuttautuisin tai hirttäytyisin, ylhäisessä yksinäisyydessä jossain mistä minua ei heti voisi edes löytää.



ap

se, että myöntää tarvitsevansa apua?

Mitä vielä kamalampaa tapahtuu jos vanhempasi tietävät että sinulla on vaikeaa, mutta haet apua? (tällä hetkellä näkevät ja aistivat ettei kaikki ole kunnossa, mutteivat voi tehdä mitään)



Haluatko omien lapsiensikin tulevaisuudessa olevan hakematta apua häpeän pelon takia? Soita ensi alkuun vaikka kriisipäivystykseen ja juttele siellä miten tilanteessanne kannattaisi hakea apua. Avunsaanti Suomessa on hankalaa, hidasta ja vaikea; älä venytä itseäsi ratkeamispisteeseen ensin

ja nyt on huomattu se että mun ja miehen vanhemmat eivät halua hyväksyä sitä että meillä on ongelmia eli niihin suuntiin on ihan turha sanoa yhtään mitään, mun isä ei sano mitään ja äiti sanoo että no kyllä se siitä.

Miehen vanhemmat vaan haukkuu ja valittaa että miksette tee mitään mutta eivät anna apua vaikka sitä pyytää.



Molempien vanhemmat häpeävät sitä että meillä on ongelmia.



ap

Täältä saa hyviä vinkkejä. Ihan ensimmäinen mihin voit soittaa on terveyskeskuksen se tavallinen ajanvarausnumero. Sinne kun sanot ihan noilla sanoilla, että haluatte molemmat kuolla pois, niin kyllä teidät jonnekin vastaanotetaan. Jos silti saisit tyrmäyksen avunpyyntöösi, niin totea mielessäsi, että vastaaja oli ääliöidiootti, onneksi on muitakin paikkoja mihin soittaa.



Voit myös soittaa ja pyytää apua mielenterveystoimistosta tai perheneuvolasta tai neuvolasta. Tai soittaa spr:n kriisipuhelimeen. Ja jos tapaatte ensimmäiseksi lääkärin, joka vain tyrkkää teille lääkereseptin eikä muuta, niin ota yhteys seuraavaan tahoon. Sillä kyllä te tarvitsette muutakin apua kuin vain lääkkeitä. Tarvitsette keskusteluapua ja sieltä kautta löytyy varmasti keinoja saada muutenkin elämä hallintaan ja aurinkoisemmaksi.



Soittaminen saattaa tuntua vaivalloiselta ja ylivoimaiselta. Mutta ajattele niin, että se yksi puhelu on vain se haasteellisin osuus. Sen jälkeen seuraavat siirrot ovat jo vähän helpompia.



Suosta voi nousta. Muista, että se vaatii sitkeyttä. Älä siis heitä hanskoja tiskiin, vaikka auttajatkaan eivät aina tuntuisi niin kivoilta.

Tehkää jotain sen parantamiseksi helppohan se on hirteen hypätä.

Tehkää jotain sen parantamiseksi helppohan se on hirteen hypätä.

on ihan konkreettisia ongelmia joihin ei lääke auta, olen ollut vuosia sitten masentunut ja söin aikani lääkkeitä ja sain myös terapiaa jossa todettiin mistä masennus johtuu ja kun poistin sen tekijän elämästäni alkoi myös varsinainen pasaneminen.



Nyt nämä ongelmat johtuu miehestä ja miehen tekemisistä jotka hänen pitäisi hoitaa mutta jostain syystä ei hoida ja minä en niitä osaa/voi hoitaa. Mies on aina hoitanut asiansa niin että kylmästi vaan jättää ne muiden harteille mutta nyt on kyse sellaisesta jossa minusta ei ole ikävä kyllä apua, muuten olisin ne jo laittanut kuntoon.





ap

ette ole kokeilleet Jeesusta, niin suosittelen lämpimästi. Voimia ja jaksua.Toivon että saatte elämänilon takaisin :)

Onnellisuus on sitä kun ei välitä helvettiäkään mitä muut sinulta odottavat. Selitä mulle, mitä teille tapahtuisi jos esim. ottaisitte molemmat lopputilin töistänne? Kuolisitte nälkään?

Auttasko vaikka ero miehestä? Lähtis turhaa stressiä elämästä pois.

Nyt nämä ongelmat johtuu miehestä ja miehen tekemisistä jotka hänen pitäisi hoitaa mutta jostain syystä ei hoida ja minä en niitä osaa/voi hoitaa. Mies on aina hoitanut asiansa niin että kylmästi vaan jättää ne muiden harteille ap

Laita edes laita miestä valitsemaan: joko alkaa hoitaa asioitaan ITSE tai menettää perheensä?

mitä ongelmia teille on kasautunut?

meidän elämä on mennyt jo muutaman vuoden päin helvettiä eikä enää jakseta. Ei tästä elämästä vaan enää tule mitään.

Tässä tosi rohkaisevassa ja inhimillisessä keskusteluohjelmassa on aiheena Kriisit - uhka ja mahdollisuus. Teidän elämänne on tärkeä ja olette arvokkaita ja rakkaita ihmisiä! Suosittelen lämpimästi katsomaan :) http://vod-2.tv7.fi/vod2/armon_kalliolla/armon_kalliolla-050-w.MP4

sä pystyt olemaan hyvä äiti lapsillesi? Tekisit(te) nyt helvetti jotain asioilla ihan lapsienkin vuoksi ja erityisesti niiden!

Ette ole niin tärkeitä.

Ajatus että pelkää mitä muut ajattelee on absurdi.

Kuolisit mieluummin jopa muiden takia?

Pahinta mitä voit tehdä lapsillesi on tappaa itsesi. Törkein asia mitä voit ihmisenä on tappaa lapsesi.

Kun masentuu näkee vain yhden ratkaisun ja jumiutuu siihen.

Kun itse et jaksa auttaa itseäsi ota aikalisä lastesi takia. Anna muille vinkki ja heidän kantaa sinua hetki.